http://www.magneettimedia.com/?p=4500
Viljelykiellossa oleva hamppu on yksi maailman vanhimmista sekä käyttömahdollisuuksiltaan monipuolisimmasta viljelykasveista.
Suomessa muun kuin kuituhampun viljely on laitonta.
Kiinassa ja muualla Aasiassa Himalajan vuoristosta ja keski-Aasiasta kotoisin olevaa hamppua on käytetty kuitukasvina jo noin 8500–10000 vuoden ajan. Kiinalaiset käyttivät hamppua myös ruokana, lääkkeenä ja myöhemmin paperinvalmistuksessa.
Syy maailmanlaajuiseen hampun unohdukseen on Yhdysvalloissa. Pääasiallinen syy on ahneus. Kemikaalijätti DuPont patentoi vuonna 1937 menetelmän, jolla valmistettiin polttoaineen lisäaineita öljystä ja kivihiilestä. Samoihin aikoihin patentoitiin myös menetelmä, jolla kehitettiin selluloosaa puusta. Tarkoituksen saavuttamiseksi korostettiin mediassa hampun huumaavia vaikutuksia. Teollisuusjättien asiaa ajoi voimakkaasti Harry J. Anslinger, ja hampun kieltolaki astui voimaan.
Anslinger on myös toisen merkittävän lainmuutoksen takana: YK kielsi hampunkasvatuksen jäsenmaistaan ja sitä kautta koko maailmasta. Tästä päätöksestä kärsitään yhä.
Hamppua on pääsääntöisesti kolmenlaista: luontaiset lajikkeet kuituhamppu ja öljyhamppu sekä jalostettu huumehamppu.
Jalostamalla on muokattu eri käyttötarkoituksiin sopivia lajikkeita.
Kuituhampulla on pitkä, suora varsi, jonka kuiduista saadaan mm. kankaita ja köyttä. Öljyhamppu kasvattaa paljon suuria, öljypitoisia siemeniä. Lääke- ja nautintoainekäyttöön sopivilla lajikkeilla on korkea THC-pitoisuus. THC eli tetrahydrokannabinoli on hampun psykoaktiivinen osa.
Ruoka- ja kuitukäyttöön tarkoitetuilla lajikkeilla on mahdoton huumata itseään. Kuituhamppu saa sisältää THC:tä korkeintaan 0,2 prosenttia, kun päihdehampussa sama luku voi olla jopa 14.
Ihmisen aivoissa on CB1- ja CB2- reseptoreja. Reseptori on ihmisen sensorisessa hermostossa periferaalisessa hermostossa.
Huumaavat aineet, jotka aktivoivat CB2-reseptorin voivat blokata kipusignaalit hermostossa. Uusien tutkimusten mukaan CB2-reseptorit tarjoavat uuden ja turvallisen mahdollisuuden hoitaa kliinisten tilojen aiheuttamia kipuja.
Tutkimus osoittaa CB2-reseptorien työskentelevän elimistössä samankaltaisella mekanismilla kuin nyt yleisesti käytetyt, riippuvuutta aiheuttavat opiaatit, mutta vailla opiaattien haittavaikutuksia.
Amerikkalainen lääkäriyhdistys American College of Physicians, ACP, kannattaa myös voimakkaasti kannabiksen ottamista lääkekäyttöön.
Euroopan Unioni on julkaissut 700-sivuisen raportin, jossa todetaan kannabiksen olevan huomattavasti vaarattomampi vaihtoehto kuin tupakka, alkoholi, reseptilääkkeet ja kofeiini. Myös WHO julkaisi vastaavan raportin vuonna 1998.
Kannabiksesta valmistetaan sekä sisäisesti että ulkoisesti käytettäviä lääkkeitä. Lääkkeiden on kokeellisesti todettu tepsivän niinkin erilaisiin sairauksiin kuin useisiin syöpätyyppeihin, kroonisiin kipuihin, MS-taudin oireisiin, kaihiin ja erilaisiin keuhkosairauksiin. Kannabis olikin yleisin kipulääke ennen aspiriinin saapumista markkinoille 1900-luvun vaihteessa.
Ennen totaalikiellon voimaanastumista kannabisuutetta käytettiin Yhdysvalloissa mm. väsymyksen, yskän, reumatismin, niveltulehdusten, astman, juoppohulluuden, epilepsian, masennuksen ja kuukautisvaivojen hoidossa.
Rudolf Dieselin kehittämä dieselmoottori oli alun perin tarkoitettu käyttämään hamppu- ja muita kasvisöljyjä eli siis biopolttoaineita.
Dieselmoottoria voidaan käyttää kasvisöljyillä.
