Kannabisillassa kehotus: Katseet Coloradoon
Tiistai 4.3.2014 klo 23.57
A-Klinikkasäätiön ylilääkäri kehotti Ylen kannabisillassa seuraamaan, miten kannabiksen laillistaneessa Coloradossa käy.
Kannabiksen käyttö ei saisi johtaa rikosrekisterimerkintään, linjaa keskusrikospoliisin ylikomisario Thomas Elfgren. Huumekeskusteluun aktiivisesti osallistunut Elfgren otti osaa Yle TV2:n kannabisiltaan tänään.
- En näe kannabiksen käytöstä annettua sakkoa ongelmana. Sen sijaan Suomessa pitäisi ehdottomasti mennä siihen, että kiinni jäämisestä ei jää merkintää rikosrekisteriin. Nuoren saama rekisterimerkintä saattaa estää vuosikymmeniä hänen pääsynsä toivomaansa ammattiin, Elfgren painotti.
Ylikomisario muistutti, että poliisi tekee turvallisuusselvityksen, jonka moni työnantaja hankkii työnhakijoista. Huumekäry kannabiksesta jää nykyisin pysyvästi poliisin rekistereihin.
A-Klinikkasäätiön johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki sanoi, että Suomessa on nyt hyvä tarkkailla Yhdysvaltain Coloradon osavaltiota.
- Väestöltään Suomen kokoinen viiden miljoonan asukkaan Colorado laillisti vuodenvaihteessa kannabiksen viihdekäytön. Meidän kannattaa katsoa, miten siellä käy.
Sisäministeri Päivi Räsäsen (kd) mielestä Suomessa on menty oikean suuntaan siinä, että poliisi ohjaa kannabiksesta kiinni jääneitä entistä enemmän hoitoon.
- Varsinkin alaikäisille tarvitaan lisää hoitoonohjausta.
Räsänen ei ole kannabiksen käytön laillistamisen kannalla.
- Meidän ei pidä antaa sellaista viestiä, että huumeiden käyttö tai levittäminen olisi hyväksyttävää.
Lähde: Yle
STT
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014030 ... 6_uu.shtml
Pienet uutiset 2014
Alueen säännöt
Politiikka ja media
Tämä alue on tarkoitettu kannabis- ja päihdepolitiikasta keskusteluun.
Alue on erittäin tiukasti moderoitu; lue ohjeet ennen kirjoittamista. Alueelle kuulumattomat keskustelut siirretään Tuhkakuppiin.
Kirjoita viestisi asialliseen ulkoasuun. Ylläpidolla on oikeus muuttaa epäasiallisen viestin sisältöä tai poistaa viesti.
Politiikka ja media
Tämä alue on tarkoitettu kannabis- ja päihdepolitiikasta keskusteluun.
Alue on erittäin tiukasti moderoitu; lue ohjeet ennen kirjoittamista. Alueelle kuulumattomat keskustelut siirretään Tuhkakuppiin.
Kirjoita viestisi asialliseen ulkoasuun. Ylläpidolla on oikeus muuttaa epäasiallisen viestin sisältöä tai poistaa viesti.
Re: Pienet uutiset 2014
Viimeksi muokannut apukokki, 5.3.2014 0:31. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Re: Pienet uutiset 2014
Opettaja-Sirkka pilvenpoltosta Ylessä: "Vertaisin sitä murtomaahiihtoon"
Tiistai 4.3.2014 klo 23.05
Ylen Ajankohtaisen kakkosen teemaillassa suurimman huomion vei omista polttelukokemuksistaan kertonut opettaja Sirkka.
Ylen Ajankohtaisen kakkosen teemaillan aiheena oli tiistaina kannabis. Ohjelman osallistujat toivat esille omia mielipiteitään ja näkökulmiaan keskusteluun kannabiksen laillistamisesta sekä sen hyödyistä ja haitoista.
Rauhallisena pysyneen keskustelun värikkäin osallistuja oli 65-vuotias opettaja, Sirkka.
Kahden kuukauden kuluttua eläkkeelle opettajan työstään jäävä Sirkka halusi kertoa omista positiivisista pilvenpolttokokemuksistaan, koska ei enää pelännyt työpaikkansa menettämisen puolesta.
Hän kertoi käyttäneensä kannabista 1970-luvulta saakka kohtuullisesti ja polttelevansa pilveä kerran kuussa tai kolmessa viikossa.
- Vertaisin sitä murtomaahiihtoon, Sirkka totesi ja kuvaili pilvenpolttamisesta aiheutuvan samankaltaisen euforisen olotilan kuin rankasta fyysisestä urheilusuorituksesta.
Sirkan mielestä kannabis on päihteenä huomattavasti alkoholia turvallisempi vaihtoehto. Hän kertoi miehestä, joka alkoholia ottaessaan aina pahoinpiteli naisystäväänsä. Pilveä polttaessa miehen aggressiivisuus oli tiessään ja hänen käytöksensä oli aivan toisenkaltaista.
- Hänestä tuli kuin taivaan enkeli, Sirkka kuvaili.
Lähde: Yle
IL
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014030 ... 4_uu.shtml
Tiistai 4.3.2014 klo 23.05
Ylen Ajankohtaisen kakkosen teemaillassa suurimman huomion vei omista polttelukokemuksistaan kertonut opettaja Sirkka.
Ylen Ajankohtaisen kakkosen teemaillan aiheena oli tiistaina kannabis. Ohjelman osallistujat toivat esille omia mielipiteitään ja näkökulmiaan keskusteluun kannabiksen laillistamisesta sekä sen hyödyistä ja haitoista.
Rauhallisena pysyneen keskustelun värikkäin osallistuja oli 65-vuotias opettaja, Sirkka.
Kahden kuukauden kuluttua eläkkeelle opettajan työstään jäävä Sirkka halusi kertoa omista positiivisista pilvenpolttokokemuksistaan, koska ei enää pelännyt työpaikkansa menettämisen puolesta.
Hän kertoi käyttäneensä kannabista 1970-luvulta saakka kohtuullisesti ja polttelevansa pilveä kerran kuussa tai kolmessa viikossa.
- Vertaisin sitä murtomaahiihtoon, Sirkka totesi ja kuvaili pilvenpolttamisesta aiheutuvan samankaltaisen euforisen olotilan kuin rankasta fyysisestä urheilusuorituksesta.
Sirkan mielestä kannabis on päihteenä huomattavasti alkoholia turvallisempi vaihtoehto. Hän kertoi miehestä, joka alkoholia ottaessaan aina pahoinpiteli naisystäväänsä. Pilveä polttaessa miehen aggressiivisuus oli tiessään ja hänen käytöksensä oli aivan toisenkaltaista.
- Hänestä tuli kuin taivaan enkeli, Sirkka kuvaili.
Lähde: Yle
IL
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014030 ... 4_uu.shtml
Re: Pienet uutiset 2014
Kaksi kokemusta kannabiksesta
Tiistai 4.3.2014 klo 20.31
Tänä iltana käydään Ajankohtaisessa kakkosessa keskustelua kannabiksen käytön puolesta ja vastaan.
Aineen laillistamisen puolestapuhujien mielestä kannabis on turvallisempaa kuin alkoholi: siitä ei voi ottaa yliannosta, se ei aiheuta krapulaa eikä kannabiksen käytöstä tule aggressiiviseksi, niin kuin monesti alkoholista.
Vastustajat varoittelevat kannabiksen pitkäaikaisen käytön vaikutuksista kuten muistin ja keskittymiskyvyn heikkenemisestä, väsymyksestä ja haluttomuudesta, joista helposti seuraa yhteiskunnasta syrjäytyminen.
Huumeiden käyttäjän äiti: Olin kädetön
Ensi viikolla julkaistavan, KirjaX:n kustantaman, Mia Heiskasen ja Tarja Surakan toimittaman Ruohojumala-nimisen kirjan äiti suostui nimettömänä kertomaan Iltalehdelle tyttärensä huumeidenkäytöstä ja on vahvasti kannabiksen laillistamista vastaan.
- Kannabiksen laillistaminen tukisi nuorten käsitystä siitä, että aine on vaaraton, mitä se suinkaan ei ole, äiti kommentoi.
Hänen mielestään kukaan ei voi ennustaa, millaiset vaikutukset kannabiksen laillistamisella olisi, ja tilannetta olisi mahdotonta palauttaa takaisin, mikäli laillistaminen osoittautuisikin täysin virheratkaisuksi.
Äiti kertoo havainneensa tyttärensä huumeidenkäytön vasta sitten, kun kotoa alkoi hävitä koruja. Muut merkit, kuten aamuväsymys, huononevat koulunumerot ja haluttomuus harrastuksissa käyntiin, ilmenivät niin hitaasti, että ne oli helppo pistää nuoruuden piikkiin.
Ruohojumala-kirjassa tytär kertoo päiväkirjamerkintöjen muodossa, kuinka hän kokeili kannabista ensimmäisen kerran 15-vuotiaana uteliaisuuttaan. Aineen hän sai hankittua ikätovereiltaan ja pian pilven poltteluun kehittyikin sosiaalinen riippuvuus, jolla sai statusta kaveripiirissä.
Äiti puolestaan kertoo omasta avuttomuudestaan. Tyttärellä ehdittiin diagnosoida keskivaikea masennuskin ennen kuin kannabiksenkäyttö paljastui. Huumeidenkäytöltä suojaavat tekijät, kuten ehjä perhe, ystävät ja harrastukset, piti olla kunnossa.
- Kokeilimme keskusteluja, terapiaa, seuloja, lääkitystä - välillä yritin olla kova ja välillä ymmärtäväinen, mutta tunsin itseni täysin kädettömäksi, äiti kuvailee.
Tällä tarinalla on kuitenkin onnellinen loppu, sillä tytär on aikuistuttuaan päässyt eroon huumeista, opiskelee, urheilee ja käy töissä. Äidin mukaan tyttären selviytymisessä auttoi uusi, huumepiirien ulkopuolelta löytynyt rakkaus ja Ruohojumala-kirjan kirjoitusprosessi.
"Palauttaa stressistä
Suomen kannabisyhdistyksen puheenjohtaja Timo Larmela kokeili kannabista 17-vuotiaana 60-luvun puolivälissä Tukholmassa.
Hän on ajanut kannabiksen käytön, hallussapidon ja viljelyn laillistamista Suomessa vuodesta 1991 lähtien. Hänen mielestään kannabis tulisi laillistaa laadunvalvonnan ja myynnin kontrolloinnin vuoksi.
- Kannabiksen käytöstä seuraavista rangaistuksista seuraa ihmiselle paljon suurempaa vahinkoa kuin itse käytöstä, Larmela toteaa.
Kannabiksen kohtelu pitäisi puheenjohtajan mukaan erottaa muista huumeista, jotka ovat vaarallisia. Larmelan mielestä hamppu rentouttaa ihmistä, palauttaa arjen stressistä ja nostattaa mieleen mukavia ajatuksia.
Larmela myöntää, että nuoren ihmisen kannabiksen käyttö saattaa haitata aivojen kehitystä ja huonontaa koulumenestystä, mutta korostaa, ettei kannabiksen laillistaminen tarkoittaisikaan sen laillistamista alaikäisille.
Oman koulumenestyksensä hän ei usko kärsineen kannabiksen käytöstä eikä ole havainnut itsellään mitään kannabiksen pitkäaikaiseen käyttöön liitettyjä haittavaikutuksia.
PIA HYLE
pia.hyle@ilmedia.fi
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014030 ... 0_uu.shtml
Tiistai 4.3.2014 klo 20.31
Tänä iltana käydään Ajankohtaisessa kakkosessa keskustelua kannabiksen käytön puolesta ja vastaan.
Aineen laillistamisen puolestapuhujien mielestä kannabis on turvallisempaa kuin alkoholi: siitä ei voi ottaa yliannosta, se ei aiheuta krapulaa eikä kannabiksen käytöstä tule aggressiiviseksi, niin kuin monesti alkoholista.
Vastustajat varoittelevat kannabiksen pitkäaikaisen käytön vaikutuksista kuten muistin ja keskittymiskyvyn heikkenemisestä, väsymyksestä ja haluttomuudesta, joista helposti seuraa yhteiskunnasta syrjäytyminen.
Huumeiden käyttäjän äiti: Olin kädetön
Ensi viikolla julkaistavan, KirjaX:n kustantaman, Mia Heiskasen ja Tarja Surakan toimittaman Ruohojumala-nimisen kirjan äiti suostui nimettömänä kertomaan Iltalehdelle tyttärensä huumeidenkäytöstä ja on vahvasti kannabiksen laillistamista vastaan.
- Kannabiksen laillistaminen tukisi nuorten käsitystä siitä, että aine on vaaraton, mitä se suinkaan ei ole, äiti kommentoi.
Hänen mielestään kukaan ei voi ennustaa, millaiset vaikutukset kannabiksen laillistamisella olisi, ja tilannetta olisi mahdotonta palauttaa takaisin, mikäli laillistaminen osoittautuisikin täysin virheratkaisuksi.
Äiti kertoo havainneensa tyttärensä huumeidenkäytön vasta sitten, kun kotoa alkoi hävitä koruja. Muut merkit, kuten aamuväsymys, huononevat koulunumerot ja haluttomuus harrastuksissa käyntiin, ilmenivät niin hitaasti, että ne oli helppo pistää nuoruuden piikkiin.
Ruohojumala-kirjassa tytär kertoo päiväkirjamerkintöjen muodossa, kuinka hän kokeili kannabista ensimmäisen kerran 15-vuotiaana uteliaisuuttaan. Aineen hän sai hankittua ikätovereiltaan ja pian pilven poltteluun kehittyikin sosiaalinen riippuvuus, jolla sai statusta kaveripiirissä.
Äiti puolestaan kertoo omasta avuttomuudestaan. Tyttärellä ehdittiin diagnosoida keskivaikea masennuskin ennen kuin kannabiksenkäyttö paljastui. Huumeidenkäytöltä suojaavat tekijät, kuten ehjä perhe, ystävät ja harrastukset, piti olla kunnossa.
- Kokeilimme keskusteluja, terapiaa, seuloja, lääkitystä - välillä yritin olla kova ja välillä ymmärtäväinen, mutta tunsin itseni täysin kädettömäksi, äiti kuvailee.
Tällä tarinalla on kuitenkin onnellinen loppu, sillä tytär on aikuistuttuaan päässyt eroon huumeista, opiskelee, urheilee ja käy töissä. Äidin mukaan tyttären selviytymisessä auttoi uusi, huumepiirien ulkopuolelta löytynyt rakkaus ja Ruohojumala-kirjan kirjoitusprosessi.
"Palauttaa stressistä
Suomen kannabisyhdistyksen puheenjohtaja Timo Larmela kokeili kannabista 17-vuotiaana 60-luvun puolivälissä Tukholmassa.
Hän on ajanut kannabiksen käytön, hallussapidon ja viljelyn laillistamista Suomessa vuodesta 1991 lähtien. Hänen mielestään kannabis tulisi laillistaa laadunvalvonnan ja myynnin kontrolloinnin vuoksi.
- Kannabiksen käytöstä seuraavista rangaistuksista seuraa ihmiselle paljon suurempaa vahinkoa kuin itse käytöstä, Larmela toteaa.
Kannabiksen kohtelu pitäisi puheenjohtajan mukaan erottaa muista huumeista, jotka ovat vaarallisia. Larmelan mielestä hamppu rentouttaa ihmistä, palauttaa arjen stressistä ja nostattaa mieleen mukavia ajatuksia.
Larmela myöntää, että nuoren ihmisen kannabiksen käyttö saattaa haitata aivojen kehitystä ja huonontaa koulumenestystä, mutta korostaa, ettei kannabiksen laillistaminen tarkoittaisikaan sen laillistamista alaikäisille.
Oman koulumenestyksensä hän ei usko kärsineen kannabiksen käytöstä eikä ole havainnut itsellään mitään kannabiksen pitkäaikaiseen käyttöön liitettyjä haittavaikutuksia.
PIA HYLE
pia.hyle@ilmedia.fi
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014030 ... 0_uu.shtml
Re: Pienet uutiset 2014
Krp:n ylikomisario: Kannabiksen käyttö pois rikosrekisteristä
4.3.2014 23:31
STT
Kannabiksen käyttö ei saisi johtaa rikosrekisterimerkintään, linjaa keskusrikospoliisin ylikomisario Thomas Elfgren. Huumekeskusteluun aktiivisesti osallistunut Elfgren otti osaa Yle TV2:n kannabisiltaan tänään.
"En näe kannabiksen käytöstä annettua sakkoa ongelmana. Sen sijaan Suomessa pitäisi ehdottomasti mennä siihen, että kiinni jäämisestä ei jää merkintää rikosrekisteriin. Nuoren saama rekisterimerkintä saattaa estää vuosikymmeniä hänen pääsynsä toivomaansa ammattiin", Elfgren painotti.
Ylikomisario muistutti, että poliisi tekee turvallisuusselvityksen, jonka moni työnantaja hankkii työnhakijoista. Huumekäry kannabiksesta jää nykyisin pysyvästi poliisin rekistereihin.
Sisäministeri Päivi Räsäsen (kd) mielestä Suomessa on menty oikean suuntaan siinä, että poliisi ohjaa kannabiksesta kiinni jääneitä entistä enemmän hoitoon.
"Varsinkin alaikäisille tarvitaan lisää hoitoonohjausta", Räsänen sanoi.
Räsänen ei ole kannabiksen käytön laillistamisen kannalla.
"Meidän ei pidä antaa sellaista viestiä, että huumeiden käyttö tai levittäminen olisi hyväksyttävää", linjasi Räsänen.
A-Klinikkasäätiön johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki sanoi, että Suomessa on nyt hyvä tarkkailla Yhdysvaltain Coloradon osavaltiota.
"Väestöltään Suomen kokoinen viiden miljoonan asukkaan Colorado laillisti vuodenvaihteessa kannabiksen viihdekäytön. Meidän kannattaa katsoa, miten siellä käy", Simojoki sanoi.
http://www.hs.fi/kotimaa/Krpn+ylikomisa ... 3920860564
STT Copy Paste Turun Sanomat:
http://ts.fi/uutiset/kotimaa/603212/Krp ... kisterista
STT Copy Paste Kaleva:
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/kr ... ta/658139/
STT Copy Paste Mtv:
http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikke ... a-/3053906
...
STT on näköjään Suomen virallinen äänitorvi ja päättää missä muodossa asiat julkaistaan, kun ei yksikään valtakunnan medioista vaivautunut itse raportoimaan asiasta omin sanoin.
4.3.2014 23:31
STT
Kannabiksen käyttö ei saisi johtaa rikosrekisterimerkintään, linjaa keskusrikospoliisin ylikomisario Thomas Elfgren. Huumekeskusteluun aktiivisesti osallistunut Elfgren otti osaa Yle TV2:n kannabisiltaan tänään.
"En näe kannabiksen käytöstä annettua sakkoa ongelmana. Sen sijaan Suomessa pitäisi ehdottomasti mennä siihen, että kiinni jäämisestä ei jää merkintää rikosrekisteriin. Nuoren saama rekisterimerkintä saattaa estää vuosikymmeniä hänen pääsynsä toivomaansa ammattiin", Elfgren painotti.
Ylikomisario muistutti, että poliisi tekee turvallisuusselvityksen, jonka moni työnantaja hankkii työnhakijoista. Huumekäry kannabiksesta jää nykyisin pysyvästi poliisin rekistereihin.
Sisäministeri Päivi Räsäsen (kd) mielestä Suomessa on menty oikean suuntaan siinä, että poliisi ohjaa kannabiksesta kiinni jääneitä entistä enemmän hoitoon.
"Varsinkin alaikäisille tarvitaan lisää hoitoonohjausta", Räsänen sanoi.
Räsänen ei ole kannabiksen käytön laillistamisen kannalla.
"Meidän ei pidä antaa sellaista viestiä, että huumeiden käyttö tai levittäminen olisi hyväksyttävää", linjasi Räsänen.
