MS-potilas

Eilen sunnuntaina, viikko ensimmäisten homeiden löytämisestä, kaadoin C99-vesiviljelykasvin. Melkein koko päivä siinä sitten menikin epäilyttävimpiä osia pienemmiksi pilkkoessa, kädet hartsista tahmeina. Sadonkorjuun ajoitus oli uskoakseni täydellinen: kukan sisään jääneitä homehtumisen aloittaneita pikkulehtiä ja kukinnon ”karvoja” löytyi monestakin kohden, mutta homehtunutta kukkaa kovin vähän. Viikon päästä olisi tilanne varmasti ollut jo paljon huonompi, homeista kukkaa enemmän ja perkaus työläämpää. Epäilyttävien osien kukka on leikelty pienemmiksi palasiksi paperipusseihin kuivumaan, muu kasvi roikkuu pyykkinarulla kuivumassa isompina oksina.

Homeista kukkaa tuli koko kasvista yhteen­laskettuna vain noin neljä kertaa oheisessa (jo aiemmin lähet­tä­mäs­säni) kuvassa näkyvä määrä. Ei siis montaa grammaa – pahaa kolausta ei lääkevarastoni homeen takia joutunut (tällä kertaa) kokemaan.

Aikaisemmat merkinnät aiheen tiimoilta:

• Sunnuntai 13.7.2008: Hometta kukissa, lääkkeet uhattuna
• Torstai 17.7.2008: Lisää hometta (mukana pari kuvaa)

Tämä homejännitysnäytelmä päättyi onneksi lopulta suhteellisen hyvin. Kiitokset mukana jännittäneille

Kirjoitin 5.2. blogimerkinnässä Lääkekannabis ja pilvi omasta Jack Herer -kasvistani, joka oli tuolloin kasvuvaiheen alussa. Vihdoin viime tiistaina (5 päivää sitten) kasvi oli valmis kaadettavaksi. Hieman Jack nirsoili kasvatuksen aikana, mutta eiköhän tuosta ihan kohtuullisesti satoa kuitenkin tule. Pari kuvaa kaatopäivältä:

Kukkinut Jack Herer

Jack Hererin kukintoa

Tällä hetkellä kasvi roikkuu pyykkinarulla kuivumassa. Noin viikon päästä leikkelen kukinnot irti varsista ja trimmaan kukinnoista ylimääräiset lehdet pois, ja lääke on valmista käytettäväksi. Tämä Jack Herer -yksilö tekee todella vahvaa, kiinteää ja hartsista kukkaa. Tuoksu on jostain hedelmäisen ja hunajaisen välimaastosta.

Myös lääkekannabis Bedrocan pohjautuu Jack Herer -lajikkeeseen.