Tässä matkaraporttia Amsterdamista:
Kaupunkiin saavutaan aurinkoisena kevätpäivänä. Heti päärautatieasemaa vastapäätä tulee vastaan coffeeshop Voyagers, jonka yhteydessä toimii myös hotelli. Voyagers on paikkana pieni kuten monet muutkin Amsterdamin coffeeshopit. Pajarivalikoima olisi kai ainakin laadullisesti hyvä, mutta paikka on aivan täynnä, joten tänne ei jäädä istuskelemaan. Ilmeisesti monet ostavat täältä reissunsa ensimmäiset poltot, mutta tällä kertaa paikka päätetään skipata kokonaan ja matka jatkuu kohti punaisia lyhtyjä.
Warmoesstraatilla punaisten lyhtyjen alueen läntisellä laidalla vastaan tulee Kokopelli-smartshop, jossa on myynnissä esimerkiksi erilaisia smartdrugeja, psykedeelisiä yrttejä ja tryffeleitä. Täältä ostetaan paperit ja yrttimikseri jointtien käärimistä varten. Käärintänoviiseille on tarjolla jointtien käärimistä helpottava Cone Artist -käärintäkaveri (
www.coneartist.com). Kokopellin myyjä on ystävällinen ja heittää mukaan bonukseksi filtertipsejä. Periaatteessa käärintävälineitä saa suoraan monesta coffeeshopista ja useista pienistä minimarketeista, mutta headshopissa palvelu on parempaa ja valikoima usein laajempi kuin kioskeissa.
Warmoesstraatin coffeeshopit ovat päiväsaikaankin ruuhkaisia ja turistien täyttämiä (mm. Baba, Hunter's, Stone's Corner) ja tuttuja aiemmilta reissuilta, joten kulku suuntaa Damrakin yli kohti 420 Cafe -coffaria, joka onkin yllättäen muuttanut muualle entiseltä paikaltaan. Suljetun paikan oveen on laitettu kartta, joka näyttää uuden toimipisteen sijainnin. Kartta on jokseenkin vaikeasti tulkittava ja uusi paikka saattaa sen perusteella olla jossain kaukana tai ainakin monen mutkan takana, joten sinne ei lähdetä vaeltamaan. Myös vastapäinen liiketila, jossa on aiemmin ollut coffeeshop, on jostain syystä kiinni. Damrak-kadun läheltä, pieneltä poikkikadulta löytyy kuitenkin
Barraka-niminen coffari, joka näyttää markiiseineen ulospäin lähinnä tavalliselta kahvilalta. Barraka on kaksikerroksinen ja kapea paikka, jonka yläkerrassa on tilaa istuskella. Menu on valikoimaltaan sellainen kuin pitääkin ja listalta valitaan Lemon Haze -sativaa hintaan 11 eur/g. Sitten vain yläkertaan istuskelemaan ja polttelemaan. Penkit ovat hieman kovat mutta tilaa riittää ja seinillä on intiaaniaiheisia mietelausetauluja. Muuhun asiakaskuntaan kuuluu mm. nuoria espanjalaisia tyttöjä ja muutama muu turisti. Lemon Haze osoittautuu erittäin tehokkaaksi ja psykedeeliseksi valinnaksi. Kyseessä on reissun vahvin ja ainoa sativakukinto, joka kurittaa psyykettä sopivasti. Nousuvaiheen jälkeen olon tasaannuttua budin vaikutus on utuinen ja ihmeellinen, mutta ei kuitenkaan erityisen iloinen tai naurattava.
Myöhemmin samana päivänä kulku suuntautuu kohti
Kashmir Loungea. Kyseessä on sekä coffeeshop että baari, jotka sijaitsevat lännessä hieman kauempana ydinkeskustasta. Coffeeshop ja lounge ovat toisiaan vastapäätä samalla kadulla. Coffeeshopin laaja menu tekee vaikutuksen ja listalta valitaan Nepal Temple Ball -hasista 12eur/g ja Thai bio -ruohoa 5e/g. Hämärä lounge sopii erityisen hyvin chillailuun ja jumittamiseen. Loungessa on anniskeluoikeudet ja iltaisin siellä soittaa dj. Istuskelu onnistuu miellyttävän pehmeillä sohvilla eikä paikka ole vielä alkuillasta ääriään myöten täynnä. Temple ball -hasis on laadultaan hyvää ja melko jumittavaa. Halpa Thai bio -heinä taas palaa vähän huonosti. Sen savu on hieman kitkerää ja ottaa kurkkuun. Aiemmilla kerroilla muualta hankitut thaiheinät ja jamaikalaiset ovat olleet ihan ok ja sopineet hyvin käärittäviksi raakana, koska ovat mietoa tavaraa.