A-Klinikkasäätiön johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki sanoi, että Suomessa on nyt hyvä tarkkailla Yhdysvaltain Coloradon osavaltiota.
"Väestöltään Suomen kokoinen viiden miljoonan asukkaan Colorado laillisti vuodenvaihteessa kannabiksen viihdekäytön. Meidän kannattaa katsoa, miten siellä käy", Simojoki sanoi.
http://www.hs.fi/kotimaa/Krpn+ylikomisa ... 3920860564
STT Copy Paste Turun Sanomat:
http://ts.fi/uutiset/kotimaa/603212/Krp ... kisterista
STT Copy Paste Kaleva:
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/kr ... ta/658139/
STT Copy Paste Mtv:
http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikke ... a-/3053906
...
STT on näköjään Suomen virallinen äänitorvi ja päättää missä muodossa asiat julkaistaan, kun ei yksikään valtakunnan medioista vaivautunut itse raportoimaan asiasta omin sanoin.
Re: Pienet uutiset 2014
http://yle.fi/uutiset/armeijassa_kannabiksen_takia_keskeyttaminen_on_tuplaantunut/7120064
Kotimaa 5.3.2014 klo 0:40
Armeijassa kannabiksen takia keskeyttäminen on tuplaantunut
Sotilaslääketieteen keskuksen tiedot osoittavat, että varusmiespalvelus keskeytyy yhä useammin kannabiksen takia.
Sotilaslääketieteen keskuksen vuosina 2009–2012 keräämät tiedot osoittavat, että kannabistrendi näkyy myös varuskunnissa. Tietoja on kerätty sekä kutsunnoista vapautetuista että palveluksen keskeyttäneistä.
Kutsunnoissa vapautuksen kannabioidien vuoksi saaneiden määrä ei ole neljässä vuodessa muuttunut merkittävästi. Palveluksen keskeyttäminen on kannabissyistä sen sijaan tuplaantunut neljässä vuodessa.
Varusmiespalveluksen terveydellisien syiden vuoksi keskeyttäneiden kokonaismäärä oli vuonna 2012 vajaat neljä tuhatta. Näistä varusmiehistä 159 keskeytti kannabiksen vuoksi, kun vastaava luku oli neljä vuotta aikaisemmin 92. Keskeyttäminen on prosentuaalisesti mitattuna kasvanut neljässä vuodessa 2,2 prosentista 4,3 prosenttiin.
Ajankohtaisen kakkosen Kannabis-illassa 4.3. keskusteltiin muun muassa siitä, ett
Kotimaa 5.3.2014 klo 0:40
Armeijassa kannabiksen takia keskeyttäminen on tuplaantunut
Sotilaslääketieteen keskuksen tiedot osoittavat, että varusmiespalvelus keskeytyy yhä useammin kannabiksen takia.
Sotilaslääketieteen keskuksen vuosina 2009–2012 keräämät tiedot osoittavat, että kannabistrendi näkyy myös varuskunnissa. Tietoja on kerätty sekä kutsunnoista vapautetuista että palveluksen keskeyttäneistä.
Kutsunnoissa vapautuksen kannabioidien vuoksi saaneiden määrä ei ole neljässä vuodessa muuttunut merkittävästi. Palveluksen keskeyttäminen on kannabissyistä sen sijaan tuplaantunut neljässä vuodessa.
Varusmiespalveluksen terveydellisien syiden vuoksi keskeyttäneiden kokonaismäärä oli vuonna 2012 vajaat neljä tuhatta. Näistä varusmiehistä 159 keskeytti kannabiksen vuoksi, kun vastaava luku oli neljä vuotta aikaisemmin 92. Keskeyttäminen on prosentuaalisesti mitattuna kasvanut neljässä vuodessa 2,2 prosentista 4,3 prosenttiin.
Ajankohtaisen kakkosen Kannabis-illassa 4.3. keskusteltiin muun muassa siitä, ett
Metro: Kalliossa järjestetään kannabisilta
http://www.metro.fi/uutiset/a1387800859647
Kalliossa järjestetään kannabisilta
Helsingin Kallion alueen nuorille, vanhemmille ja nuorten parissa työskenteleville järjestetään kannabisilta huhtikuun alussa.
Illan aikana pyritään vastaamaan ainakin sellaisiin kysymyksiin kuin johdattaako kannabis muiden huumeiden käyttöön, onko se vaarattomampaa kuin alkoholi ja mitä kannabiksen hallussapidosta seuraa.
Ilta alkaa 2. huhtikuuta kello 18 nuorten toimintakeskus Hapessa, jossa on ensin Teatteri Kallion esitys yhden nuoren tositarinasta. Asiantuntija ja alustajana toimii Helsingin Diakonissalaitoksen päihde- ja mielenterveystyön palvelualueen johtaja, lääkäri Pekka Tuomola. Ilta jatkuu paneelikeskustelulla, jossa mukana on esimerkiksi poliisi, lääkäri ja lasten ja nuorten parissa työskenteleviä.
Tilaisuuteen on vapaa pääsy ja sen järjestävät Klaari Helsinki, Kallion seurakunta ja toimintakeskus Happi.
Kalliossa järjestetään kannabisilta
Helsingin Kallion alueen nuorille, vanhemmille ja nuorten parissa työskenteleville järjestetään kannabisilta huhtikuun alussa.
Illan aikana pyritään vastaamaan ainakin sellaisiin kysymyksiin kuin johdattaako kannabis muiden huumeiden käyttöön, onko se vaarattomampaa kuin alkoholi ja mitä kannabiksen hallussapidosta seuraa.
Ilta alkaa 2. huhtikuuta kello 18 nuorten toimintakeskus Hapessa, jossa on ensin Teatteri Kallion esitys yhden nuoren tositarinasta. Asiantuntija ja alustajana toimii Helsingin Diakonissalaitoksen päihde- ja mielenterveystyön palvelualueen johtaja, lääkäri Pekka Tuomola. Ilta jatkuu paneelikeskustelulla, jossa mukana on esimerkiksi poliisi, lääkäri ja lasten ja nuorten parissa työskenteleviä.
Tilaisuuteen on vapaa pääsy ja sen järjestävät Klaari Helsinki, Kallion seurakunta ja toimintakeskus Happi.
Re: Pienet uutiset 2014
http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/huumepoliisille-500-euroa-perusteettomasta-kotietsinnasta/3054924
Huumepoliisille 500 euroa perusteettomasta kotietsinnästä
Rikos
Julkaistu 05.03.2014 10:13
Helsingin käräjäoikeus on määrännyt valtion maksamaan 500 euron hyvityksen ja oikeudenkäyntikuluja huumepoliisille hänen työhuoneeseensa tehdystä perusteettomasta kotietsinnästä.
Oikeus kumosi myös yhden etsinnän perusteella tehdyn takavarikon.
Joulukuinen etsintä Pasilan poliisitalolla liittyi laajan Aarnio-vyyhden tutkintaan. Käräjäoikeus katsoi jo aiemmin, ettei kotietsinnälle ollut perusteita. Tutkinnanjohtajat ovat kertoneet valittavansa päätöksestä hovioikeuteen.
Oikeuden kantaa pyysi yksi kotietsinnän kohteeksi joutunut huumepoliisin rikostarkastaja.
Huumepoliisille 500 euroa perusteettomasta kotietsinnästä
Rikos
Julkaistu 05.03.2014 10:13
Helsingin käräjäoikeus on määrännyt valtion maksamaan 500 euron hyvityksen ja oikeudenkäyntikuluja huumepoliisille hänen työhuoneeseensa tehdystä perusteettomasta kotietsinnästä.
Oikeus kumosi myös yhden etsinnän perusteella tehdyn takavarikon.
Joulukuinen etsintä Pasilan poliisitalolla liittyi laajan Aarnio-vyyhden tutkintaan. Käräjäoikeus katsoi jo aiemmin, ettei kotietsinnälle ollut perusteita. Tutkinnanjohtajat ovat kertoneet valittavansa päätöksestä hovioikeuteen.
Oikeuden kantaa pyysi yksi kotietsinnän kohteeksi joutunut huumepoliisin rikostarkastaja.
-
vihreä_valo
- 2 tähteä
- Viestit: 804
- Liittynyt: 29.1.2008
Re: Pienet uutiset 2014
UUTISET
KOTIMAA
Kotimaa 5.3.2014 klo 0:36 | päivitetty 5.3.2014 klo 0:36
Suomessa kaivataan vertaistukea pilvenpolttajille
Huumeiden vastaisessa järjestössä on huomattu, että kannabiksenkäyttäjät tarvitsevat Suomessa lisää vertaistukea ja tietoa. Vaikuttajat vastaavat tarpeeseen yhdessä ja perustavat uuden foorumin.
Kuva: Yle
Ajankohtaisen kakkosen kannabis-illassa kannabiksen käyttöön liittyviä ongelmiin tarjottiin uudenlaisia ratkaisuja. Huumeiden vastaisessa järjestössä YADissa toiminnanjohtajana työskentelevän Rosita Juurisen mukaan kannabiksen käyttäjien omalle vertaistukifoorumille on Suomessa tarvetta ja sellainen aiotaan nyt perustaa.
- Niin kutsutun myssyryhmän tarkoitus on auttaa nettifoorumilla yli 18-vuotiaita kannabiksenkäyttäjiä, Juurinen sanoo.
Myssyryhmä koostuu Juurisen mukaan kannabista käyttäneistä henkilöistä tai ihmisistä, joilla on paljon tietämystä kannabiksesta. Myös eri alan asiantuntijoita, kuten lääkäreitä ja poliiseja on tarkoitus saada mukaan toimintaan. Kannabis-illassa mukana ollut bloggaaja ja kannabiksen kotikasvattaja Mikko Pekkola on jo lähtenyt mukaan myssyryhmään.
Saunafoorumilla jaetaan tietoa ja apua
YADin Rosita Juurinen sanoo, että Päihdelinkin ylläpitämä Saunafoorumi on hyvä, netissä toimiva vertaisfoorumi, ja nyt perustettava Savusauna -foorumi tulee toimimaan samalla periaatteella. Kannabiksenkäyttäjille tarkoitetulla Savusauna -foorumilla nuoret kannabiksenkäyttäjät voivat kysyä apua ongelmiinsa. Juurinen kertoo, että A-klinikkasäätiö on jo lähtenyt mukaan hankkeeseen ja tarjoaa alustan foorumille.
- Foorumilla voi kysyä apua, jos on joutunut ongelmiin kannabiksenkäytön vuoksi. Olivat ongelmat sitten millaisia tahansa, Juurinen sanoo.
Useat kannabiksenkäyttäjät eivät Juurisen mukaan tiedä oikeuksistaan ja lakiseikoista.
- Tietämystä pitää lisätä, jotta myös käyttäjät oppivat tuntemaan oikeutensa, Juurinen sanoo.
Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton puheenjohtaja Aaro Häkkinen on sitä mieltä, että rangaistukset eivät poista kannabiksen käyttöä Suomesta.
- Näen tärkeänä, että päihteistä voitaisiin keskustella eri päihteinä. Ja tällainen foorumi on hyvä ajatus, Häkkinen sanoo.
Ruohonjumala -kirjan kirjoittaja Mia Heiskanen sanoi Kannabis-illassa, että keskustelufoorumi on tärkeä avaus.
yle.fi/uutiset/suomessa_kaivataan_vertaistukea_pilvenpolttajille/7120279?ref=leiki-es
KOTIMAA
Kotimaa 5.3.2014 klo 0:36 | päivitetty 5.3.2014 klo 0:36
Suomessa kaivataan vertaistukea pilvenpolttajille
Huumeiden vastaisessa järjestössä on huomattu, että kannabiksenkäyttäjät tarvitsevat Suomessa lisää vertaistukea ja tietoa. Vaikuttajat vastaavat tarpeeseen yhdessä ja perustavat uuden foorumin.
Kuva: Yle
Ajankohtaisen kakkosen kannabis-illassa kannabiksen käyttöön liittyviä ongelmiin tarjottiin uudenlaisia ratkaisuja. Huumeiden vastaisessa järjestössä YADissa toiminnanjohtajana työskentelevän Rosita Juurisen mukaan kannabiksen käyttäjien omalle vertaistukifoorumille on Suomessa tarvetta ja sellainen aiotaan nyt perustaa.
- Niin kutsutun myssyryhmän tarkoitus on auttaa nettifoorumilla yli 18-vuotiaita kannabiksenkäyttäjiä, Juurinen sanoo.
Myssyryhmä koostuu Juurisen mukaan kannabista käyttäneistä henkilöistä tai ihmisistä, joilla on paljon tietämystä kannabiksesta. Myös eri alan asiantuntijoita, kuten lääkäreitä ja poliiseja on tarkoitus saada mukaan toimintaan. Kannabis-illassa mukana ollut bloggaaja ja kannabiksen kotikasvattaja Mikko Pekkola on jo lähtenyt mukaan myssyryhmään.
Saunafoorumilla jaetaan tietoa ja apua
YADin Rosita Juurinen sanoo, että Päihdelinkin ylläpitämä Saunafoorumi on hyvä, netissä toimiva vertaisfoorumi, ja nyt perustettava Savusauna -foorumi tulee toimimaan samalla periaatteella. Kannabiksenkäyttäjille tarkoitetulla Savusauna -foorumilla nuoret kannabiksenkäyttäjät voivat kysyä apua ongelmiinsa. Juurinen kertoo, että A-klinikkasäätiö on jo lähtenyt mukaan hankkeeseen ja tarjoaa alustan foorumille.
- Foorumilla voi kysyä apua, jos on joutunut ongelmiin kannabiksenkäytön vuoksi. Olivat ongelmat sitten millaisia tahansa, Juurinen sanoo.
Useat kannabiksenkäyttäjät eivät Juurisen mukaan tiedä oikeuksistaan ja lakiseikoista.
- Tietämystä pitää lisätä, jotta myös käyttäjät oppivat tuntemaan oikeutensa, Juurinen sanoo.
Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton puheenjohtaja Aaro Häkkinen on sitä mieltä, että rangaistukset eivät poista kannabiksen käyttöä Suomesta.
- Näen tärkeänä, että päihteistä voitaisiin keskustella eri päihteinä. Ja tällainen foorumi on hyvä ajatus, Häkkinen sanoo.
Ruohonjumala -kirjan kirjoittaja Mia Heiskanen sanoi Kannabis-illassa, että keskustelufoorumi on tärkeä avaus.
yle.fi/uutiset/suomessa_kaivataan_vertaistukea_pilvenpolttajille/7120279?ref=leiki-es
Kannabikseen VOI kuolla – saksalaiset mursivat myytin
http://www.viihdeuutiset.net/kannabikseen-voi-kuolla-saksalaiset-mursivat-myytin/
Kannabikseen VOI kuolla – saksalaiset mursivat myytin
Markus Gomez
Maaliskuu 4, 2014, 21:05
”Kukaan ei ole koskaan kuollut kannabikseen”, on usein käytetty argumentti kannabiskeskusteluissa. Ilmeisesti tämä pitikin paikkaansa vielä viikko sitten, kunnes saksalaistutkijat paljastivat kannabiksen aiheuttaman rytmihäiriön kuolinsyyksi kahdessa eri tapauksessa.
Tutkijat suorittivat vainajille 15 erilaista tutkimusta, jotka paljastivat kannabiksen aiheuttaneen kuolemat. Molemmat menehtyneet olivat kuolleet pian kannabista poltettuaan, kun heidän sydämensä lyöntitiheys nousi joko liian korkeaksi tai laski liian matalaksi.
Kummallakaan uhrilla ei ollut aiempia sydänvaivoja, eikä heidän elimistöistään löytynyt muita syitä kuolemalle. Näin ollen kannabiksen polttamisen pääteltiin aiheuttaneen kuolemaan johtaneet rytmihäiriöt. Aiemmin on tiedetty, että kannabiksen käyttö yhdessä muiden huumeiden kanssa saattaa aiheuttaa kuolemaan johtavia sydänoireita tai syöpää.
Alkoholiperäisiin tauteihin ja tapaturmaisiin alkoholimyrkytyksiin kuoli Suomessa 1484 henkeä pelkästään vuonna 2012, selviää Tilastokeskuksen julkaisusta.
Asiasta kertoi New Scientist jutussaan.
Kannabikseen VOI kuolla – saksalaiset mursivat myytin
Markus Gomez
Maaliskuu 4, 2014, 21:05
”Kukaan ei ole koskaan kuollut kannabikseen”, on usein käytetty argumentti kannabiskeskusteluissa. Ilmeisesti tämä pitikin paikkaansa vielä viikko sitten, kunnes saksalaistutkijat paljastivat kannabiksen aiheuttaman rytmihäiriön kuolinsyyksi kahdessa eri tapauksessa.
Tutkijat suorittivat vainajille 15 erilaista tutkimusta, jotka paljastivat kannabiksen aiheuttaneen kuolemat. Molemmat menehtyneet olivat kuolleet pian kannabista poltettuaan, kun heidän sydämensä lyöntitiheys nousi joko liian korkeaksi tai laski liian matalaksi.
Kummallakaan uhrilla ei ollut aiempia sydänvaivoja, eikä heidän elimistöistään löytynyt muita syitä kuolemalle. Näin ollen kannabiksen polttamisen pääteltiin aiheuttaneen kuolemaan johtaneet rytmihäiriöt. Aiemmin on tiedetty, että kannabiksen käyttö yhdessä muiden huumeiden kanssa saattaa aiheuttaa kuolemaan johtavia sydänoireita tai syöpää.
Alkoholiperäisiin tauteihin ja tapaturmaisiin alkoholimyrkytyksiin kuoli Suomessa 1484 henkeä pelkästään vuonna 2012, selviää Tilastokeskuksen julkaisusta.
Asiasta kertoi New Scientist jutussaan.
Re: Pienet uutiset 2014
Yle Ulkomaat 6.3.2014
Uruguay: YK vanhanaikainen kannabiksen suhteen
Uruguay suomi Yhdistyneitä Kansakuntia keskiviikkona kutsuen järjestöä vanhanaikaiseksi
YK:n kritisoitua maata maailman ensimmäisestä marihuanan sallivasta laista, kertoo
uutistoimisto AFP.
Kansainvälinen huumausaineidenvalvontalautakunta INCB varoitti Uruguayta ja Yhdysvaltain
osavaltioita Coloradoa sekä Washingtonia tiistaina, että kannabiksen viihdekäytön
laillistaminen rikkoo kansainvälisiä sopimuksia.
Vuotuisessa raportissaan YK:n alainen järjestö näki Uruguayssa vaarallisen trendin maan
hyväksyttyä ensimmäisenä maana maailmassa lain, joka laillistaa marihuanan tuotannon ja
myynnin.
Uruguayn vasemmistolainen presidentti Jose Mujica vastasi sanomalla YK:n olevan "erittäin
vanhanaikainen yrittäessään jankuttaa korvaamme asiasta".
– No, aiomme kiinnittää heihin yhtä paljon huomiota kuin suurvallat toistuvasti tekevät
päättäessään asioista, Mujica sivalsi.
Uusi lainsäädäntö hyväksyttiin Uruguayssa Mujican aloitteesta. Sen on kaavailtu tulevan
voimaan lähiaikoina, kun tarvittavat säädökset ja sääntelyt on saatu luotua.
Laki oikeuttaa marihuanan tuotannon, jakelun ja myynnin, sekä antaa yksityishenkilöille
uvan kasvattaa ainetta pienissä määrin omaan käyttöön. Kaikki tapahtuu valtion
valvonnassa ja kontrollissa.
Kannabiksen laillistaminen pitkälti maaseutuvaltaisessa ja korkeasti koulutetussa 3,2
miljoonan ihmisen valtiossa on herättänyt maailmanlaajuista kiinnostusta myös
lääkeyhtiöiden keskuudessa, jotka haluavat ostaa kannabista lääkekäyttöön.
Lähteet: AFP
Tuukka Pasanen
Yle Uutiset
Uruguay: YK vanhanaikainen kannabiksen suhteen
Uruguay suomi Yhdistyneitä Kansakuntia keskiviikkona kutsuen järjestöä vanhanaikaiseksi
YK:n kritisoitua maata maailman ensimmäisestä marihuanan sallivasta laista, kertoo
uutistoimisto AFP.