Myös Fordin moottoriyhtiö kehitti 1930-luvulla polttoaineiksi etyyliasetaattia, metanolia ja muita yhdisteitä hampusta. Fordilla oli suunnitelmia hamppupolymeereistä (selluloosasta) tehdystä muovista, joka olisi käytännöllinen materiaali miltei mihin tahansa. Valmistettiin auto, jonka materiaalit olivat ”kasvaneet maasta”, eli ne olivat täysin hampusta ja muista kasveista jatkojalostettuja. Auto kulki hamppupolttoaineella. Lehdet Mechanical Engineering ja Popular Mechanics julkaisivat 1937 artikkelit kuvineen aiheesta.
Nämä kehitysaskeleet – biomuovi ja nopea kuidunjalostus – olivat valmiina siirtämään teollistuneet maat uuteen hampun hyödyntämisen aikakauteen. Silloin hampun kasvatus julistettiin Yhdysvalloissa laittomaksi.
Tuholaistorjuntaa ei hampunviljelyssä tarvita, sillä hamppu karkottaa tuholaiset itse voimakkaalla tuoksullaan. Tästä syystä se on myös hyvä kumppanuuskasvi muille viljelykasveille kuten perunalle ja kaalille. Hamppu kestää hyvin hallaa.
Verrattuna yleisimmin käytettyyn kuitukasviin puuvillaan hampun viljely on edullisempaa, sillä puuvillan viljelyssä käytetään valtavasti torjunta-aineita. Kaikista maailman käytetyistä hyönteismyrkyistä neljäsosa kuluu puuvillan viljelyssä.
Hamppu tukahduttaa rikkakasvit nopealla ja tuuhealla kasvullaan eikä se vaadi jatkuvaa voimakasta lannoittamista. Kastelukaan ei ole välttämätöntä. Hamppu kuohkeuttaa maata syvälle ulottuvilla juurillaan, tuo ravinteita pintakerroksiin ja jättää maan rikkakasveista vapaaksi. Hamppu myös puhdistaa maaperää raskasmetalleista. Hamppu siis jättää maan terveeseen kuntoon, minkä takia sitä voidaan kasvattaa samalla paikalla vuodesta toiseen. Hampun kasvatus on vaihtoehto peltomaata rasittavalle avokesannoinnille joka kiihdyttää eroosiota.
Hamppu on myös ns. C4-kasvi, eli se yhteyttää hiilidioksidia kaksin- tai kolminkertaisen määrän mihin tahansa muihin kasveihin verrattuna. Laajamittaisella hampunviljelyllä voitaisiin torjua kasvihuoneilmiötä.
Hampun kasvatuksen laillistamista joutunee kuitenkin odottamaan, sillä se uhkaa petrokemian, kemian- ja metsäteollisuuden tuottoja.
Lähteet: Science Daily ja National Health Federation
Fakta: Hamppu, Cannabis Sativa
• Hamppu on ruohokasvi, joka vaatii viihtyäkseen hyvän kasvualustan ja runsaasti typpeä. Hamppu sietää huonosti sekä kuivuutta että liikaa kosteutta. Hampun lehdet ovat sahalaitaiset ja sormijakoiset. Sormiliuskat ovat kapeita ja niitä on 3–13, riippuen lehtien iästä.
• Tuulipölytteisesti lisääntyvä hamppu on yksivuotinen kasvi. Hamppu kasvaa nopeasti ja pituus vaihtelee yhdestä viiteen metriin. Suomessa pituus on yleensä 3–4 metriä, tropiikissa jopa 7 metriä. Hamppu on yksineuvoinen eli kaksikotinen, mikä tarkoittaa, että hede- ja emikukat ovat eri kasveissa. Siemenet muodostuvat emikasveihin. Siemen on harmaanruskea ja kooltaan 1–2 mm.
• Cannabis Sativa on kapealehtinen, pitkänomainen, trooppinen joka vaatii kukkiakseen runsaasti valoa. Se on kotoisin Meksikon, Kolumbian ja Thaimaan alueilta sekä tietyistä Afrikan osista. Lehdet ovat vaaleanvihreät, varsi pitkä. Cannabis Sativasta on jalostettu suuri osa nykyisistä kuituhamppulajikkeista.
• Keski-Aasiasta Afganistanin, Nepalin ja Pakistanin alueelta kotoisin oleva Cannabis Indica on leveälehtisempi, tiheämpi ja matalampi. Lehdet ovat tummanvihreät ja kasvi kukkii nopeasti. Kukinnot ovat tiiviitä ja paksuja. Indicasta on jalostettu päihdekasveja kaupalliseen käyttöön.
• Itä-Euroopan pohjoisosissa viihtyvä Cannabis Ruderalis kukkii jopa yöttömän yön alueilla. Suomessa viljeltävät hamput ovat yleensä aina jalostettu venäläisestä ruderaliksesta.
• Suomessa saa viljellä omaan käyttöön ainoastaan kuituhamppua, josta tosin ei saa ruokaa muuten kuin lehdistä teetä.
),mut mene ja tiiä.