Seuraava coffeeshop on täällä aiemminkin mainittu
1e Hulp, joka sijaitsee myös ydinkeskustan ulkopuolella. Paikan ruohomenu on kohtuullinen, listalta tarttuu mukaan Intensive Care -indicaa hintaan 7 eur/g. Paikan takaosassa on pieni yläkerta, jossa on parillekymmenelle tilaa istua ja poltella. Tunnelma ja sisustus ovat miellyttäviä ja itämaisia, mutta täälläkin näyttää olevan melko ruuhkaista, joten vapaata tilaa ei löytyisi ainakaan isommalle seurueelle enää alkuillasta kuin hyvällä tuurilla. Intensive Care oli perushyvä 7 euron indica, josta ei jää mitään kovin erityistä mutta ei sen kummemmin pahaakaan sanottavaa.
Seuraavana päivänä vuorossa on coffeeshop
Superskunk, joka on lähellä Leidseplein-aukiota Easy Times -coffarin vieressä. Molemmat kahvilat näyttävät hyviltä, mutta valinta kohdistuu tällä kertaa Superskunkiin. Paikka on uusittu ja remontoitu, aiemmin kyseinen mesta on tunnettu nimellä Coffeeshop Tops. Superskunkista poistetaan noin kuuden euron spacecake, johon on leivottu 0,3 grammaa kannabista. Takaosassa on kohtalaisen iso smoking lounge pehmeine sohvineen. Päiväsaikaan täällä on valoisaa ja rauhallista. Tavallinen spacecake ei ole tolehirviölle mikään turhan tehokas, mutta tarjolla on uskaliaimmille myös tuplavahvuisia kakkuja kalliimpaan hintaan.
Kävelyllä Nieuwmarktin ohi tulee vastaan useita eri paikkoja, joista on ensin tarkoitus mennä Coffeeshop Goaan, mutta Goassa vaaditaan ostamaan juomien lisäksi myös kannabistuotteita jos haluaa jäädä istumaan. Listalta löytyy törkyhintaista ruohoa: priimatavara maksaisi 36 euroa kahdelta grammalta. Halvempaakin olisi toki tarjolla, mutta paikan nihkeyden ja riittävän omavaraisuusasteen vuoksi matka jatkuu eteenpäin. En suosittele Goaa kenellekään paikan politiikan ja palveluasenteen takia, vaikka heti kohta sama vaatimus budin ostamisesta tulee muuallakin vastaan.
Vähän matkan päässä etelämpänä ovat vierekkäin Bagheera ja Basjoe, joista valinta kohdistuu ensimmäisenä kohdalle osuvaan
Bagheeraan. Eteisaulassa paljastuu, että täältäkin on pakko poistaa pajaria jos haluaa päästä peremmälle istuskelemaan ja chillailemaan. Kompromissina syntyy päätös hankkia gramma Royal Cream -hasista Marokon Rif-vuorilta hintaan 10 e/g. Tämä päätös tulee osoittautumaan erittäinkin kannattavaksi.
Bagheerassa takaosan keskikokoinen polttelulounge on siisti ja paikka on suhteellisen tyhjä tähän aikaan päivästä. Telkkarista näytetään Stingin konserttitaltiointia ja seinällä on pieni akvaario, jossa uiskentelee kultakaloja. Äänimaisema on lievästi psykedeelinen ilmastointilaitteen hurinan vuoksi.
Royal Cream on sativaista ja erittäin miellyttävää hasista ja ilmenee Lemon Hazen ohella reissun parhaimmaksi hankinnaksi. Hasiksen vaikutus on todella hieno ja itämainen, ajatukset muuttuvat koukeroisiksi ja verhoutuvat kuin hienoon silkkiperhosen kutomaan seittiin. Tätä kun tarpeeksi polttaa pääsee unen ja valveen rajamaille ja voi katsella silmät kiinni erilaisia valveunia. Ehdottomasti täyden kympin arvoinen suoritus.