Kansainvälinen huumausaineidenvalvontalautakunta INCB varoitti Uruguayta ja Yhdysvaltain
osavaltioita Coloradoa sekä Washingtonia tiistaina, että kannabiksen viihdekäytön
laillistaminen rikkoo kansainvälisiä sopimuksia.
Vuotuisessa raportissaan YK:n alainen järjestö näki Uruguayssa vaarallisen trendin maan
hyväksyttyä ensimmäisenä maana maailmassa lain, joka laillistaa marihuanan tuotannon ja
myynnin.
Uruguayn vasemmistolainen presidentti Jose Mujica vastasi sanomalla YK:n olevan "erittäin
vanhanaikainen yrittäessään jankuttaa korvaamme asiasta".
– No, aiomme kiinnittää heihin yhtä paljon huomiota kuin suurvallat toistuvasti tekevät
päättäessään asioista, Mujica sivalsi.
Uusi lainsäädäntö hyväksyttiin Uruguayssa Mujican aloitteesta. Sen on kaavailtu tulevan
voimaan lähiaikoina, kun tarvittavat säädökset ja sääntelyt on saatu luotua.
Laki oikeuttaa marihuanan tuotannon, jakelun ja myynnin, sekä antaa yksityishenkilöille
uvan kasvattaa ainetta pienissä määrin omaan käyttöön. Kaikki tapahtuu valtion
valvonnassa ja kontrollissa.
Kannabiksen laillistaminen pitkälti maaseutuvaltaisessa ja korkeasti koulutetussa 3,2
miljoonan ihmisen valtiossa on herättänyt maailmanlaajuista kiinnostusta myös
lääkeyhtiöiden keskuudessa, jotka haluavat ostaa kannabista lääkekäyttöön.
Lähteet: AFP
Tuukka Pasanen
Yle Uutiset
-
Hatsitatti
- Viestit: 590
- Liittynyt: 13.2.2012
Re: Pienet uutiset 2014
Hiihtäjälegenda Mieto: Murtsikka voittaa kannabiksen
Ylen kannabiskeskustelussa helsinkiläisopettajan tekemä vertaus kannabiksen vaikutuksista murtomaahiihdon antamaan olotilaan puhuttaa ja huvittaa somessa. Hiihtäjälegenda Juha Mieto ei tiedä kannabiksen pöllyttelystä mitään, mutta hiihdon euforiseen vaikutukseen hän vannoo.
Viime tiistaina Ylen A2-keskusteluillassa aiheena oli kannabis ja muutkin päihteet. Eräs studiovieras oli opettajana toimiva Sirkka, joka kertoi polttaneensa pilveä jo 1970-luvulta lähtien. Kun häneltä kysyttiin aineen vaikutuksista, Sirkka vertasi tunnetta murtomaahiihtoon, jota myös aktiivisesti harrastaa.
Kyllä siellä oli monta kertaa sellaanen olotila, jotta olis monta kertaa huonommat orgasmitkin voittanut.
- Hiihtäjälegenda Juha Mieto
Vertaus on melko yllättävä, vai onko? Hiihtäjälegenda Juha Miedon mukaan hiihto voi olla parhaimmillaan hyvinkin tyydyttävää.
– Mä en oo koskaan kannabista käyttänyt, jotta mä en tiedä näitä pilvihommia ollenkaan, mutta murtomaahiihtoa olen harrastanut kauan ja aktiivisesti, Mieto naurahtaa.
– Tuli mielehen sellaanen seikka, että kun Muoniossa olin aikanaan kaamosaikaan kilpailemassa, niin jos vaikka kuutamoiltana teki 80-90 kilometrin lenkin, niin oli autuaasti väsynyt, Mietaa kertoo.
– Kyllä siellä oli monta kertaa sellaanen olotila, jotta olis monta kertaa huonommat orgasmitkin voittanut niinku häkää vaan. Sillä lailla ajateltuna, jos tämä Sirkka on saanut sellaasia elämyksiä murtomaahiihdosta, niin allekirjotan täysin tämän. Ei sellaasta olotilaa kyllä hanki mistään muualta.
Mietaa uskoo hiihdon voimaan
Kannabiksen käytön vertaaminen murtomaahiihtoon on nostanut vilkasta ja värikästä keskustelua sosiaalisessa mediassa. Juha Mieto ei usko kannabiskeskustelun tahraavan murtomaahiihtoa kansallisurheiluna.
- Hiihtäjälegenda Juha Mieto
– No en usko että se sillä tavalla vaikuttaa. Sirkka otti vertauksen, koska hän on murtomaahiihtoa harrastanut. En usko, että hän siinä mitenkään halunnu murtomaahiihtoa mollata, vaan päinvastoin.
– Sirkka oli keskustelussa rehellinen ja ku hän siinä sano että kerran kuukaudessa pöllyyttelöö. Eikö se kuitenkin ole hyvä, että hän saa sen hyvän olon urheilusta ja hiihdosta paljon useammin kuin pilviä pölläyttäen, Mieto kuittaa.
http://yle.fi/uutiset/hiihtajalegenda_m ... en/7121363
Ylen kannabiskeskustelussa helsinkiläisopettajan tekemä vertaus kannabiksen vaikutuksista murtomaahiihdon antamaan olotilaan puhuttaa ja huvittaa somessa. Hiihtäjälegenda Juha Mieto ei tiedä kannabiksen pöllyttelystä mitään, mutta hiihdon euforiseen vaikutukseen hän vannoo.
Viime tiistaina Ylen A2-keskusteluillassa aiheena oli kannabis ja muutkin päihteet. Eräs studiovieras oli opettajana toimiva Sirkka, joka kertoi polttaneensa pilveä jo 1970-luvulta lähtien. Kun häneltä kysyttiin aineen vaikutuksista, Sirkka vertasi tunnetta murtomaahiihtoon, jota myös aktiivisesti harrastaa.
Kyllä siellä oli monta kertaa sellaanen olotila, jotta olis monta kertaa huonommat orgasmitkin voittanut.
- Hiihtäjälegenda Juha Mieto
Vertaus on melko yllättävä, vai onko? Hiihtäjälegenda Juha Miedon mukaan hiihto voi olla parhaimmillaan hyvinkin tyydyttävää.
– Mä en oo koskaan kannabista käyttänyt, jotta mä en tiedä näitä pilvihommia ollenkaan, mutta murtomaahiihtoa olen harrastanut kauan ja aktiivisesti, Mieto naurahtaa.
– Tuli mielehen sellaanen seikka, että kun Muoniossa olin aikanaan kaamosaikaan kilpailemassa, niin jos vaikka kuutamoiltana teki 80-90 kilometrin lenkin, niin oli autuaasti väsynyt, Mietaa kertoo.
– Kyllä siellä oli monta kertaa sellaanen olotila, jotta olis monta kertaa huonommat orgasmitkin voittanut niinku häkää vaan. Sillä lailla ajateltuna, jos tämä Sirkka on saanut sellaasia elämyksiä murtomaahiihdosta, niin allekirjotan täysin tämän. Ei sellaasta olotilaa kyllä hanki mistään muualta.
Mietaa uskoo hiihdon voimaan
Kannabiksen käytön vertaaminen murtomaahiihtoon on nostanut vilkasta ja värikästä keskustelua sosiaalisessa mediassa. Juha Mieto ei usko kannabiskeskustelun tahraavan murtomaahiihtoa kansallisurheiluna.
- Hiihtäjälegenda Juha Mieto
– No en usko että se sillä tavalla vaikuttaa. Sirkka otti vertauksen, koska hän on murtomaahiihtoa harrastanut. En usko, että hän siinä mitenkään halunnu murtomaahiihtoa mollata, vaan päinvastoin.
– Sirkka oli keskustelussa rehellinen ja ku hän siinä sano että kerran kuukaudessa pöllyyttelöö. Eikö se kuitenkin ole hyvä, että hän saa sen hyvän olon urheilusta ja hiihdosta paljon useammin kuin pilviä pölläyttäen, Mieto kuittaa.
http://yle.fi/uutiset/hiihtajalegenda_m ... en/7121363
Kannabis kauppoihin: Näin Suomi sen laillistaisi
http://nyt.fi/a1305795603089
6.3.2014 @ 10:00 Teksti: Matti Koskinen Kuvitus: Eetu Pietarinen
Kannabis kauppoihin: Näin Suomi sen laillistaisi
Yli puolen vuosisadan jälkeen globaali rintama huumeiden täyskiellon takana on alkanut rakoilla. Monessa maassa kokeillaan humaanimpaa huumepolitiikkaa. Jos Suomi laillistaisi kannabiksen, se voisi tapahtua tutkimustiedon valossa näin.
Helmikuisena perjantai-iltapäivänä Mannerheimintien loskassa jonotetaan siistiin pieneen liikkeeseen.
Vartija laskee asiakkaita sisään muutaman kerrallaan. Enempää ei pieneen kioskiin mahdu.
Sisällä kaupan tungoksessa leijailee pistävä kukkainen ja yrttinen tuoksu.
Ei ole vaikeaa päätellä, mistä tuoksu on peräisin; pienen palvelutiskin takana vihreää pöperöä ja valmiita sätkiä lasipurkeissa kuin irtokarkkeja 80-luvulla.
Kaupan hyllyille on aseteltu siisteihin riveihin pieniä muovipaketteja. Etiketeissä lukee nimiä kuten indica ja sativa, kush ja northern lights.
Kassalla myyjä kysyy lippalakin alta pälyilevältä nuorelta mieheltä papereita. Mies kaivaa toppatakkinsa taskusta esiin passin ja työntää pankkikorttinsa lukulaitteeseen.
Pian hän kävelee ulos liikkeestä taskussaan viisi kallisarvoista grammaa marihuanaa.
Yllä oleva on katsaus mahdolliseen tulevaisuuteen, jossa Suomi on laillistanut kannabiksen.
Se on tietenkin kuvitelmaa. Nyt eletään vuotta 2014 ja kannabis on Suomessa ja osapuilleen koko maailmassa laiton päihde. Näin sanoo esimerkiksi YK:n huumesopimus.
Mutta viime aikoina huumepolitiikassa on tapahtunut kummia. Yli puolen vuosisadan jälkeen globaali rintama huumeiden täyskiellon takana on alkanut rakoilla.
Erityisen tympääntyneitä nykymenoon ollaan Latinalaisessa Amerikassa, missä vuosikymmeniä jatkunut sota huumeita vastaan ei ole tuottanut tulosta. Sen sijaan se on käynyt kalliiksi, rikastuttanut huumekartelleja ja lisännyt väkivaltaa. Yksin Meksikossa huumesota on tappanut arviolta 60 000 ihmistä vuoden 2006 jälkeen.
Muun muassa Kolumbian, Meksikon ja Guatemalan presidentit ovat jo jonkin aikaa vaatineet YK:ssa muutosta kansainväliseen huumepolitiikkaan. Rohkeimman siirron teki viime vuonna pieni Uruguay, joka päätti laillista kannabiksen tuotannon.
Samaan aikaan myös Yhdysvalloissa kokeillaan kannabiksen viihdekäytön sallimista. Coloradon ja Washingtonin osavaltioissa kansa on jo äänestänyt sen puolesta.
Colorado salli kannabiksen myymisen viime syyskuussa, ja ensimmäiset liikkeet avasivat ovensa tammikuussa. Jonot ulottuivat korttelien ympäri.
Washingtonin marihuanakauppojen on määrä avata ovensa toukokuussa.
Käynnissä saattaa olla historiallinen käänne kansainvälisessä huumesodassa ja suhtautumisessa kannabikseen päihteenä.
Entä jos Suomikin laillistaisi pilven?
Kannabis on maailman yleisimmin käytetty laiton päihde. YK:n mukaan noin neljä prosenttia maapallon aikuisväestöstä, yli 180 miljoonaa ihmistä, käyttää kannabista vuosittain.
Myös Suomessa kannabis on ylivoimaisesti yleisin laiton päihde. Vuonna 2010 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan noin 17 prosenttia aikuisista suomalaisista on elämänsä aikana nauttinut sitä.
Suomeen kannabis tuli hippiliikkeen mukana 1960-luvulla.
Hampun sukuisen Cannabis sativa -kasvin huumaava vaikutus tunnettiin kuitenkin jo tuhansia vuosia sitten Aasiassa ja Lähi-idässä: Toiset se saa hilpeiksi. Estot poistuvat ja tulee nälkä. Kikatuttaa. Toiset vaipuvat syvään uneliaisuuteen. Jotkut saattavat kokea paranoiaa ja paniikkikohtauksia.
Nykyisin tunnetaan muitakin huonoja puolia. Pahimmillaan kannabis voi aiheuttaa riippuvuutta ja lisätä riskiä sairastua skitsofreniaan siihen geneettisesti taipuvaisten joukossa.
Siis aikuisilla. Nuorena aloitettu kannabiksen käyttö on vaarallisempaa, sillä se tärvelee muun muassa työmuistia, oppimiskykyä ja sosiaalisten taitojen kehitystä.
Yleisin tapa nauttia kannabista on polttaa kasvin kuivattuja lehtiä tai kukintoja eli marihuanaa. Se altistaa hengitystiesairauksille aivan kuin tupakkakin. Kasvin pihkasta puristettuja kiekkoja kutsutaan hasikseksi. Hasista poltetaan usein vesipiipussa. Kannabista voidaan myös lisätä ruokaan tai juomaan.
Kannabiksella on myös käyttöä lääkkeenä. Sitä käytetään esimerkiksi lieventämään hermokipuja.
Mannerheimintien liike on korostetun valoisa ja siisti, koruton ja kliininen.
Alkon alkuaikoina 1930-luvulla monopoliliikkeet olivat tarkoituksella kolkkoja ja luotaantyöntäviä, jotta alkoholin ostaminen ei suinkaan olisi houkuttelevaa. Samaa kokeillaan kannabiksen kanssa. Solmuvärjättyjen verhojen sijaan marihuanakaupan seinillä on apteekkimaisia metallihyllyjä.
Yksi kokonainen hyllyosasto on omistettu vesipiipuille, toinen imeskelytableteille ja kolmas höyrystimille.Vaikka kannabis on sallittu, Suomi on yhä sitoutunut savuttomuuteen.
Rastapipot ja pillifarkut seisovat vieri vieressä kotiäitien ja kravattikaulaisten pukumiesten kanssa.
Osa asiakkaista on paikalla silkasta kiinnostuksesta, jotkut etsivät itselleen pientä hemmottelua tai jotain erityistä kaveriporukan illanviettoon. Osa hakee viikoittaista satsiaan.
Kassalla myyjä antaa jokaiselle ostajalle käteen pienen vihkosen, jossa varoitetaan kannabiksen terveyshaitoista ja kehotetaan maltilliseen poltteluun.
Itse asiassa Suomi ei koskaan varsinaisesti erikseen päättänyt kriminalisoida kannabista. Kannabiskielto tuli lainsäädäntöömme vuonna 1966 YK:n huumeita koskevan yleissopimuksen ratifioinnin yhteydessä.
Kiellon ajoi läpi YK:ssa Yhdysvallat, missä uskonnollinen raittiusliike kampanjoi 1930-luvulla vimmaisesti meksikolaisten siirtolaisten ja mustien jazz-muusikoiden suosimaa marihuanaa vastaan.
Nykyisin kannabiksen käyttämisestä voidaan tuomita Suomessa sakkoihin tai enimmillään puoleksi vuodeksi vankeuteen. Käytännössä pelkästä käytöstä ei kuitenkaan joudu vankilaan.
Mutta mitä jos kannabis olisikin laillista? Mitä hyötyä siitä meille olisi?
Kysytään sitä asiantuntijalta. Sosiologi Jussi Perälä on tutkinut Helsingin huumepiirejä yli kymmenen vuoden ajan ja väitellyt aiheesta tohtoriksi.
Perälä näkee kontrollipolitiikan lieventämisessä etuja.
”Nykyjärjestelmä syrjäyttää yksilöitä. Se on vakava kauneusvirhe muuten onnistuneessa, käytännönläheisessä huumepolitiikassa”, Perälä sanoo puhelimessa.
Suomessa varsinkin vanhemman väestön asenteet ovat hyvin huumevastaisia. Pienikin huumetuomio voi saada nuoren ihmisen elämän raiteiltaan. Etenkin kannabiksen kasvattamiseen oikeuslaitos suhtautuu tiukasti. Kymmenkunta kasvia komerossa saattaa tuoda ehdollista vankeutta.
Useissa Latinalaisen Amerikan ja Euroopan maissa on tästä syystä jo luovuttu kannabiksen käyttäjien rankaisemisesta. Käyttö on depenalisoitu eli siitä ei rangaista, tai dekriminalisoitu, eli poistettu rikoslaista kokonaan. Siitä voi silti olla muita seuraamuksia, kuten huomautus tai aineen takavarikointi. Vähän niin kuin kännykkä korvalla ajaminen Suomessa: se ei ole rikoslain mukaan rikos, mutta se on vastoin tieliikennelakia ja siitä voi seurata rikesakko.
Kannabiksen käyttörikoksen poistamista on Suomessa ajettu muutamaan otteeseen, viimeksi vuosituhannen taitteessa. Toistaiseksi yritykset eivät ole onnistuneet.
Perälän mukaan käyttäjien rankaisemisesta pitäisi pääsääntöisesti luopua, tai rangaistus pitäisi vähintäänkin muuttaa hallinnolliseksi seuraamukseksi. Sellaisia ovat esimerkiki parkkisakot.
”Parkkisakostakin menee luottotiedot jos et maksa, mutta et joudu poliisin rekistereihin”, Perälä sanoo.
Mutta entä kannabiksen koko tuotannon ja kaupan laillistaminen Coloradon tapaan? Tai vähän säännellymmin?
Meillä Suomessa on jo kokemusta alkoholin sääntelystä valtion monopoliliikkeen avulla. Eikö sellainen voisi myydä kannabistakin?
Europarlamentaarikko Mitro Repo kehotti jo tammikuussa varautumaan tähän.
”Vielä vitsiltä kuulostava Oy Narko Ab olisi parempi kuin kannabistiski K-kaupassa”, Repo kirjoitti blogissaan.
Jussi Perälä suhtautuu ajatukseen varovaisen positiivisesti.
”Ajatuksellahan voi leikkiä. Kasvattaminen ehkä vähenisi, tuomiot salakuljetuksesta ehkä pienenisivät, saataisiin kannabikselle ikärajat ja rajat pitoisuuksille, ja mainostaminen voitaisiin kieltää. Nythän nuoret saavat statusta pelkästään kannabista omistamalla”, Perälä pohtii.
Samalla tutkijat saisivat parempaa tietoa kannabiksen vaikutuksista ja markkinoiden toiminnasta.
Laillistaminen voisi olla taloudellistakin. Kannabista voitaisiin verottaa alkoholin tapaan.
”Verotuloilla voitaisiin rahoittaa esimerkiksi hoitoja. Nyt poliisi ja kontrollikoneisto vievät leijonanosan määrärahoista eikä meillä ole juuri minkäänlaista hoitoa, varsinkaan anonyymipalveluita, jos kannabis muodostuu ongelmaksi”, Perälä sanoo.
Anonyymipalveluilla Perälä tarkoittaa hoitoa, johon voi mennä ilman, että siitä tehdään rekisterimerkintää.
Esimerkiksi Colorado laskee saavansa tulevana vuonna 99 miljoonaa dollaria (75 miljoonaa euroa) kannabisveroja käytettäväksi päihderiippuvuuksien hoitoon ja ehkäisyyn.
Jos laillistamisesta olisi selkeitä hyötyjä, miksi sitä kokeillaan vasta nyt?
”Kai sillä jotain varjopuoliakin olisi”, Perälä toteaa.
Niin. Kyseessä on kuitenkin terveydelle haitallinen päihde. Me suomalaiset ryyppäämme itsemme hengiltä jo nyt. Pitäisikö meidän saada vielä vapaasti turruttaa mielemme marihuanalla?
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ylijohtaja Erkki Vartiainen tyrmäsi tammikuussa blogissaan Coloradon laillistamishankkeen toteamalla, että Suomessa samanlainen reformi kävisi veronmaksajien kukkarolle. Olisi hullua tuoda yhteiskuntaan uusi päihde alkoholin päälle.
THL ilmoitti vastikään alkoholin ja huumeiden aiheuttaneen suomalaiselle yhteiskunnalle viime vuonna yhteensä 2 miljardin euron laskun erinäisinä terveyskuluina, järjestyshäiriöinä ja muina suorina menoerinä.
On mahdotonta ennustaa, miten kannabiksen laillistaminen vaikuttaisi näihin kustannuksiin, sillä asiaa ei ole voitu tutkia. Coloradon ja Uruguayn perusteella on vielä liian varhaista sanoa juuri mitään.
Kokeilijoiden määrä epäilemättä lisääntyisi, mutta se ei kerro vielä paljonkaan laillistamisen terveysvaikutuksista.
Tärkeämpää on, kuinka moni ryhtyy nauttimaan kannabista säännöllisesti, ja miten uusi tulokas vaikuttaa muiden päihteiden kulutukseen.
Kannabiksen laillistamista kannattavat aktivistit usein perustelevat näkemystään sillä, että ihmiset vaihtaisivat juomisen sauhutteluun. Jos näin todella kävisi, olisi nettovaikutus kansanterveyteen ilmeisen tervetullut.
Brittitutkija David Nuttin vuonna 2007 julkaiseman vertailututkimuksen mukaan kannabis on tupakkaa ja alkoholia harmittomampi päihde. Pari vuotta myöhemmin Nutt vertaili eri päihteiden aiheuttamia haittoja Britannian yhteiskunnalle.
Alkoholi nousi ylivoimaiseksi ykköseksi. Kannabis, käytetyin laiton huume, jäi sijalle kahdeksan.
Nutt totesi vuonna 2012 The Guardian -lehdessä, että alkoholinkulutus putoaisi Britanniassa neljänneksen, jos kannabis sallittaisiin.
Suomessa tutkimukset eivät suoranaisesti tue samansuuntaista oletusta, kertoo sekakäyttöä THL:ssä tarkastellut tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen.
”Yleisesti ottaen kannabista käyttävät suomalaiset myös käyttävät alkoholia keskimääräistä enemmän”, Hakkarainen sanoo.
Jotkut kannabiksen käyttäjät saattavat tosin pidättäytyä alkoholista, hän kertoo. Siihen vaikuttavat kulttuuriset seikat. Esimerkiksi kannabista pyhänä pitävät rastafarit eivät koske alkoholiin.
Jussi Perälän mielestä on vielä yksi syy harkita huumekontrollin uudistamista: Kannabiksen ja muiden mietojen huumeiden vapauttaminen voisi suojella kansalaisia paljon pahemmilta aineilta.
Esimerkiksi niin sanotuilta muuntohuumeilta. Sellaisilta kuin JWH-018, tuttavallisemmin ”Jehova”.
Lääketieteen tutkimuskemikaalina syntynyt aine on synteettinen kannabinoidi, joka päihdyttää ihan kuin luonnonkannabiskin. Jehovan vaikutuksesta elimistössä tiedetään vähän, mutta sen voidaan olettaa olevan huomattavasti kasviperäistä kannabista vaarallisempaa.
”Muuntohuumeisiin verrattuna kannabis voi pian olla mitätön ongelma”, Perälä sanoo.
Keinotekoisia muuntohuumeita syntyy nopeammin kuin niitä ehditään kieltää. Niitä kaupataan internetissä, mikä tekee rikollisten jäljittämisestä entistä vaikeampaa.
YK:n huumevirasto UNODC tunnusti viime vuonna raportissaan, että kansainvälinen kontrollikoneisto horjuu muuntohuumeiden tulvan edessä. Vanha kielto- ja torjuntapolitiikka ei enää toimi.
Mannerheimintien kannabismyymälässä eksyneen näköinen ensiostaja tuijottaa ymmällään tuotevalikoimaa.
Myyjä valkoisessa essussa selittää ystävällisesti eri lajikkeiden eroja: sativan vaikutus on pirteämpi, indica saattaa jämäyttää sohvan pohjalle.
Kummankin lajikkeen vaikuttavien aineiden pitoisuudet on tarkasti määritelty. Vahvemmat aineet ovat laittomia.
Kolme grammaa kotimaista kukkaa maksaa yli 80 euroa, enemmän kuin silloin, kun kannabis oli vielä laitonta. Kuten alkoholissakin, yli puolet hinnasta on veroa.
Tärkeimmät tuottajamaat Afganistan ja Meksiko ovat jo ajat sitten laillistaneet kannabisteollisuuden. Useimmat maat tuottavat kuitenkin pilveä vain omaan käyttöön.
Siksi muutaman tuotteen kohdalla hyllyssä on pieni vihreä tarra: kotimaista kasvihuonetuotantoa. Valtio on lisensoinut kourallisen pientuottajia kasvattamaan kannabista. Kasvatus keskittyy Etelä-Suomeen, missä ovat suurimmat markkinatkin.
Reilun kaupan tuotteet ja luomutuotteet on nekin merkitty erikseen.
Laillisten kannabismarkkinoiden luominen on äärimmäisen monimutkainen juttu.
Avoimia kysymyksiä on loputon määrä. Kuinka paljon kannabista pitäisi verottaa ja mihin vero perustuisi? Sallittaisiinko kotikasvattaminen? Jos sallittaisiin, miten estettäisiin toisten markkinoiden muodostuminen monopolin rinnalle?
Ja miksi tyytyä vain kannabikseen? Jos kriminalisointi ei kerran toimi, pitäisikö kaikki huumeet laillistaa?
Yhtä mallivastausta ei ole. Kannabiksen laillistamista kokeilevilla Uruguaylla ja Coloradon ja Washingtonin osavaltioilla on kaikilla omat käytäntönsä.
Uruguayssa kannabista saa apteekeista, kunhan on rekisteröitynyt ostajaksi valtion tietokantaan.
Washingtonissa säännöt on luotu käytännössä tyhjästä ja marihuanan kasvatusta ja kauppaa sääntelee alkoholilautakunta.
Coloradossa on yli kymmenen vuoden kokemus laillisen lääkemarihuanan myymisestä, jonka pohjalta on laadittu raamit myös päihdemarkkinoille.
Suomen tapauksessa voidaan käytännön ratkaisuja vain spekuloida. Minkäänlaisia selvityksiä asiasta ei ole tehty, sillä virkamieskunnassa kannabiksen laillistamista on pidetty poliittisena mahdottomuutena.
"Olemme EU:n kanssa yhteisessä rintamassa huumausaineasioissa", sanoo neuvotteleva virkamies Aarne Kinnunen oikeusministeriöstä.
"Politiikan muutos edellyttäisi käytännössä yhteisen EU-linjan muutosta."
Pääsääntöisesti unionissa pidetään kiinni kannabiksen kieltolaista, vaikka EU-maissa on käytössä monenlaisia välimalleja. Hollannissa, Portugalissa ja Espanjassa esimerkiksi kannabiksen käytöstä ei rangaista.
Jos Suomi lähtisi sooloilemaan vapauttamisen kanssa, sitä vähintäänkin kummeksuttaisiin kansainvälisesti, Kinnunen arvioi.
Naapurissa Ruotsi ajaa täysin huumevapaata yhteiskuntaa, ja Venäjäkin on pitänyt kiinni tiukasta linjasta.
Toisaalta Suomi on perinteisesti ollut huumepolitiikassa Ruotsia liberaalimpi. Meillä on pidetty kiinni käyttörangaistuksesta, mutta myös otettu käyttöön haittojen vähentämiseen tähtääviä pehmeitä keinoja, kuten neulojen vaihtopisteitä ja korvaushoitoa.
[i]Nuori mies lippalakissaan astuu kaupasta ulos Mannerheimintielle. Hän kaivaa innoissaan muovipussista kirkkaan lasipiipun ja pienen muoviin käärityn nyytin hasista.
Ostoskassia sohjossa kantava töölöläisrouva mulkaisee miestä ohi mennessään.
Alueen asukkaat hävisivät pitkän väännön kaupan sijoittamisesta. Osa asukkaista yrittää yhä painostaa taloyhtiötä häätämään valtion päihdeliikkeen.
Ovea vahtiva vartija kehottaa nuorukaista säästämään pajarit kotiin. Rouva mutisee jotain ”sairaista narkkareista”.
Jos kannabis todella laillistettaisiin nyt, se voisi tapahtua kansanäänestyksellä, kuten aikoinaan myös alkoholin vapautus. Äänestyksen tulos on tosin toistaiseksi helposti ennakoitavissa.
Tämän vuoden alussa avatun kansalaisaloitteen dekriminalisoinnin puolesta on allekirjoittanut yli 15 000 ihmistä. Melkein 70 prosenttia kansasta pitää kannabiksen käyttöä kuitenkin rangaistavana tekona.
Suomessa suhtautuminen huumeisiin on hyvin jyrkkää ja asenteet muuttuvat hitaasti.
Huumeiden paikkaa suomalaisessa yhteiskunnassa määritti esimerkiksi vuoden 1972 huumausainelaki, kertoo nuorisotutkimuksen verkoston vastaava tutkija Mikko Salasuo.
Lain valmistelussa ääneen pääsivät lähinnä lääketieteen edustajat sekä poliisi. Niukan tutkimutiedon valossa aikalaiskommentattorit esittivät medialle toinen toistaan hurjempia ”totuuksia” ja lehdet olivat täynnä kuvauksia siitä, miten esimerkiksi kannabis johtaa väistämättä mielisairauteen ja itsemurhiin.
Salasuon mukaan huumausaineista luotiin myyttinen peto, joka vie järjen ja johtaa tuhoon.
”Tätä puhetapaa toisteltiin läpi kolmen vuosikymmenen ja usko pedon yliluonnollisiin voimiin tuli ikään kuin yhteiskunnalliseksi itsestäänselvyydeksi”, Salasuo sanoo.
Vasta vuosituhannen taiteessa julkinen keskustelu alkoi saada uusia sävyjä, Salasuo kertoo.
”Olemme edelleen prosessissa ’myyttisen pedon totuudesta’ kohti tutkimukseen perustuvaa tietoa ja järkevää keskustelua.”
Toistaiseksi suomalaiseteivät yksinkertaisesti pidä kannabista ja sen kieltolakia yhtä suurina ongelmina kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Siellä kannabiksen laillistamisen kannatus on noussut vuosituhannen alusta 30 prosentista yli 50:een.
Lukujen valossa se ei ole mikään ihme. Sota marihuanaa vastaan on käynyt Yhdysvalloissa todella kalliiksi.
Taloustieteilijä Jeffrey Miron arvioi kieltolain ylläpitämisen maksavan Yhdysvaltojen valtiolle yhteensä yli 20 miljardia dollaria eli 15 miljardia euroa vuodessa. Rahalla on saatu surkeita tuloksia.
Peräti 42 prosenttia aikuisväestöstä on ainakin joskus käyttänyt marihuanaa. Liittovaltion poliisin FBI:n mukaan noin puolet huumepidätyksistä eli noin 750 000 tapausta vuosittain johtuu marihuanasta. Kansalaisoikeusjärjestö ACLU:n mukaan noin puolet maan vankiloissa istuvista yli kahdesta miljoonasta vangista on huumerikollisia.
Suomessa tilastot eivät erittele huumausainerikoksia aineen mukaan, eikä poliisi osaa arvioida kannabiksen torjuntaan kuluvia resursseja.
Toimisiko Suomessa samanlainen hallittu laillistaminen kuin Yhdysvalloissa?
Sosiologi Peräläkin pitää huumeiden laillistamisen Suomessa mahdottomana ajatuksena ainakin lähitulevaisuudessa.
”Käytön kriminalisointi ei ole toiminut parhaalla mahdollisella tavalla, mutta tässä asiassa tulee edetä pienin askelin.”
Meilläkin kannabis lähestyy valtavirtaa, etenkin nuorten aikuisten keskuudessa. Vuonna 2010 jo yli kolmannes ikäryhmästä 25–34 kertoi vähintäänkin kokeilleensa kannabista.
Kansainvälinen keskustelu huumesodan epäonnistumisesta ja mietojen huumeiden vapauttaminen eri maissa saattavat ajan myötä saada suomalaisetkin pehmentämään asenteitaan.
Sillä välin on syytä katsoa tarkasti, mitä tapahtuu Uruguayssa, Coloradossa ja Washingtonissa.
Juttua varten haastateltiin seuraavia lähteitä: erikoissuunnittelija Markku Soikkeli (THL), oikeustieteen tohtori Heini Kainulainen (Turun yliopisto), neuvotteleva virkamies Elina Kotovirta (Sosiaali- ja terveysministeriö), poliisitarkastaja Juha Henttala (Poliisihallitus).
6.3.2014 @ 10:00 Teksti: Matti Koskinen Kuvitus: Eetu Pietarinen
Kannabis kauppoihin: Näin Suomi sen laillistaisi
Yli puolen vuosisadan jälkeen globaali rintama huumeiden täyskiellon takana on alkanut rakoilla. Monessa maassa kokeillaan humaanimpaa huumepolitiikkaa. Jos Suomi laillistaisi kannabiksen, se voisi tapahtua tutkimustiedon valossa näin.
Helmikuisena perjantai-iltapäivänä Mannerheimintien loskassa jonotetaan siistiin pieneen liikkeeseen.
Vartija laskee asiakkaita sisään muutaman kerrallaan. Enempää ei pieneen kioskiin mahdu.
Sisällä kaupan tungoksessa leijailee pistävä kukkainen ja yrttinen tuoksu.
Ei ole vaikeaa päätellä, mistä tuoksu on peräisin; pienen palvelutiskin takana vihreää pöperöä ja valmiita sätkiä lasipurkeissa kuin irtokarkkeja 80-luvulla.
Kaupan hyllyille on aseteltu siisteihin riveihin pieniä muovipaketteja. Etiketeissä lukee nimiä kuten indica ja sativa, kush ja northern lights.
Kassalla myyjä kysyy lippalakin alta pälyilevältä nuorelta mieheltä papereita. Mies kaivaa toppatakkinsa taskusta esiin passin ja työntää pankkikorttinsa lukulaitteeseen.
Pian hän kävelee ulos liikkeestä taskussaan viisi kallisarvoista grammaa marihuanaa.
Yllä oleva on katsaus mahdolliseen tulevaisuuteen, jossa Suomi on laillistanut kannabiksen.
Se on tietenkin kuvitelmaa. Nyt eletään vuotta 2014 ja kannabis on Suomessa ja osapuilleen koko maailmassa laiton päihde. Näin sanoo esimerkiksi YK:n huumesopimus.
Mutta viime aikoina huumepolitiikassa on tapahtunut kummia. Yli puolen vuosisadan jälkeen globaali rintama huumeiden täyskiellon takana on alkanut rakoilla.
Erityisen tympääntyneitä nykymenoon ollaan Latinalaisessa Amerikassa, missä vuosikymmeniä jatkunut sota huumeita vastaan ei ole tuottanut tulosta. Sen sijaan se on käynyt kalliiksi, rikastuttanut huumekartelleja ja lisännyt väkivaltaa. Yksin Meksikossa huumesota on tappanut arviolta 60 000 ihmistä vuoden 2006 jälkeen.
Muun muassa Kolumbian, Meksikon ja Guatemalan presidentit ovat jo jonkin aikaa vaatineet YK:ssa muutosta kansainväliseen huumepolitiikkaan. Rohkeimman siirron teki viime vuonna pieni Uruguay, joka päätti laillista kannabiksen tuotannon.
Samaan aikaan myös Yhdysvalloissa kokeillaan kannabiksen viihdekäytön sallimista. Coloradon ja Washingtonin osavaltioissa kansa on jo äänestänyt sen puolesta.
Colorado salli kannabiksen myymisen viime syyskuussa, ja ensimmäiset liikkeet avasivat ovensa tammikuussa. Jonot ulottuivat korttelien ympäri.
Washingtonin marihuanakauppojen on määrä avata ovensa toukokuussa.
Käynnissä saattaa olla historiallinen käänne kansainvälisessä huumesodassa ja suhtautumisessa kannabikseen päihteenä.
Entä jos Suomikin laillistaisi pilven?
Kannabis on maailman yleisimmin käytetty laiton päihde. YK:n mukaan noin neljä prosenttia maapallon aikuisväestöstä, yli 180 miljoonaa ihmistä, käyttää kannabista vuosittain.
Myös Suomessa kannabis on ylivoimaisesti yleisin laiton päihde. Vuonna 2010 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan noin 17 prosenttia aikuisista suomalaisista on elämänsä aikana nauttinut sitä.
Suomeen kannabis tuli hippiliikkeen mukana 1960-luvulla.
Hampun sukuisen Cannabis sativa -kasvin huumaava vaikutus tunnettiin kuitenkin jo tuhansia vuosia sitten Aasiassa ja Lähi-idässä: Toiset se saa hilpeiksi. Estot poistuvat ja tulee nälkä. Kikatuttaa. Toiset vaipuvat syvään uneliaisuuteen. Jotkut saattavat kokea paranoiaa ja paniikkikohtauksia.
Nykyisin tunnetaan muitakin huonoja puolia. Pahimmillaan kannabis voi aiheuttaa riippuvuutta ja lisätä riskiä sairastua skitsofreniaan siihen geneettisesti taipuvaisten joukossa.
Siis aikuisilla. Nuorena aloitettu kannabiksen käyttö on vaarallisempaa, sillä se tärvelee muun muassa työmuistia, oppimiskykyä ja sosiaalisten taitojen kehitystä.
Yleisin tapa nauttia kannabista on polttaa kasvin kuivattuja lehtiä tai kukintoja eli marihuanaa. Se altistaa hengitystiesairauksille aivan kuin tupakkakin. Kasvin pihkasta puristettuja kiekkoja kutsutaan hasikseksi. Hasista poltetaan usein vesipiipussa. Kannabista voidaan myös lisätä ruokaan tai juomaan.
Kannabiksella on myös käyttöä lääkkeenä. Sitä käytetään esimerkiksi lieventämään hermokipuja.
Mannerheimintien liike on korostetun valoisa ja siisti, koruton ja kliininen.
Alkon alkuaikoina 1930-luvulla monopoliliikkeet olivat tarkoituksella kolkkoja ja luotaantyöntäviä, jotta alkoholin ostaminen ei suinkaan olisi houkuttelevaa. Samaa kokeillaan kannabiksen kanssa. Solmuvärjättyjen verhojen sijaan marihuanakaupan seinillä on apteekkimaisia metallihyllyjä.
Yksi kokonainen hyllyosasto on omistettu vesipiipuille, toinen imeskelytableteille ja kolmas höyrystimille.Vaikka kannabis on sallittu, Suomi on yhä sitoutunut savuttomuuteen.
Rastapipot ja pillifarkut seisovat vieri vieressä kotiäitien ja kravattikaulaisten pukumiesten kanssa.
Osa asiakkaista on paikalla silkasta kiinnostuksesta, jotkut etsivät itselleen pientä hemmottelua tai jotain erityistä kaveriporukan illanviettoon. Osa hakee viikoittaista satsiaan.
Kassalla myyjä antaa jokaiselle ostajalle käteen pienen vihkosen, jossa varoitetaan kannabiksen terveyshaitoista ja kehotetaan maltilliseen poltteluun.
Itse asiassa Suomi ei koskaan varsinaisesti erikseen päättänyt kriminalisoida kannabista. Kannabiskielto tuli lainsäädäntöömme vuonna 1966 YK:n huumeita koskevan yleissopimuksen ratifioinnin yhteydessä.
Kiellon ajoi läpi YK:ssa Yhdysvallat, missä uskonnollinen raittiusliike kampanjoi 1930-luvulla vimmaisesti meksikolaisten siirtolaisten ja mustien jazz-muusikoiden suosimaa marihuanaa vastaan.