Kolmantena päivänä tulee vierailtua De Pijpissä Albert Cuypstraatin katumarkkinoiden vieressä sijaitsevassa
Katsussa. Katsu on hyvin suosittu ja ruuhkainen tähän aikaan päivästä, mutta paikan palvelu ja tunnelma ovat hyvinkin kohdallaan. Menu on paljon kohtuuhintaisempi kuin monessa muussa paikassa, juomatkin ovat vähän halvempia kuin keskustan tuntumassa. Budeja on hienosti esillä baaritiskin lasisen tason alla. Kahvilan takaosasta löytyy vielä vapaata tilaa istuskella ja poltella omia, aiemmin muualta hankittuja tuotteita. Hyvinkin suositeltava paikka, jos sattuu olemaan lähistöllä.
Samalla reissulla De Pijpin alueelle on tarkoitus käydä suositusten perusteella Ibiza -nimisessä coffarissa ja smoking loungessa. Diilerin tiski on sijoitettu eteistilaan ja täälläkin kerrotaan heti ovella, että loungen puolelle ei ole asiaa ellei ensin osta heinää. Tämän takia paikka menee boikottiin ja sen sijaan tulee pistäydyttyä lähettyviltä löytyvässä
Blue Sea-nimisessä pienessä kahvilassa, joka on paikallisten suosiman oloinen ja sisustuksellisesti melko kolkko coffari. Koska omat pussit ovat vielä pullollaan, tilattaisiin mieluiten vain kahvia, mutta täälläkin weed menua työnnetään vihjailevasti naaman eteen, joten kahvin kumppaniksi otetaan ilman suurempia suostutteluja valmiiksikääritty jointti, jolla on hintaa vain 2 euroa. Jointti on ok, tosin siinä on käytetty mikserinä runsaasti tupakkaa. Blue Seasta löytyy eräänlainen röökikoppi ja istumapaikkoja riittää vain muutamalle asiakkaalle. Parhaaseen chillailukokemukseen ei näillä puitteilla päästä, mutta hinnat ovat täällä suunnalla selkeästi alhaisemmat kuin keskustassa.
Reissun lopuksi rautatieasemaa kohti mentäessä tulee punaisten lyhtyjen alueella vastaan
Red Light Bar-niminen monikerroksinen ja tilava baari, jonka alakerrassa toimii myös coffeeshop. Baarin puolelta saa alkoholia, joten sinne siis oluelle ja polttamaan viimeiset taskun pohjalle jääneet hassikset. Alimman kerroksen coffeeshopin puolella jää kokonaan käymättä. Red Light Bar on selkeästi turistipaikka, mutta keskellä päivää tilaa on mukavasti eivätkä muutamat brittiseurueet aiheuta sen enempää häiriötä.
Ennen poistumista täytyy vielä käydä
Feels Good-coffeeshopissa, joka on sekin lyhtyjen alueen laidalla aseman tuntumassa. Tämä paikka on jaettu kolmeen osaan siten, että budtenderillä on oma tiskinsä, keskellä sijaitsee baari ja aivan perällä on smoking room. En mene takuuseen myydäänkö baarissa olutta, mutta koska paikan toiminnot on jaettu teknisesti kolmeen osaan, baarista saattaa voida ostaa tuopin ja viedä sen mukanaan poltteluhuoneeseen. Kuten lähes kaikkialla, täälläkin on tarjolla spacecakeja, valmiiksi käärittyjä jointteja ja kohtuullinen valikoima irtotavaraa. Täällä palaa matkan viimeinen jointti, weed joint röökimikserillä hintaan 3,5 e.
Jostain syystä reissulla tuli vastaan coffeeshopeja, joissa oli tarkoitus vierailla, mutta jotka olivat ilman selitystä suljettuina keskellä päivää. Näihin kuuluivat mm. Tweedy's ja Mellow Yellow. Myös ainakin yksi kolmesta Kandinskysta ja Grasshopper näyttivät olevan kiinni todennäköisesti remontin takia. Useampiakin paikkoja on vuosien varrella lopettanut kokonaan, mutta uusia on avattu ja vanhoja remontoitu. Paikat eivät ihan heti lopu kesken, koska koko kaupungissa coffareita on tällä hetkellä noin 190 kpl. Paikasta toiseen hyppelyä saattaa ehkä hieman hidastaa se, että etenkin turistien suosimilla alueilla osassa paikoista vaaditaan juomien lisäksi polton ostamista. Onneksi tämä ei päde kaikkialla ja kaupungissa on useita sellaisia baarejakin, jotka sallivat omien pajarien polttelun.