Nykyisin kannabiksen käyttämisestä voidaan tuomita Suomessa sakkoihin tai enimmillään puoleksi vuodeksi vankeuteen. Käytännössä pelkästä käytöstä ei kuitenkaan joudu vankilaan.
Mutta mitä jos kannabis olisikin laillista? Mitä hyötyä siitä meille olisi?
Kysytään sitä asiantuntijalta. Sosiologi Jussi Perälä on tutkinut Helsingin huumepiirejä yli kymmenen vuoden ajan ja väitellyt aiheesta tohtoriksi.
Perälä näkee kontrollipolitiikan lieventämisessä etuja.
”Nykyjärjestelmä syrjäyttää yksilöitä. Se on vakava kauneusvirhe muuten onnistuneessa, käytännönläheisessä huumepolitiikassa”, Perälä sanoo puhelimessa.
Suomessa varsinkin vanhemman väestön asenteet ovat hyvin huumevastaisia. Pienikin huumetuomio voi saada nuoren ihmisen elämän raiteiltaan. Etenkin kannabiksen kasvattamiseen oikeuslaitos suhtautuu tiukasti. Kymmenkunta kasvia komerossa saattaa tuoda ehdollista vankeutta.
Useissa Latinalaisen Amerikan ja Euroopan maissa on tästä syystä jo luovuttu kannabiksen käyttäjien rankaisemisesta. Käyttö on depenalisoitu eli siitä ei rangaista, tai dekriminalisoitu, eli poistettu rikoslaista kokonaan. Siitä voi silti olla muita seuraamuksia, kuten huomautus tai aineen takavarikointi. Vähän niin kuin kännykkä korvalla ajaminen Suomessa: se ei ole rikoslain mukaan rikos, mutta se on vastoin tieliikennelakia ja siitä voi seurata rikesakko.
Kannabiksen käyttörikoksen poistamista on Suomessa ajettu muutamaan otteeseen, viimeksi vuosituhannen taitteessa. Toistaiseksi yritykset eivät ole onnistuneet.
Perälän mukaan käyttäjien rankaisemisesta pitäisi pääsääntöisesti luopua, tai rangaistus pitäisi vähintäänkin muuttaa hallinnolliseksi seuraamukseksi. Sellaisia ovat esimerkiki parkkisakot.
”Parkkisakostakin menee luottotiedot jos et maksa, mutta et joudu poliisin rekistereihin”, Perälä sanoo.
Mutta entä kannabiksen koko tuotannon ja kaupan laillistaminen Coloradon tapaan? Tai vähän säännellymmin?
Meillä Suomessa on jo kokemusta alkoholin sääntelystä valtion monopoliliikkeen avulla. Eikö sellainen voisi myydä kannabistakin?
Europarlamentaarikko Mitro Repo kehotti jo tammikuussa varautumaan tähän.
”Vielä vitsiltä kuulostava Oy Narko Ab olisi parempi kuin kannabistiski K-kaupassa”, Repo kirjoitti blogissaan.
Jussi Perälä suhtautuu ajatukseen varovaisen positiivisesti.
”Ajatuksellahan voi leikkiä. Kasvattaminen ehkä vähenisi, tuomiot salakuljetuksesta ehkä pienenisivät, saataisiin kannabikselle ikärajat ja rajat pitoisuuksille, ja mainostaminen voitaisiin kieltää. Nythän nuoret saavat statusta pelkästään kannabista omistamalla”, Perälä pohtii.
Samalla tutkijat saisivat parempaa tietoa kannabiksen vaikutuksista ja markkinoiden toiminnasta.
Laillistaminen voisi olla taloudellistakin. Kannabista voitaisiin verottaa alkoholin tapaan.
”Verotuloilla voitaisiin rahoittaa esimerkiksi hoitoja. Nyt poliisi ja kontrollikoneisto vievät leijonanosan määrärahoista eikä meillä ole juuri minkäänlaista hoitoa, varsinkaan anonyymipalveluita, jos kannabis muodostuu ongelmaksi”, Perälä sanoo.
Anonyymipalveluilla Perälä tarkoittaa hoitoa, johon voi mennä ilman, että siitä tehdään rekisterimerkintää.
Esimerkiksi Colorado laskee saavansa tulevana vuonna 99 miljoonaa dollaria (75 miljoonaa euroa) kannabisveroja käytettäväksi päihderiippuvuuksien hoitoon ja ehkäisyyn.
Jos laillistamisesta olisi selkeitä hyötyjä, miksi sitä kokeillaan vasta nyt?
”Kai sillä jotain varjopuoliakin olisi”, Perälä toteaa.
Niin. Kyseessä on kuitenkin terveydelle haitallinen päihde. Me suomalaiset ryyppäämme itsemme hengiltä jo nyt. Pitäisikö meidän saada vielä vapaasti turruttaa mielemme marihuanalla?
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ylijohtaja Erkki Vartiainen tyrmäsi tammikuussa blogissaan Coloradon laillistamishankkeen toteamalla, että Suomessa samanlainen reformi kävisi veronmaksajien kukkarolle. Olisi hullua tuoda yhteiskuntaan uusi päihde alkoholin päälle.
THL ilmoitti vastikään alkoholin ja huumeiden aiheuttaneen suomalaiselle yhteiskunnalle viime vuonna yhteensä 2 miljardin euron laskun erinäisinä terveyskuluina, järjestyshäiriöinä ja muina suorina menoerinä.
On mahdotonta ennustaa, miten kannabiksen laillistaminen vaikuttaisi näihin kustannuksiin, sillä asiaa ei ole voitu tutkia. Coloradon ja Uruguayn perusteella on vielä liian varhaista sanoa juuri mitään.
Kokeilijoiden määrä epäilemättä lisääntyisi, mutta se ei kerro vielä paljonkaan laillistamisen terveysvaikutuksista.
Tärkeämpää on, kuinka moni ryhtyy nauttimaan kannabista säännöllisesti, ja miten uusi tulokas vaikuttaa muiden päihteiden kulutukseen.
Kannabiksen laillistamista kannattavat aktivistit usein perustelevat näkemystään sillä, että ihmiset vaihtaisivat juomisen sauhutteluun. Jos näin todella kävisi, olisi nettovaikutus kansanterveyteen ilmeisen tervetullut.
Brittitutkija David Nuttin vuonna 2007 julkaiseman vertailututkimuksen mukaan kannabis on tupakkaa ja alkoholia harmittomampi päihde. Pari vuotta myöhemmin Nutt vertaili eri päihteiden aiheuttamia haittoja Britannian yhteiskunnalle.
Alkoholi nousi ylivoimaiseksi ykköseksi. Kannabis, käytetyin laiton huume, jäi sijalle kahdeksan.
Nutt totesi vuonna 2012 The Guardian -lehdessä, että alkoholinkulutus putoaisi Britanniassa neljänneksen, jos kannabis sallittaisiin.
Suomessa tutkimukset eivät suoranaisesti tue samansuuntaista oletusta, kertoo sekakäyttöä THL:ssä tarkastellut tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen.
”Yleisesti ottaen kannabista käyttävät suomalaiset myös käyttävät alkoholia keskimääräistä enemmän”, Hakkarainen sanoo.
Jotkut kannabiksen käyttäjät saattavat tosin pidättäytyä alkoholista, hän kertoo. Siihen vaikuttavat kulttuuriset seikat. Esimerkiksi kannabista pyhänä pitävät rastafarit eivät koske alkoholiin.
Jussi Perälän mielestä on vielä yksi syy harkita huumekontrollin uudistamista: Kannabiksen ja muiden mietojen huumeiden vapauttaminen voisi suojella kansalaisia paljon pahemmilta aineilta.
Esimerkiksi niin sanotuilta muuntohuumeilta. Sellaisilta kuin JWH-018, tuttavallisemmin ”Jehova”.
Lääketieteen tutkimuskemikaalina syntynyt aine on synteettinen kannabinoidi, joka päihdyttää ihan kuin luonnonkannabiskin. Jehovan vaikutuksesta elimistössä tiedetään vähän, mutta sen voidaan olettaa olevan huomattavasti kasviperäistä kannabista vaarallisempaa.
”Muuntohuumeisiin verrattuna kannabis voi pian olla mitätön ongelma”, Perälä sanoo.
Keinotekoisia muuntohuumeita syntyy nopeammin kuin niitä ehditään kieltää. Niitä kaupataan internetissä, mikä tekee rikollisten jäljittämisestä entistä vaikeampaa.
YK:n huumevirasto UNODC tunnusti viime vuonna raportissaan, että kansainvälinen kontrollikoneisto horjuu muuntohuumeiden tulvan edessä. Vanha kielto- ja torjuntapolitiikka ei enää toimi.
Muuntohuumeet kauppoihin?
Viime syksystä lähtien täysi-ikäiset uusiseelantilaiset ovat voineet kävellä johonkin Video Expo -pornokauppaketjun kahdeksasta liikkeestä ja ostaa tuotteita kuten Dr. Feelgoodia (kofeiinia, päihdyttävää kavakasvia, pomeranssia ja aminohappoja) ja Red X:ää (synteettistä kannabinoidia PB-22).
Uusi Seelanti kokeilee säänneltyjä pillerimarkkinoita, sillä kontrollipolitiikka ei ole purrut maan pahenevaan muuntohuumeongelmaan. Syrjäiseen saarivaltioon tuodaan perinteisiä huumeita ulkomailta vain vähän, joten uusiseelantilaiset käyttävät paljon kotimaisia synteettisiä valmisteita.
Viime kesänä voimaan tulleen uuden lain mukaan uudet muuntohuumeet ovat lähtökohtaisesti laittomia, mutta viranomaiset voivat myöntää valmisteelle myyntiluvan mikäli sen käytöstä ei todistettavasti aiheudu merkittävää vaaraa käyttäjän terveydelle.
Väliaikaisen myyntiluvan on saanut jo puolisen sataa tuotetta ja lisensoituja vähittäiskauppiaita on yli 200. Maan terveysviranomaisten mukaan markkinoilla pyörivien muuntohuumeiden lukumäärä on pudonnut neljännekseen ja 95 prosenttia kauppiaista on lopettanut.
Kokeilun edetessä saadaan enemmän tietoa sen vaikutuksista.
Mannerheimintien kannabismyymälässä eksyneen näköinen ensiostaja tuijottaa ymmällään tuotevalikoimaa.
Myyjä valkoisessa essussa selittää ystävällisesti eri lajikkeiden eroja: sativan vaikutus on pirteämpi, indica saattaa jämäyttää sohvan pohjalle.
Kummankin lajikkeen vaikuttavien aineiden pitoisuudet on tarkasti määritelty. Vahvemmat aineet ovat laittomia.
Kolme grammaa kotimaista kukkaa maksaa yli 80 euroa, enemmän kuin silloin, kun kannabis oli vielä laitonta. Kuten alkoholissakin, yli puolet hinnasta on veroa.
Tärkeimmät tuottajamaat Afganistan ja Meksiko ovat jo ajat sitten laillistaneet kannabisteollisuuden. Useimmat maat tuottavat kuitenkin pilveä vain omaan käyttöön.
Siksi muutaman tuotteen kohdalla hyllyssä on pieni vihreä tarra: kotimaista kasvihuonetuotantoa. Valtio on lisensoinut kourallisen pientuottajia kasvattamaan kannabista. Kasvatus keskittyy Etelä-Suomeen, missä ovat suurimmat markkinatkin.
Reilun kaupan tuotteet ja luomutuotteet on nekin merkitty erikseen.
Laillisten kannabismarkkinoiden luominen on äärimmäisen monimutkainen juttu.
Avoimia kysymyksiä on loputon määrä. Kuinka paljon kannabista pitäisi verottaa ja mihin vero perustuisi? Sallittaisiinko kotikasvattaminen? Jos sallittaisiin, miten estettäisiin toisten markkinoiden muodostuminen monopolin rinnalle?
Ja miksi tyytyä vain kannabikseen? Jos kriminalisointi ei kerran toimi, pitäisikö kaikki huumeet laillistaa?
Yhtä mallivastausta ei ole. Kannabiksen laillistamista kokeilevilla Uruguaylla ja Coloradon ja Washingtonin osavaltioilla on kaikilla omat käytäntönsä.
Uruguayssa kannabista saa apteekeista, kunhan on rekisteröitynyt ostajaksi valtion tietokantaan.
Washingtonissa säännöt on luotu käytännössä tyhjästä ja marihuanan kasvatusta ja kauppaa sääntelee alkoholilautakunta.
Coloradossa on yli kymmenen vuoden kokemus laillisen lääkemarihuanan myymisestä, jonka pohjalta on laadittu raamit myös päihdemarkkinoille.
Suomen tapauksessa voidaan käytännön ratkaisuja vain spekuloida. Minkäänlaisia selvityksiä asiasta ei ole tehty, sillä virkamieskunnassa kannabiksen laillistamista on pidetty poliittisena mahdottomuutena.
"Olemme EU:n kanssa yhteisessä rintamassa huumausaineasioissa", sanoo neuvotteleva virkamies Aarne Kinnunen oikeusministeriöstä.
"Politiikan muutos edellyttäisi käytännössä yhteisen EU-linjan muutosta."
Pääsääntöisesti unionissa pidetään kiinni kannabiksen kieltolaista, vaikka EU-maissa on käytössä monenlaisia välimalleja. Hollannissa, Portugalissa ja Espanjassa esimerkiksi kannabiksen käytöstä ei rangaista.
Jos Suomi lähtisi sooloilemaan vapauttamisen kanssa, sitä vähintäänkin kummeksuttaisiin kansainvälisesti, Kinnunen arvioi.
Naapurissa Ruotsi ajaa täysin huumevapaata yhteiskuntaa, ja Venäjäkin on pitänyt kiinni tiukasta linjasta.
Toisaalta Suomi on perinteisesti ollut huumepolitiikassa Ruotsia liberaalimpi. Meillä on pidetty kiinni käyttörangaistuksesta, mutta myös otettu käyttöön haittojen vähentämiseen tähtääviä pehmeitä keinoja, kuten neulojen vaihtopisteitä ja korvaushoitoa.
[i]Nuori mies lippalakissaan astuu kaupasta ulos Mannerheimintielle. Hän kaivaa innoissaan muovipussista kirkkaan lasipiipun ja pienen muoviin käärityn nyytin hasista.
Ostoskassia sohjossa kantava töölöläisrouva mulkaisee miestä ohi mennessään.
Alueen asukkaat hävisivät pitkän väännön kaupan sijoittamisesta. Osa asukkaista yrittää yhä painostaa taloyhtiötä häätämään valtion päihdeliikkeen.
Ovea vahtiva vartija kehottaa nuorukaista säästämään pajarit kotiin. Rouva mutisee jotain ”sairaista narkkareista”.
Jos kannabis todella laillistettaisiin nyt, se voisi tapahtua kansanäänestyksellä, kuten aikoinaan myös alkoholin vapautus. Äänestyksen tulos on tosin toistaiseksi helposti ennakoitavissa.
Tämän vuoden alussa avatun kansalaisaloitteen dekriminalisoinnin puolesta on allekirjoittanut yli 15 000 ihmistä. Melkein 70 prosenttia kansasta pitää kannabiksen käyttöä kuitenkin rangaistavana tekona.
Suomessa suhtautuminen huumeisiin on hyvin jyrkkää ja asenteet muuttuvat hitaasti.
Huumeiden paikkaa suomalaisessa yhteiskunnassa määritti esimerkiksi vuoden 1972 huumausainelaki, kertoo nuorisotutkimuksen verkoston vastaava tutkija Mikko Salasuo.
Lain valmistelussa ääneen pääsivät lähinnä lääketieteen edustajat sekä poliisi. Niukan tutkimutiedon valossa aikalaiskommentattorit esittivät medialle toinen toistaan hurjempia ”totuuksia” ja lehdet olivat täynnä kuvauksia siitä, miten esimerkiksi kannabis johtaa väistämättä mielisairauteen ja itsemurhiin.
Salasuon mukaan huumausaineista luotiin myyttinen peto, joka vie järjen ja johtaa tuhoon.
”Tätä puhetapaa toisteltiin läpi kolmen vuosikymmenen ja usko pedon yliluonnollisiin voimiin tuli ikään kuin yhteiskunnalliseksi itsestäänselvyydeksi”, Salasuo sanoo.
Vasta vuosituhannen taiteessa julkinen keskustelu alkoi saada uusia sävyjä, Salasuo kertoo.
”Olemme edelleen prosessissa ’myyttisen pedon totuudesta’ kohti tutkimukseen perustuvaa tietoa ja järkevää keskustelua.”
Toistaiseksi suomalaiseteivät yksinkertaisesti pidä kannabista ja sen kieltolakia yhtä suurina ongelmina kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Siellä kannabiksen laillistamisen kannatus on noussut vuosituhannen alusta 30 prosentista yli 50:een.
Lukujen valossa se ei ole mikään ihme. Sota marihuanaa vastaan on käynyt Yhdysvalloissa todella kalliiksi.
Taloustieteilijä Jeffrey Miron arvioi kieltolain ylläpitämisen maksavan Yhdysvaltojen valtiolle yhteensä yli 20 miljardia dollaria eli 15 miljardia euroa vuodessa. Rahalla on saatu surkeita tuloksia.
Peräti 42 prosenttia aikuisväestöstä on ainakin joskus käyttänyt marihuanaa. Liittovaltion poliisin FBI:n mukaan noin puolet huumepidätyksistä eli noin 750 000 tapausta vuosittain johtuu marihuanasta. Kansalaisoikeusjärjestö ACLU:n mukaan noin puolet maan vankiloissa istuvista yli kahdesta miljoonasta vangista on huumerikollisia.
Suomessa tilastot eivät erittele huumausainerikoksia aineen mukaan, eikä poliisi osaa arvioida kannabiksen torjuntaan kuluvia resursseja.
Toimisiko Suomessa samanlainen hallittu laillistaminen kuin Yhdysvalloissa?
Sosiologi Peräläkin pitää huumeiden laillistamisen Suomessa mahdottomana ajatuksena ainakin lähitulevaisuudessa.
”Käytön kriminalisointi ei ole toiminut parhaalla mahdollisella tavalla, mutta tässä asiassa tulee edetä pienin askelin.”
Meilläkin kannabis lähestyy valtavirtaa, etenkin nuorten aikuisten keskuudessa. Vuonna 2010 jo yli kolmannes ikäryhmästä 25–34 kertoi vähintäänkin kokeilleensa kannabista.
Kansainvälinen keskustelu huumesodan epäonnistumisesta ja mietojen huumeiden vapauttaminen eri maissa saattavat ajan myötä saada suomalaisetkin pehmentämään asenteitaan.
Sillä välin on syytä katsoa tarkasti, mitä tapahtuu Uruguayssa, Coloradossa ja Washingtonissa.
Huumesota kääntyy maailmalla huumerauhaksi
Kansainvälinen keskustelu huumesodan epäonnistumisesta on tuonut jälleen esiin väännön ankaran ja humaanin huumepolitiikan välillä.
Kyse on erilaisista tavoista vastata yhteiskuntaa vaivaavaan huumeongelmaan.
Toisessa ääripäässä on ankariin rangaistuksiin ja jyrkkiin kieltoihin perustuva malli. Sen tavoitteena on viestittää ihmisille, että yhteiskunta ei suvaitse huumeiden käyttöä ja kauppaa.
Amerikkalainen huumepolitiikka on perinteisesti kallistunut tähän suuntaan. YK:n kautta pakkokeinopolitiikka levisi viime vuosisadalla maailmanlaajuiseksi.
Rangaistuksen pelote ei käytännössä kuitenkaan ole estänyt ihmisiä käyttämästä huumeita, mutta pienestä huumerikoksesta saatu kohtuuton tuomio saattaa pilata tuomitun koko elämän. Kieltolaki on myös sysännyt huumemarkkinat rikollisten käsiin, mikä on vahvistanut huumekartelleja etenkin Latinalaisessa Amerikassa.
Toisessa ääripäässä on liberaali lähestymistapa, joka pyrkii laillisiin ja avoimiin huumemarkkinoihin, joilla viranomaisten tehtävä on lähinnä tarjota kuluttajansuojaa.
Näiden väliin jää keskitie, joka pyrkii kaikin keinoin huumeiden haittojen vähentämiseen. Jos ihmisiä ei voida estää käyttämästä huumeita, on pyrittävä minimoimaan siitä aiheutuvat vahingot. Rankaiseminen on harvoin tehokkain tapa.
Klassinen esimerkki tästä on Hollanti, joka 1970-luvulla poisti kannabiksen käytön rangaistukset. Tavoitteena oli mietona huumeena pidetyn kannabiksen eristäminen kovista huumeista. Kovien huumeiden leviäminen lähtikin laskuun. Kun samalla perustettiin myös neulojen vaihtopisteitä vähenivät huumekuolemat ja saastuneiden neulojen levittämät taudit.
Monissa maissa tiukka linja on kuitenkin pitänyt, osin poliittisista syistä: huumepolitiikan lieventäminen ei ole useimmiten äänestäjien mieleen.
2000-luvulla kannabiksen käyttörikoksen tai ainakin sen rangaistusten poistamista on kokeiltu useissa Latinalaisen Amerikan ja Euroopan maissa, muiden muassa Portugalissa ja Espanjassa.
Euroopan huumeviraston EMCDDA:n raportin mukaan rangaistuksen poistamisella ei ole ollut näkyvää vaikutusta kannabiksen käytön yleisyyteen. Sen sijaan käyttäjien hoitoonohjaus on tehostunut ja syrjäytyminen vähentynyt.
Juttua varten haastateltiin seuraavia lähteitä: erikoissuunnittelija Markku Soikkeli (THL), oikeustieteen tohtori Heini Kainulainen (Turun yliopisto), neuvotteleva virkamies Elina Kotovirta (Sosiaali- ja terveysministeriö), poliisitarkastaja Juha Henttala (Poliisihallitus).
-
Nahkavalas
- Viestit: 32
- Liittynyt: 29.10.2012
Re: Pienet uutiset 2014
http://yle.fi/uutiset/huumausaineen_kayttorikosten_maara_laskenut_etela-karjalassa__joka_kymmenes_tapaus_ei_johda_toimenpiteisiin/7121384?ref=leiki-uup
Etelä-Karjala 6.3.2014 klo 16:30 | päivitetty 6.3.2014 klo 16:30
Huumausaineen käyttörikosten määrä laskenut Etelä-Karjalassa – joka kymmenes tapaus ei johda toimenpiteisiin
Rikoskomisario Antti Vilkon mukaan määrän väheneminen johtuu siitä, että poliisi on keskittänyt resurssinsa järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan ja näin vakavampiin huumausainerikoksiin kuin käyttörikoksiin. Etelä-Karjalassa joka kymmenessä huumausaineen käyttörikoksessa poliisi luopuu jatkotoimenpiteistä, jolloin myöskään rikosrekisteriin ei jää käyttörikoksesta merkintää.
Huumausaineiden käyttörikokset Lappeenrannassa
2010: 245 kpl
2011: 262 kpl
2012: 282 kpl
2013: 197 kpl
Poliisin tietoon tulleiden huumausaineen käyttörikosten määrä on laskenut viime vuosina.
Esimerkiksi vuodesta 2012 vuoteen 2013 käyttörikosten määrä väheni Lappeenrannassa kolmanneksella, eli noin kolmestasadasta kahteensataan.
Rikoskomisario Antti Vilkon mukaan määrän väheneminen johtuu siitä, että poliisi on keskittänyt resurssinsa järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan ja näin vakavampiin huumausainerikoksiin kuin käyttörikoksiin.
Miedoista huumeista kannabis aiheuttaa poliisille kuitenkin töitä. Vilkko muistelee, että kasvatustapauksia oli koko Etelä-Karjalan alueella viime vuonna 60–70 kappaleen välillä. Osissa tapauksista tekijät pystyttiin ratkaisemaan, mutta osassa ei.
– Kasvatuksen osalta puhutaan aina huumausainerikoksesta, eikä käyttörikoksesta ja tutkivalla poliisilla ei ole niissä lainkaan sakkomahdollisuutta, vaan aina mennään tuomioistuimen kautta. Silloin esitutkinta työllistää poliisia huomattavasti enemmän, kertoo Vilkko.
Joka kymmenes tapaus ei johda toimenpiteisiin
Etelä-Karjalassa joka kymmenessä huumausaineen käyttörikoksessa poliisi luopuu jatkotoimenpiteistä, jolloin myöskään rikosrekisteriin ei jää käyttörikoksesta merkintää.
Vilkko Kaakkois-Suomen poliisista kertoo, että toimenpiteistä luovutaan tapauksissa, jossa hallussa olevaa huumausainetta on pieni määrä ja se on tarkoitettu vain omaan käyttöön. Tällöin poliisi käyttää huomautusmenettelyä.
Vilkko kertoo, että huomautuksesta ei tule merkintää rikosrekisteriin, mutta tieto jää poliisin valvontarekisteriin.
– Valvonta ei olisi muuten mahdollista, emmekä tietäisi onko kyseessä jatkuva käyttäjä vai ensikertalainen, sanoo Vilkko.
Poliisi puuttuu voimakkaammin silloin, kun tekijä jää kiinni useampaan kertaan, kirjaamalla tälle joko sakot tai hoitoonohjausilmoituksen. Vilkko kertoo, että hoitoonohjausilmoituksia oli viime vuonna kymmenkunta.
Alle 18-vuotiaana kiinni jääneen tapaus käydään kuitenkin aina esitutkinnassa läpi ja asia menee syyttäjälle saakka.
– Syyttäjä voi vielä puhutella epäiltyä huumeidenkäyttäjää ja jättää syytteen nostamatta, eli asiasta voi huomauttaa myös syyttäjä. Jos on moninkertainen tekijä, niin syyttäjä määrää myös sakon tai laittaa tapauksen eteenpäin oikeusistuimen käsiteltäväksi, kertoo Vilkko.
Alle 15-vuotiaiden tapaukset käsitellään taas yhdessä poliisin ja lastensuojelun kanssa.
toimittaja Elli Sormunen Elli Sormunen Yle Etelä-Karjala
toimittaja Marjut Mäntymaa Marjut Mäntymaa Yle Etelä-Karjala
Etelä-Karjala 6.3.2014 klo 16:30 | päivitetty 6.3.2014 klo 16:30
Huumausaineen käyttörikosten määrä laskenut Etelä-Karjalassa – joka kymmenes tapaus ei johda toimenpiteisiin
Rikoskomisario Antti Vilkon mukaan määrän väheneminen johtuu siitä, että poliisi on keskittänyt resurssinsa järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan ja näin vakavampiin huumausainerikoksiin kuin käyttörikoksiin. Etelä-Karjalassa joka kymmenessä huumausaineen käyttörikoksessa poliisi luopuu jatkotoimenpiteistä, jolloin myöskään rikosrekisteriin ei jää käyttörikoksesta merkintää.
Huumausaineiden käyttörikokset Lappeenrannassa
2010: 245 kpl
2011: 262 kpl
2012: 282 kpl
2013: 197 kpl
Poliisin tietoon tulleiden huumausaineen käyttörikosten määrä on laskenut viime vuosina.
Esimerkiksi vuodesta 2012 vuoteen 2013 käyttörikosten määrä väheni Lappeenrannassa kolmanneksella, eli noin kolmestasadasta kahteensataan.
Rikoskomisario Antti Vilkon mukaan määrän väheneminen johtuu siitä, että poliisi on keskittänyt resurssinsa järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan ja näin vakavampiin huumausainerikoksiin kuin käyttörikoksiin.
Miedoista huumeista kannabis aiheuttaa poliisille kuitenkin töitä. Vilkko muistelee, että kasvatustapauksia oli koko Etelä-Karjalan alueella viime vuonna 60–70 kappaleen välillä. Osissa tapauksista tekijät pystyttiin ratkaisemaan, mutta osassa ei.
– Kasvatuksen osalta puhutaan aina huumausainerikoksesta, eikä käyttörikoksesta ja tutkivalla poliisilla ei ole niissä lainkaan sakkomahdollisuutta, vaan aina mennään tuomioistuimen kautta. Silloin esitutkinta työllistää poliisia huomattavasti enemmän, kertoo Vilkko.
Joka kymmenes tapaus ei johda toimenpiteisiin
Etelä-Karjalassa joka kymmenessä huumausaineen käyttörikoksessa poliisi luopuu jatkotoimenpiteistä, jolloin myöskään rikosrekisteriin ei jää käyttörikoksesta merkintää.
Vilkko Kaakkois-Suomen poliisista kertoo, että toimenpiteistä luovutaan tapauksissa, jossa hallussa olevaa huumausainetta on pieni määrä ja se on tarkoitettu vain omaan käyttöön. Tällöin poliisi käyttää huomautusmenettelyä.
Vilkko kertoo, että huomautuksesta ei tule merkintää rikosrekisteriin, mutta tieto jää poliisin valvontarekisteriin.
– Valvonta ei olisi muuten mahdollista, emmekä tietäisi onko kyseessä jatkuva käyttäjä vai ensikertalainen, sanoo Vilkko.
Poliisi puuttuu voimakkaammin silloin, kun tekijä jää kiinni useampaan kertaan, kirjaamalla tälle joko sakot tai hoitoonohjausilmoituksen. Vilkko kertoo, että hoitoonohjausilmoituksia oli viime vuonna kymmenkunta.
Alle 18-vuotiaana kiinni jääneen tapaus käydään kuitenkin aina esitutkinnassa läpi ja asia menee syyttäjälle saakka.
– Syyttäjä voi vielä puhutella epäiltyä huumeidenkäyttäjää ja jättää syytteen nostamatta, eli asiasta voi huomauttaa myös syyttäjä. Jos on moninkertainen tekijä, niin syyttäjä määrää myös sakon tai laittaa tapauksen eteenpäin oikeusistuimen käsiteltäväksi, kertoo Vilkko.
Alle 15-vuotiaiden tapaukset käsitellään taas yhdessä poliisin ja lastensuojelun kanssa.
toimittaja Elli Sormunen Elli Sormunen Yle Etelä-Karjala
toimittaja Marjut Mäntymaa Marjut Mäntymaa Yle Etelä-Karjala
Re: Pienet uutiset 2014
Oikeuden päätös: AC/DC -rumpali saa sittenkin lentää helikopterilla
AC/DC rumpali Phil Rudd on voittanut oikeusjutun, joka koski hänen lentolupakirjaansa, kertoo Classic Rock.
Rudd osti itselleen lahjaksi Hughes 500 -merkkisen helikopterin Black Ice World Tourin päättymisen kunniaksi.
Puolen miljoonan dollarin kopteri uhkasi jäädä tyhjänpantiksi, sillä Rudd ei saanut uusittua lentolupakirjaansa.
Lupa evättiin, koska Ruddin katsottiin valehdelleen lupahakemusta täyttäessään.
Viranomaisten mukaan Rudd pimitti muun muassa kannabiksen hallussapidosta saamansa tuomion.
Rumpali puolestaan kertoi luulleensa, ettei tiedolla ole merkitystä, koska tuomion aiheuttama matkustuskielto Yhdysvaltoihin,
Kanadaan ja Japaniin kumottiin vuonna 2011.
AC/DC-kannuttaja on helpottunut oikeuden päätöksestä.
- Joillakin on lapsia, toisilla oma helikopteri, hän toteaa.
59-vuotias muusikko asuu nykyisin Uudessa-Seelannissa, Taurangan kaupungissa. Hän omistaa Phil's Place -nimisen pihviravintolan.
http://www.mesta.net/musa/uutiset/?aid=31323
Re: Pienet uutiset 2014
Tätä et tiennyt kannabiksesta
Torstai 6.3.2014 klo 21.01
Huumekeskustelu kiihtyy - IL kokosi 10 faktaa.
1) Ensimmäinen lääkelupa 2006
Ensimmäinen erityislupa kannabiksen lääkekäyttöön myönnettiin Suomessa 2006 krooniselle kipupotilaalle.
MS-tautiin käytetään kannabispohjaista Sativex-suusumutetta, joka lievittää lihasjäykkyyttä. Erityisluvalla Suomessa käytetään eniten Bedrocan-nimistä valmistetta, jota nautitaan teen muodossa.
Kannabis parantaa myös ruokahalua, mikä pidentää syöpä- ja aids-potilaiden elämää sairauden terminaalivaiheessa.
Lääkepohjaisia kannabistuotteita nauttii Suomessa arviolta 100-150 henkilöä.
2)Voi laukaista psykoosin
Kannabis voi laukaista psykoosiherkille psykoosin ja varhaistaa skitsofrenian puhkeamista, mutta epäselvää on, aiheuttaako kannabis skitsofreniaa.
Tiedemiehet Bristolista ja Cambridgestä päättelivät tutkimuksessaan 2009, että 2800 raskaasti pössyttelevän nuoren miehen pitäisi lopettaa polttelu, jotta estettäisiin yksi skitsofreniatapaus.
Ainetta vähän käyttävien nuorten miesten parissa suhdeluku oli yli 10 000.
3) Mutta ei tapa
Kannabista ei ole katsottu pääasialliseksi aiheuttajaksi yhdessäkään oikeuslääketieteellisesti varmistetussa huumekuolemassa.
Kannabis ei aiheuta hengityksen lamaantumista tai sydämen pysähtymistä, toisin kuin esimerkiksi alkoholi.
4) 10 prosenttia jää koukkuun
Kannabikselle altistuneista noin yhdeksälle prosentille kehittyy riippuvuus (vrt. nikotiini 32 prosenttia ja alkoholi 15 prosenttia).
Kannabiksen käytöstä virkavallalle kärähtänyt selviää rikesakoilla. Yhdestäkin kiinnijäännistä jää rekisterimerkintä, mikä voi vaikeuttaa esimerkiksi työpaikan saantia ja edesauttaa syrjäytymiskehitystä.
Noin joka kymmenes jää kannabikseen koukkuun.
5) Intistä ulos pilven takia
Yhä useampi keskeyttää tai joutuu keskeyttämään armeijapalveluksensa kannabiksen vuoksi.
2009 palveluksensa päätti kannabiksen takia 92 varusmiestä (2,2 prosenttia kaikista keskeytyksistä). 2012 luku oli 159 (4,3 prosenttia).
Kannabiksen takia myönnetään myös yhä enemmän vapautuksia kutsunnoissa. 2009 kannabiksen takia palveluksesta vapautettiin 125 henkilöä (2,5 prosenttia kaikista vapautuksista). 2012 luku oli 156 (2,7 prosenttia).
Yhä useampi varusmies keskeyttää armeijan kannabiksen vuoksi.
6) Arpa ratkaisi
Kannabiksen käyttö on laitonta. Hallituksen huumauslakia koskeneessa esityksessä 1970 käyttöä ei kuitenkaan ehdotettu kriminalisoitavaksi, mutta käyttäjien uskottiin tulevan tuomittaviksi hallussapidosta.
Eduskunnan suuressa valiokunnassa äänet menivät tasan 20-20. Arvan ratkaistessa käytön kriminalisointia puoltava esitys voitti. Ratkaisevassa eduskunnan täysistunnossa hallituksen esitys kaadettiin äänin 92-80.
7) Villit uskomukset
Napoleon Bonaparte halusi kieltää kannabiksen 214 vuotta sitten.
Napoleon Bonaparte laati 1800 kannabiksen käytön kieltävän säädöksen, jonka mukaan "kasvin lehtien polttajat menettävät järkensä, väkivaltaisuus sekoittaa heidän päänsä ja he heittäytyvät kaikenlaisiin kohtuuttomuuksiin".
Kansainliiton oopiumikonferenssissa 1925 kannabiksen väitettiin aiheuttavan mielisairautta, murhia ja kannibalismia. Englantilaiset olivat eri linjoilla, koska 1894 tehdyn laajan selvityksen mukaan kannabiksen päihdekäytöstä ei ollut todettu haittaa.
Villit kannabisväitteet saivat suosiota 1930-luvun Yhdysvalloissa, missä kannabis sai kielteisiä merkityksiä meksikolaissiirtolaisten tapojen vuoksi.
8.) Rantautui Suomeen 1880-luvulla
Suomeen kannabis rantautui tiettävästi 1880-luvulla Ruotsin ja Saksan kautta. Käyttäjäkunta painottui väljästi sanottuna sivistyneistöön - taiteilijoiden lisäksi kannabikseen tutustuivat ensimmäisenä lääkärit.
Kannabista, jota nautittiin tuolloin syömällä tai juomalla, oli kansan saatavilla tavallisissa kaupoissa. Ensimmäiset ostorajoitukset tulivat 1800-luvun loppupuolella.
Vielä 1900-luvun alussa apteekista pystyi ostamaan oopiumia, morfiinia, heroiinia, kokaiinia ja kannabista lääkinnällisiin tarkoituksiin.
9)Obamakin poltteli
Bill Clinton on väittänyt, ettei hän ole vetänyt koskaan pilveä henkeen, mutta nuori Barack Obama oli suorastaan tunnettu polttelutrendien keksimisestä.
Tuleva presidentti kehitti 1970-luvulla Havaijilla opiskellessaan esimerkiksi säännön, jonka mukaan ryhmän (eng. Choom Gang) jäsen, joka uloshengitti kannabissavut liian aikaisin, saattoi jäädä ilman savuja seuraavan kerran, kun jointti kiersi ringissä.
Obama on paljastanut käyttäneensä nuoruudessaan myös kokaiinia.
10) Yli sata tunnusti
Erkki Tuomioja poltteli muutaman kerran 1960-luvulla.
Myös kotimaiset poliitikot ovat tunnustaneet kokeilujaan. Vuoden 2011 eduskuntavaalien alla yli sata ehdokasta kertoi Iltalehden vaalikoneessa kokeilleensa huumeita, käytännössä kannabista.
Käytön myönsivät muun muassa Dan Koivulaakso (vas), Yrjö Hakanen (skp), Kimmo Helistö (vihr), Jukka Relander (vihr), Heikki Hiilamo (vihr), Timo Juurikkala (vihr), Pertti Virtanen (ps), Jussi Halla-aho (ps), Thomas Wallgren (sd), Erkki Tuomioja (sd), Katri Komi (kesk), Elina Lepomäki (kok) ja Tino Singh (r).
Lähteitä: Lääkärilehti 6/2012, Heini Kainulaisen tutkimus Huumeidenkäyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli, Fimean johtaja Erkki Palva, KRP:n rikosylikomisario Thomas Elfgren, Ylen A2:n kannabisilta, Jaakko Hämeen-Anttila, Sotilaslääketieteen keskus, Iltalehden arkisto
OLLI WARIS
olli.waris@ilmedia.fi
Torstai 6.3.2014 klo 21.01
Huumekeskustelu kiihtyy - IL kokosi 10 faktaa.
1) Ensimmäinen lääkelupa 2006
Ensimmäinen erityislupa kannabiksen lääkekäyttöön myönnettiin Suomessa 2006 krooniselle kipupotilaalle.
MS-tautiin käytetään kannabispohjaista Sativex-suusumutetta, joka lievittää lihasjäykkyyttä. Erityisluvalla Suomessa käytetään eniten Bedrocan-nimistä valmistetta, jota nautitaan teen muodossa.
Kannabis parantaa myös ruokahalua, mikä pidentää syöpä- ja aids-potilaiden elämää sairauden terminaalivaiheessa.
Lääkepohjaisia kannabistuotteita nauttii Suomessa arviolta 100-150 henkilöä.
2)Voi laukaista psykoosin
Kannabis voi laukaista psykoosiherkille psykoosin ja varhaistaa skitsofrenian puhkeamista, mutta epäselvää on, aiheuttaako kannabis skitsofreniaa.
Tiedemiehet Bristolista ja Cambridgestä päättelivät tutkimuksessaan 2009, että 2800 raskaasti pössyttelevän nuoren miehen pitäisi lopettaa polttelu, jotta estettäisiin yksi skitsofreniatapaus.
Ainetta vähän käyttävien nuorten miesten parissa suhdeluku oli yli 10 000.
3) Mutta ei tapa
Kannabista ei ole katsottu pääasialliseksi aiheuttajaksi yhdessäkään oikeuslääketieteellisesti varmistetussa huumekuolemassa.
Kannabis ei aiheuta hengityksen lamaantumista tai sydämen pysähtymistä, toisin kuin esimerkiksi alkoholi.
4) 10 prosenttia jää koukkuun
Kannabikselle altistuneista noin yhdeksälle prosentille kehittyy riippuvuus (vrt. nikotiini 32 prosenttia ja alkoholi 15 prosenttia).
Kannabiksen käytöstä virkavallalle kärähtänyt selviää rikesakoilla. Yhdestäkin kiinnijäännistä jää rekisterimerkintä, mikä voi vaikeuttaa esimerkiksi työpaikan saantia ja edesauttaa syrjäytymiskehitystä.
Noin joka kymmenes jää kannabikseen koukkuun.
5) Intistä ulos pilven takia
Yhä useampi keskeyttää tai joutuu keskeyttämään armeijapalveluksensa kannabiksen vuoksi.
2009 palveluksensa päätti kannabiksen takia 92 varusmiestä (2,2 prosenttia kaikista keskeytyksistä). 2012 luku oli 159 (4,3 prosenttia).
Kannabiksen takia myönnetään myös yhä enemmän vapautuksia kutsunnoissa. 2009 kannabiksen takia palveluksesta vapautettiin 125 henkilöä (2,5 prosenttia kaikista vapautuksista). 2012 luku oli 156 (2,7 prosenttia).
Yhä useampi varusmies keskeyttää armeijan kannabiksen vuoksi.
6) Arpa ratkaisi
Kannabiksen käyttö on laitonta. Hallituksen huumauslakia koskeneessa esityksessä 1970 käyttöä ei kuitenkaan ehdotettu kriminalisoitavaksi, mutta käyttäjien uskottiin tulevan tuomittaviksi hallussapidosta.
Eduskunnan suuressa valiokunnassa äänet menivät tasan 20-20. Arvan ratkaistessa käytön kriminalisointia puoltava esitys voitti. Ratkaisevassa eduskunnan täysistunnossa hallituksen esitys kaadettiin äänin 92-80.
7) Villit uskomukset
Napoleon Bonaparte halusi kieltää kannabiksen 214 vuotta sitten.
Napoleon Bonaparte laati 1800 kannabiksen käytön kieltävän säädöksen, jonka mukaan "kasvin lehtien polttajat menettävät järkensä, väkivaltaisuus sekoittaa heidän päänsä ja he heittäytyvät kaikenlaisiin kohtuuttomuuksiin".
Kansainliiton oopiumikonferenssissa 1925 kannabiksen väitettiin aiheuttavan mielisairautta, murhia ja kannibalismia. Englantilaiset olivat eri linjoilla, koska 1894 tehdyn laajan selvityksen mukaan kannabiksen päihdekäytöstä ei ollut todettu haittaa.
Villit kannabisväitteet saivat suosiota 1930-luvun Yhdysvalloissa, missä kannabis sai kielteisiä merkityksiä meksikolaissiirtolaisten tapojen vuoksi.
8.) Rantautui Suomeen 1880-luvulla
Suomeen kannabis rantautui tiettävästi 1880-luvulla Ruotsin ja Saksan kautta. Käyttäjäkunta painottui väljästi sanottuna sivistyneistöön - taiteilijoiden lisäksi kannabikseen tutustuivat ensimmäisenä lääkärit.
Kannabista, jota nautittiin tuolloin syömällä tai juomalla, oli kansan saatavilla tavallisissa kaupoissa. Ensimmäiset ostorajoitukset tulivat 1800-luvun loppupuolella.
Vielä 1900-luvun alussa apteekista pystyi ostamaan oopiumia, morfiinia, heroiinia, kokaiinia ja kannabista lääkinnällisiin tarkoituksiin.
9)Obamakin poltteli
Bill Clinton on väittänyt, ettei hän ole vetänyt koskaan pilveä henkeen, mutta nuori Barack Obama oli suorastaan tunnettu polttelutrendien keksimisestä.
Tuleva presidentti kehitti 1970-luvulla Havaijilla opiskellessaan esimerkiksi säännön, jonka mukaan ryhmän (eng. Choom Gang) jäsen, joka uloshengitti kannabissavut liian aikaisin, saattoi jäädä ilman savuja seuraavan kerran, kun jointti kiersi ringissä.
Obama on paljastanut käyttäneensä nuoruudessaan myös kokaiinia.
10) Yli sata tunnusti
Erkki Tuomioja poltteli muutaman kerran 1960-luvulla.
Myös kotimaiset poliitikot ovat tunnustaneet kokeilujaan. Vuoden 2011 eduskuntavaalien alla yli sata ehdokasta kertoi Iltalehden vaalikoneessa kokeilleensa huumeita, käytännössä kannabista.
Käytön myönsivät muun muassa Dan Koivulaakso (vas), Yrjö Hakanen (skp), Kimmo Helistö (vihr), Jukka Relander (vihr), Heikki Hiilamo (vihr), Timo Juurikkala (vihr), Pertti Virtanen (ps), Jussi Halla-aho (ps), Thomas Wallgren (sd), Erkki Tuomioja (sd), Katri Komi (kesk), Elina Lepomäki (kok) ja Tino Singh (r).
Lähteitä: Lääkärilehti 6/2012, Heini Kainulaisen tutkimus Huumeidenkäyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli, Fimean johtaja Erkki Palva, KRP:n rikosylikomisario Thomas Elfgren, Ylen A2:n kannabisilta, Jaakko Hämeen-Anttila, Sotilaslääketieteen keskus, Iltalehden arkisto
OLLI WARIS
olli.waris@ilmedia.fi
Re: Pienet uutiset 2014
http://www.elisa.net/laakevirasto-kanna ... -vahaista/
Lääkevirasto: Kannabiksen lääkekäyttö Suomessa vähäistä
08.03.2014 05:00 | STT
Kannabiksen lääkekäyttö on Suomessa melko vähäistä ja tarkasti valvottua, kerrotaan lääkevirasto Fimeasta.
Fimea myönsi myyntiluvan suuhun sumutettavalle kannabisvalmisteelle Sativexille vuonna 2012. Sativexille ei tarvita erityislupaa, vaan neurologian erikoislääkärin tai neurologian alan sairaalayksikön lääkärin kirjoittama resepti riittää. Muulle lääkekannabikselle kuin Sativexille vaaditaan reseptin lisäksi Fimean erityislupa.
Sativex on tarkoitettu MS-tautiin liittyvän lihasjäykkyyden hoitoon. Fimean ylilääkärin Eeva Sofia Leinosen mukaan Sativexia annetaan vain rajatulle potilasryhmälle ja sille on määrätty neljän viikon koejakso.
- Koejaksolla potilaalle etsitään yksilöllistä annosta. Jos valmiste ei auta, sen käyttö lopetetaan. Tutkimuksissa on todettu, että osalle potilaista Sativexista ei ole hyötyä.
Potilaskohtaiset erityisluvat kannabisvalmisteille ovat koskeneet enimmäkseen kukkavalmisteita. Luvan potilaalle hakee hoitava erikoislääkäri.
Lääkevirasto: Kannabiksen lääkekäyttö Suomessa vähäistä
08.03.2014 05:00 | STT
Kannabiksen lääkekäyttö on Suomessa melko vähäistä ja tarkasti valvottua, kerrotaan lääkevirasto Fimeasta.
Fimea myönsi myyntiluvan suuhun sumutettavalle kannabisvalmisteelle Sativexille vuonna 2012. Sativexille ei tarvita erityislupaa, vaan neurologian erikoislääkärin tai neurologian alan sairaalayksikön lääkärin kirjoittama resepti riittää. Muulle lääkekannabikselle kuin Sativexille vaaditaan reseptin lisäksi Fimean erityislupa.
Sativex on tarkoitettu MS-tautiin liittyvän lihasjäykkyyden hoitoon. Fimean ylilääkärin Eeva Sofia Leinosen mukaan Sativexia annetaan vain rajatulle potilasryhmälle ja sille on määrätty neljän viikon koejakso.
- Koejaksolla potilaalle etsitään yksilöllistä annosta. Jos valmiste ei auta, sen käyttö lopetetaan. Tutkimuksissa on todettu, että osalle potilaista Sativexista ei ole hyötyä.
Potilaskohtaiset erityisluvat kannabisvalmisteille ovat koskeneet enimmäkseen kukkavalmisteita. Luvan potilaalle hakee hoitava erikoislääkäri.
Re: Pienet uutiset 2014
Turussa poliisi ilmoittaa nuoren kannabiskorusta lastensuojeluun
Alaikäisen huumemyönteinen pukeutuminen riittää poliisille perusteeksi tehdä nuoresta lastensuojeluilmoitus. Varsinais-Suomessa tämä on vakiintunut poliisin normaalikäytännöksi.
– Kannabisaiheinen koru, hihamerkki tai muu viesti pukeutumisessa kertoo nuoren positiivisesta suhtautumisesta huumeisiin, perustelee kenttävalvontaryhmää johtava ylikonstaapeli Janne Aro-Heinilä Lounais-Suomen poliisilaitokselta.
– Olemme ohjeistaneet kaduilla huumevalvontaa tekeviä poliisejamme, että tämä on yksi niistä asioista, joihin poliisin tulee viranomaisena reagoida.
Lain mukaan viranomaisen velvollisuus on tehdä lastensuojeluilmoitus, jos uhkana on lapsen kasvun tai kehityksen vaarantuminen.
– Poliisi tekee ilmoituksen huolen perusteella. Lastensuojelun tehtävä asiantuntijaviranomaisena on selvittää, onko huoli aiheellinen, Aro-Heinilä toteaa. Ilmoituksesta menee tieto myös kotiin, mitä pidän erittäin tärkeänä
EDIT: Linkki uupui http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/604691 ... nsuojeluun
Alaikäisen huumemyönteinen pukeutuminen riittää poliisille perusteeksi tehdä nuoresta lastensuojeluilmoitus. Varsinais-Suomessa tämä on vakiintunut poliisin normaalikäytännöksi.
– Kannabisaiheinen koru, hihamerkki tai muu viesti pukeutumisessa kertoo nuoren positiivisesta suhtautumisesta huumeisiin, perustelee kenttävalvontaryhmää johtava ylikonstaapeli Janne Aro-Heinilä Lounais-Suomen poliisilaitokselta.
– Olemme ohjeistaneet kaduilla huumevalvontaa tekeviä poliisejamme, että tämä on yksi niistä asioista, joihin poliisin tulee viranomaisena reagoida.
Lain mukaan viranomaisen velvollisuus on tehdä lastensuojeluilmoitus, jos uhkana on lapsen kasvun tai kehityksen vaarantuminen.
– Poliisi tekee ilmoituksen huolen perusteella. Lastensuojelun tehtävä asiantuntijaviranomaisena on selvittää, onko huoli aiheellinen, Aro-Heinilä toteaa. Ilmoituksesta menee tieto myös kotiin, mitä pidän erittäin tärkeänä
EDIT: Linkki uupui http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/604691 ... nsuojeluun
Viimeksi muokannut Sam 1, 8.3.2014 22:23. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
-
vihreä_valo
- 2 tähteä
- Viestit: 804
- Liittynyt: 29.1.2008
Re: Pienet uutiset 2014
http://yle.fi/uutiset/tukholmalaiset_po ... sa/7128090
UUTISET
ULKOMAAT
Ulkomaat 10.3.2014 klo 8:56
Tukholmalaiset polttavat 93 000 annosta kannabista päivässä
Tukholman huumepoliisin mukaan kannabista käytetään kaikissa yhteiskuntaluokissa, mutta se on tavallisinta nuorten keskuudessa.
Tukholmalaiset polttavat tavallisena keskiviikkona 93 700 kannabissavuketta. Se vastaa 66 annosta tuhatta asukasta kohti, kertoo sanomalehti Svenska Dagbladet. Lehti on selvittänyt tukholmalaisten huumeiden käyttöä kaupungin viemärivesistä.
– Se ei tarkoita, että seitsemän sadasta tukholmalaisesta käyttäisi kannabista. Henkilö, joka istuu ja polttaa koko päivän, voi käyttää yhtä paljon kuin viisi muuta ihmistä. Kokonaiskuvan selvittämiseksi tarvitaan tarkempia tutkimuksia ja lisää analyysejä, kemisti Alexandros Christakopoulos Karoliinisesta yliopistosairaalasta sanoo Svenska Dagbladetissa.
Tukholman huumepoliisin mukaan kannabista käytetään kaikissa yhteiskuntaluokissa, mutta se on tavallisinta nuorten keskuudessa.
– Viemärivesi on hyvä indikaattori, jolla voidaan luoda kuva ongelman suuruudesta. Voimme varmuudella löytää huumekomponentit vedestä. Ei ole kummallista, että kannabis erottuu tällä tavalla, koska sitä käytetään enemmän kuin muita huumeita, kemisti Alexandros Christakopoulos sanoo.
Svenska Dagbladet tutki 1,4 miljoonan tukholmalaisen viemärivesiä. Tukholman kaupungin lisäksi joukossa oli naapurikuntia. Tutkimuspäivä oli keskiviikko 19. helmikuuta.
UUTISET
ULKOMAAT
Ulkomaat 10.3.2014 klo 8:56
Tukholmalaiset polttavat 93 000 annosta kannabista päivässä
Tukholman huumepoliisin mukaan kannabista käytetään kaikissa yhteiskuntaluokissa, mutta se on tavallisinta nuorten keskuudessa.
Tukholmalaiset polttavat tavallisena keskiviikkona 93 700 kannabissavuketta. Se vastaa 66 annosta tuhatta asukasta kohti, kertoo sanomalehti Svenska Dagbladet. Lehti on selvittänyt tukholmalaisten huumeiden käyttöä kaupungin viemärivesistä.
– Se ei tarkoita, että seitsemän sadasta tukholmalaisesta käyttäisi kannabista. Henkilö, joka istuu ja polttaa koko päivän, voi käyttää yhtä paljon kuin viisi muuta ihmistä. Kokonaiskuvan selvittämiseksi tarvitaan tarkempia tutkimuksia ja lisää analyysejä, kemisti Alexandros Christakopoulos Karoliinisesta yliopistosairaalasta sanoo Svenska Dagbladetissa.
Tukholman huumepoliisin mukaan kannabista käytetään kaikissa yhteiskuntaluokissa, mutta se on tavallisinta nuorten keskuudessa.
– Viemärivesi on hyvä indikaattori, jolla voidaan luoda kuva ongelman suuruudesta. Voimme varmuudella löytää huumekomponentit vedestä. Ei ole kummallista, että kannabis erottuu tällä tavalla, koska sitä käytetään enemmän kuin muita huumeita, kemisti Alexandros Christakopoulos sanoo.
Svenska Dagbladet tutki 1,4 miljoonan tukholmalaisen viemärivesiä. Tukholman kaupungin lisäksi joukossa oli naapurikuntia. Tutkimuspäivä oli keskiviikko 19. helmikuuta.
Re: Pienet uutiset 2014
Pormestari haaveilee kannabiskahvilan perustamisesta berliiniläiseen puistoon
http://www.hs.fi/ulkomaat/Pormestari+haaveilee+kannabiskahvilan+perustamisesta+berliinil%C3%A4iseen+puistoon/a1394345291434
Kaupunginosavaltuusto haluaa laillisen paikan kannabiksen myynnille, jotta huumekauppa rauhoittuisi berliiniläispuistossa
10.3.2014 9:08
Tiina Rajamäki
Helsingin Sanomat
Kousha Rismansanj (vas) ja Alex Traberth eivät usko, että kannabista laillistettaisiin Saksassa.
Jos menet yhdestä kulmasta Görlitzerin puistoon, huomiotasi tavoittelevat huumekauppiaat.
Jos menet seuraavasta, he ovat sielläkin. Kauppapaikat on jaettu suurin piirtein kansallisuuksien mukaan, ainakin gambialaiset pitävät tiiviisti yhtä.
Görlitzer Park, tuttavallisesti "Görli", on houkutteleva vehreä laakso keskellä Kreuzbergin kaupunginosaa ja samalla Berliinin suurin huumeiden kauppapaikka taivasalla.
Puistossa viettävät aikaa kaikenlaiset berliiniläiset nuorista tavallisiin lapsiperheisiin.
Koirat juoksevat vapaina, vakiokalustoon kuuluva "Frisbee-mies" heittelee kiekkoa. Ja kitara soi.
Nurkissa norkoilevat diilerit.
Yhtälö on muuttunut hankalaksi, sillä huumediilereistä on tullut viime aikoina tunkeilevia. He tarjoavat ensin kannabista, mutta myös kovempia huumeita ohikulkijalle kuin ohikulkijalle.
Monet kauppiaista ovat ilman papereita Saksassa. He ovat kokonaan vailla koulutusta ja työtä.
Osa puiston naapuruston asukkaista on kyllästynyt huumekauppiaiden toimintaan. Siitäkin huolimatta, että monet suhtautuvat mietojen huumeiden kauppaan vapaamielisesti.
"On vähän liikaa, että teineille ja lapsille tarjotaan huumeita täällä puistossa. Ehkä kannabiksen laillistaminen auttaisi kaupan hillinnässä", puistossa ystäviensä kanssa istuva Nina-Maria Schöbert sanoo.
He ulkoiluttavat nurmella Görlin lasten maatilan kahta aasia. Juuri maatilalle eläimiä hoitamaan tuleville lapsille on tarjottu huumeita.
Kaveh Rostamkhani
Nina-Maria Schöbert (vas) rauhoittaisi osan Görlitzerin puistosta huumekaupalta. Hän oli ystäviensä Christinen ja Leonien kanssa ulkoiluttamassa puistossa sijaitsevan lasten maatilan aaseja Lisaa ja Lottea.
Yksi ratkaisuyritys tilanteeseen on tehty.
Kreuzberg-Friedrichshainin kaupunginosan uusi pormestari Monika Herrmann ehdotti viime syksynä puiston laidalle kannabiksen myyntiin tarkoitettua laillista tilaa. Kaupunginosavaltuusto kannatti ehdotusta. Tarkoitus on rauhoittaa puistossa käytävää huumekauppaa.
Esityksen on määrä mahdollistaa huumausainelaissa oleva ehdollinen kohta. Sen mukaan Saksan lääkelaitoksella on mahdollisuus tehdä poikkeus kannabiskieltoon, jos tieteellinen tai muu yhteiskunnallinen etu sitä vaatii.
Ihmiset puhuvat tilasta coffeeshopin nimellä. Se kuitenkin jakaa mielipiteet.
"Jos Saksan ainoa coffeeshop olisi Berliinin Görlissä, se vetäisi varmaankin bileturisteja tänne", Nina-Maria Schöbert pohtii.
Kitaraa soittava Kousha Riswansanj on varma, etteivät poliitikot halua dekriminalisoida kannabiksen käyttöä.
"Lait ja säännöstely ovat heidän työnsä. On kiinnostavaa, että Portugalin ja Espanjan kokemukset rankaisemattomuudesta eivät täällä kiinnosta", hän sanoo.
Saksassa kannabiksen käyttö ja kauppa on lailla kielletty, mutta sitä käyttää 2–4 miljoonaa saksalaista säännöllisesti.
"Frisbee-mies" Herbert Schmidt pelkää, että poliisin huumeratsiat vain pahentavat tilannetta.
Görlitzerin puisto ei ole vain yksi hipahtava puisto Saksan pääkaupungissa. Siellä näkyvät suoraan Afrikasta Etelä-Eurooppaan suuntautuvan siirtolaisvirran vaikutukset.
Osa huumekauppiaista on etelästä ilman virallisia papereita Saksaan saapuneita siirtolaisia, jotka yrittävät elättää itsensä kauppaamalla huumeita. Aivan puiston laidalla on siirtolaisten turvatalo.
Poliisi puolestaan tekee ratsioita tasaiseen tahtiin. Viime vuonna niitä oli 138. Poliisi korostaa, että tarjontaa ei olisi ilman kysyntää.
Puiston kuuluisa "Frisbee-mies" Herbert Schmidt seuraa tilannetta päivittäin. Hänen mukaansa poliisin ratsiat aiheuttavat noidankehän.
"Osa miehistä on todellisessa hädässä, eikä heillä ole mitään mahdollisuutta saada työlupaa. Ei huumekauppa lopu ratsioita tekemällä", hän sanoo.
Tiina Rajamäki HS
Berliini
Tausta
Kannabiksen käyttö pieninä määrinä hyväksytään monissa Euroopan maissa
http://www.hs.fi/ulkomaat/Kannabiksen+k%C3%A4ytt%C3%B6+pienin%C3%A4+m%C3%A4%C3%A4rin%C3%A4+hyv%C3%A4ksyt%C3%A4%C3%A4n+monissa+Euroopan+maissa/a1394345531403
10.3.2014 2:00
Helsingin Sanomat
Euroopan monissa maissa tai kaupungeissa keskustellaan juuri nyt kannabislainsäädännön muuttamisesta sallivammaksi. Suurimmassa osassa maista kannabiksen käyttö, myynti ja kasvatus on laitonta. Osassa maita käyttö on dekriminalisoitu. Se on siis lain mukaan kiellettyä, mutta ei rangaistavaa.
Hollannin kannabispolitiikka on ollut vuosikymmeniä Euroopan liberaaleinta.
Ensimmäiset coffeeshopit eli kannabiskahvilat avattiin Hollannissa vuonna 1976. Huumeet ovat muuten kiellettyjä, mutta niiden myynti on hyväksytty coffeeshopeissa.
Kannabiksen myynti kahviloissa sallittiin, jotta huumekauppaan liittyvää rikollisuutta voitaisiin vähentää.
Mietojen huumeiden käyttäjät haluttiin erottaa kovien huumeiden myyjistä.
Vuonna 2012 Hollannin hallitus luopui lakiuudistuksesta, joka olisi estänyt kannabiksen myymisen ulkomaalaisille. Hollantilaiskaupungit saavat itse päättää, miten suhtautuvat kannabikseen.
Tanskassa Kööpenhaminan kaupunginvaltuusto ja ylipormestari ovat esittäneet kannabiksen laillistamista laittoman huumekaupan hillitsemiseksi. Kööpenhamina haluaa kuitenkin välttää huumeturistien ryntäyksen.
Jos kolmen vuoden kokeilu hyväksytään, kannabistuotteita voisivat ostaa yli 18-vuotiaat, jotka ovat kirjoilla Tanskassa.
Enimmäismyyntimäärä olisi kuusi grammaa vuorokaudessa.
Portugalin huumelainsäädäntö on poikkeus Euroopassa. Siellä mietojen tai kovien huumeiden käytöstä ei rangaista, mutta kauppa ja salakuljetus ovat rangaistavia tekoja.
Espanjassa kannabiksen hallussapidosta saa rangaistuksen, jos hasiksen määrä ylittää 40 grammaa.
Italiassa kannabiksen hallussapidosta ei rangaista ensimmäisellä kerralla. Myöskään Tšekissä ja Sveitsissä kannabiksen pienten määrien hallussapidosta ei rangaista.
http://www.hs.fi/ulkomaat/Pormestari+haaveilee+kannabiskahvilan+perustamisesta+berliinil%C3%A4iseen+puistoon/a1394345291434
Kaupunginosavaltuusto haluaa laillisen paikan kannabiksen myynnille, jotta huumekauppa rauhoittuisi berliiniläispuistossa
10.3.2014 9:08
Tiina Rajamäki
Helsingin Sanomat
Kousha Rismansanj (vas) ja Alex Traberth eivät usko, että kannabista laillistettaisiin Saksassa.
Jos menet yhdestä kulmasta Görlitzerin puistoon, huomiotasi tavoittelevat huumekauppiaat.
Jos menet seuraavasta, he ovat sielläkin. Kauppapaikat on jaettu suurin piirtein kansallisuuksien mukaan, ainakin gambialaiset pitävät tiiviisti yhtä.
Görlitzer Park, tuttavallisesti "Görli", on houkutteleva vehreä laakso keskellä Kreuzbergin kaupunginosaa ja samalla Berliinin suurin huumeiden kauppapaikka taivasalla.
Puistossa viettävät aikaa kaikenlaiset berliiniläiset nuorista tavallisiin lapsiperheisiin.
Koirat juoksevat vapaina, vakiokalustoon kuuluva "Frisbee-mies" heittelee kiekkoa. Ja kitara soi.
Nurkissa norkoilevat diilerit.
Yhtälö on muuttunut hankalaksi, sillä huumediilereistä on tullut viime aikoina tunkeilevia. He tarjoavat ensin kannabista, mutta myös kovempia huumeita ohikulkijalle kuin ohikulkijalle.
Monet kauppiaista ovat ilman papereita Saksassa. He ovat kokonaan vailla koulutusta ja työtä.
Osa puiston naapuruston asukkaista on kyllästynyt huumekauppiaiden toimintaan. Siitäkin huolimatta, että monet suhtautuvat mietojen huumeiden kauppaan vapaamielisesti.
"On vähän liikaa, että teineille ja lapsille tarjotaan huumeita täällä puistossa. Ehkä kannabiksen laillistaminen auttaisi kaupan hillinnässä", puistossa ystäviensä kanssa istuva Nina-Maria Schöbert sanoo.
He ulkoiluttavat nurmella Görlin lasten maatilan kahta aasia. Juuri maatilalle eläimiä hoitamaan tuleville lapsille on tarjottu huumeita.
Kaveh Rostamkhani
Nina-Maria Schöbert (vas) rauhoittaisi osan Görlitzerin puistosta huumekaupalta. Hän oli ystäviensä Christinen ja Leonien kanssa ulkoiluttamassa puistossa sijaitsevan lasten maatilan aaseja Lisaa ja Lottea.
Yksi ratkaisuyritys tilanteeseen on tehty.
Kreuzberg-Friedrichshainin kaupunginosan uusi pormestari Monika Herrmann ehdotti viime syksynä puiston laidalle kannabiksen myyntiin tarkoitettua laillista tilaa. Kaupunginosavaltuusto kannatti ehdotusta. Tarkoitus on rauhoittaa puistossa käytävää huumekauppaa.
Esityksen on määrä mahdollistaa huumausainelaissa oleva ehdollinen kohta. Sen mukaan Saksan lääkelaitoksella on mahdollisuus tehdä poikkeus kannabiskieltoon, jos tieteellinen tai muu yhteiskunnallinen etu sitä vaatii.
Ihmiset puhuvat tilasta coffeeshopin nimellä. Se kuitenkin jakaa mielipiteet.
"Jos Saksan ainoa coffeeshop olisi Berliinin Görlissä, se vetäisi varmaankin bileturisteja tänne", Nina-Maria Schöbert pohtii.
Kitaraa soittava Kousha Riswansanj on varma, etteivät poliitikot halua dekriminalisoida kannabiksen käyttöä.
"Lait ja säännöstely ovat heidän työnsä. On kiinnostavaa, että Portugalin ja Espanjan kokemukset rankaisemattomuudesta eivät täällä kiinnosta", hän sanoo.
Saksassa kannabiksen käyttö ja kauppa on lailla kielletty, mutta sitä käyttää 2–4 miljoonaa saksalaista säännöllisesti.
"Frisbee-mies" Herbert Schmidt pelkää, että poliisin huumeratsiat vain pahentavat tilannetta.
Görlitzerin puisto ei ole vain yksi hipahtava puisto Saksan pääkaupungissa. Siellä näkyvät suoraan Afrikasta Etelä-Eurooppaan suuntautuvan siirtolaisvirran vaikutukset.
Osa huumekauppiaista on etelästä ilman virallisia papereita Saksaan saapuneita siirtolaisia, jotka yrittävät elättää itsensä kauppaamalla huumeita. Aivan puiston laidalla on siirtolaisten turvatalo.
Poliisi puolestaan tekee ratsioita tasaiseen tahtiin. Viime vuonna niitä oli 138. Poliisi korostaa, että tarjontaa ei olisi ilman kysyntää.
Puiston kuuluisa "Frisbee-mies" Herbert Schmidt seuraa tilannetta päivittäin. Hänen mukaansa poliisin ratsiat aiheuttavat noidankehän.
"Osa miehistä on todellisessa hädässä, eikä heillä ole mitään mahdollisuutta saada työlupaa. Ei huumekauppa lopu ratsioita tekemällä", hän sanoo.
Tiina Rajamäki HS
Berliini
Tausta
Kannabiksen käyttö pieninä määrinä hyväksytään monissa Euroopan maissa
http://www.hs.fi/ulkomaat/Kannabiksen+k%C3%A4ytt%C3%B6+pienin%C3%A4+m%C3%A4%C3%A4rin%C3%A4+hyv%C3%A4ksyt%C3%A4%C3%A4n+monissa+Euroopan+maissa/a1394345531403
10.3.2014 2:00
Helsingin Sanomat
Euroopan monissa maissa tai kaupungeissa keskustellaan juuri nyt kannabislainsäädännön muuttamisesta sallivammaksi. Suurimmassa osassa maista kannabiksen käyttö, myynti ja kasvatus on laitonta. Osassa maita käyttö on dekriminalisoitu. Se on siis lain mukaan kiellettyä, mutta ei rangaistavaa.
Hollannin kannabispolitiikka on ollut vuosikymmeniä Euroopan liberaaleinta.
Ensimmäiset coffeeshopit eli kannabiskahvilat avattiin Hollannissa vuonna 1976. Huumeet ovat muuten kiellettyjä, mutta niiden myynti on hyväksytty coffeeshopeissa.
Kannabiksen myynti kahviloissa sallittiin, jotta huumekauppaan liittyvää rikollisuutta voitaisiin vähentää.
Mietojen huumeiden käyttäjät haluttiin erottaa kovien huumeiden myyjistä.
Vuonna 2012 Hollannin hallitus luopui lakiuudistuksesta, joka olisi estänyt kannabiksen myymisen ulkomaalaisille. Hollantilaiskaupungit saavat itse päättää, miten suhtautuvat kannabikseen.
Tanskassa Kööpenhaminan kaupunginvaltuusto ja ylipormestari ovat esittäneet kannabiksen laillistamista laittoman huumekaupan hillitsemiseksi. Kööpenhamina haluaa kuitenkin välttää huumeturistien ryntäyksen.
Jos kolmen vuoden kokeilu hyväksytään, kannabistuotteita voisivat ostaa yli 18-vuotiaat, jotka ovat kirjoilla Tanskassa.
Enimmäismyyntimäärä olisi kuusi grammaa vuorokaudessa.
Portugalin huumelainsäädäntö on poikkeus Euroopassa. Siellä mietojen tai kovien huumeiden käytöstä ei rangaista, mutta kauppa ja salakuljetus ovat rangaistavia tekoja.
Espanjassa kannabiksen hallussapidosta saa rangaistuksen, jos hasiksen määrä ylittää 40 grammaa.
Italiassa kannabiksen hallussapidosta ei rangaista ensimmäisellä kerralla. Myöskään Tšekissä ja Sveitsissä kannabiksen pienten määrien hallussapidosta ei rangaista.
IL:Hampun kasvattaja haikailee "Savon palmun" aiko
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014031018112267_uu.shtml
Hampun kasvattaja haikailee "Savon palmun" aikoja
Maanantai 10.3.2014 klo 20.49
Keiteleläinen Timo Haara on maksanut kovan hinnan hampun kasvatuksesta, mutta jatkaa silti taisteluaan.
- Jos viranomaisten suhtautuminen hampun kasvatukseen muuttuisi, voisi tälläkin pellolla kasvaa jo ensi kesänä Savon palmua, sanoo Timo Haara. (KALEVI TIITINEN)
Taistelu jatkuu, vaikka poliisi käy tasaisin välein korjaamassa talteen hänen satonsa ja uhkaa kerryttää lisää paksuutta kuuden vuoden aikana syntyneeseen esitutkintapapereiden nippuun.
- Jatkan tätä taistelua, koska uskon olevani oikeassa, painottaa Haara.
EU:n maatalouspykälien mukaan hamppu on tukien piiriin kelpaava maatalouskasvi.
Sveitsiläiset ja virolaiset ovat tuoneet markkinoille kannabisteetä ja energiajuomia, hollantilaiset rikastuvat tuottamalla lääkekannabista.
- En ymmärrä, miksi Suomi ei osaa hyödyntää kannabikseen liittyviä mahdollisuuksia. Miksi maksamme lääketuotteesta hollantilaisille, kun aivan yhtä hyvin voisimme kasvattaa sitä täällä itse.
- Hamppu on monipuolinen kasvi, jonka laajamittainen hyödyntäminen voisi taata maaseudulle hyvän tulevaisuuden ja ratkaista Suomen talouden ongelmat. Kannabiksen vuosittainen vaikutus kansantalouteen voisi hyvinkin olla kolmen miljardin euron luokkaa, laskeskelee Haara.
Savon palmu
Hamppu ei ole Pohjois-Savon pelloilla mikään uusi tulokas. Haara esittelee karttaa, josta näkyy mm. 1800-luvun hamppuviljelmien sijainteja. Keitele on tuossa kartassa hyvin edustettuna.
- Sukuni edelliset polvet olivat veneentekijöitä ja hampunkasvattajia. Hampusta tehtiin köysiä ja kankaita, hampun kuidulla tilkittiin veneet ja talot, valkuaispitoisista siemenistä saatiin ravintoa, lampuissa paloi hamppuöljy ja vanhat ukot polttelivat piipuissa kasvien perkeitä. Hamppu ei ollut riesa, vaan elintärkeä kasvi. Täällä se kulkikin nimellä Savon palmu.
Hamppu katosi vasta 1970-luvulla, jolloin kannabis Suomessakin kriminalisoitiin.
Ei huumeviljelijä
Haara korostaa, että ei ole huumeviljelijä, vaan maataloustuottaja ja kasvin jalostaja, joka on pyrkinyt kehittämään Suomen oloissa hyvin menestyvää hamppulajiketta.
- Uskon, että Suomi voi löytää uuden Nokian biotuotteista. Tuossa biotuotteiden kirjossa hamppu on tärkeä tekijä, jonka monet mahdollisuudet odottavat hyödyntämistä.
- Hampun kuituja hyödynnetään monissa maissa jo nyt laajasti. Esimerkiksi useissa autoissa ovien verhoilupohjat on tehty hamppukuidusta. Myös selluntekijät ovat olleet hamppukuidusta kiinnostuneita. Valitettavasti tilanne on meillä se, että kotimainen teollisuus ei voi saada käyttöönsä kotimaista, laillisesti kasvatettua raaka-ainetta.
Vaikka Haara korostaa hampun maatalousvaikutuksia, ei hän vähättele kasvin huumaavaa lääkeominaisuuttakaan.
- Lääkärit tunnustavat laajasti kannabikset hyödyt ja Suomessakin on jo varsin laaja joukko niitä, jotka saavat sairauksiensa ja kipujensa hoitoon lääkekannabista. Tuo lääke kannattaisi ehdottomasti kasvattaa laillisesti kotimaassa ja lisäksi pyrkiä kehittämään tuotteita myös vientimarkkinoille.
- Olen vakaasti sitä mieltä, Suomessa kannabis pitäisi vapauttaa ja laillistaa. Kannabis voitaisiin viedä Alkoon tai apteekkiin, ja valtio saisi tuotannosta ja kaupasta myyntitulot. Nykyjärjestelmällä varmistetaan, että kannabiksesta hyötyvät vain rikollisjärjestöt, painottaa Haara.
Timo Haaran kasvatuskokeiluista on kertynyt esitutkinta-aineistoa yli 2000 sivua. Sisu-koira on ollut isäntänsä seurana kasvihuoneissa ja hamppupelloilla, ja nyt sitä tarvittiin avuksi juridisen aineiston arvioinnissa. (KALEVI TIITINEN)
Haara on maksanut hamppusodastaan kovan hinnan. Tilillä on yksi kahden vuoden ehdoton vankeusrangaistus, josta hän istui kahdeksan kuukautta. Sellaisiakin tutkintoja on tehty, joista on päätetty jättää syytteet nostamatta, koska tutkijat ovat vakuuttuneet, että Haara ei ole kasvattanut kasvejaan huumetarkoituksessa.
Pahin rangaistus kuitenkin on ollut tyttären huoltajuuden menettäminen. Riitaisaksi kääntyneessä eroprosessissa isän kannabispuheet ja kasvatuskokeilut tulkittiin isän tappioksi.
TEKSTI JA KUVAT:
KALEVI TIITINEN
Hampun kasvattaja haikailee "Savon palmun" aikoja
Maanantai 10.3.2014 klo 20.49
Keiteleläinen Timo Haara on maksanut kovan hinnan hampun kasvatuksesta, mutta jatkaa silti taisteluaan.
- Jos viranomaisten suhtautuminen hampun kasvatukseen muuttuisi, voisi tälläkin pellolla kasvaa jo ensi kesänä Savon palmua, sanoo Timo Haara. (KALEVI TIITINEN)
Taistelu jatkuu, vaikka poliisi käy tasaisin välein korjaamassa talteen hänen satonsa ja uhkaa kerryttää lisää paksuutta kuuden vuoden aikana syntyneeseen esitutkintapapereiden nippuun.
- Jatkan tätä taistelua, koska uskon olevani oikeassa, painottaa Haara.
EU:n maatalouspykälien mukaan hamppu on tukien piiriin kelpaava maatalouskasvi.
Sveitsiläiset ja virolaiset ovat tuoneet markkinoille kannabisteetä ja energiajuomia, hollantilaiset rikastuvat tuottamalla lääkekannabista.
- En ymmärrä, miksi Suomi ei osaa hyödyntää kannabikseen liittyviä mahdollisuuksia. Miksi maksamme lääketuotteesta hollantilaisille, kun aivan yhtä hyvin voisimme kasvattaa sitä täällä itse.
- Hamppu on monipuolinen kasvi, jonka laajamittainen hyödyntäminen voisi taata maaseudulle hyvän tulevaisuuden ja ratkaista Suomen talouden ongelmat. Kannabiksen vuosittainen vaikutus kansantalouteen voisi hyvinkin olla kolmen miljardin euron luokkaa, laskeskelee Haara.
Savon palmu
Hamppu ei ole Pohjois-Savon pelloilla mikään uusi tulokas. Haara esittelee karttaa, josta näkyy mm. 1800-luvun hamppuviljelmien sijainteja. Keitele on tuossa kartassa hyvin edustettuna.
- Sukuni edelliset polvet olivat veneentekijöitä ja hampunkasvattajia. Hampusta tehtiin köysiä ja kankaita, hampun kuidulla tilkittiin veneet ja talot, valkuaispitoisista siemenistä saatiin ravintoa, lampuissa paloi hamppuöljy ja vanhat ukot polttelivat piipuissa kasvien perkeitä. Hamppu ei ollut riesa, vaan elintärkeä kasvi. Täällä se kulkikin nimellä Savon palmu.
Hamppu katosi vasta 1970-luvulla, jolloin kannabis Suomessakin kriminalisoitiin.
Ei huumeviljelijä
Haara korostaa, että ei ole huumeviljelijä, vaan maataloustuottaja ja kasvin jalostaja, joka on pyrkinyt kehittämään Suomen oloissa hyvin menestyvää hamppulajiketta.
- Uskon, että Suomi voi löytää uuden Nokian biotuotteista. Tuossa biotuotteiden kirjossa hamppu on tärkeä tekijä, jonka monet mahdollisuudet odottavat hyödyntämistä.
- Hampun kuituja hyödynnetään monissa maissa jo nyt laajasti. Esimerkiksi useissa autoissa ovien verhoilupohjat on tehty hamppukuidusta. Myös selluntekijät ovat olleet hamppukuidusta kiinnostuneita. Valitettavasti tilanne on meillä se, että kotimainen teollisuus ei voi saada käyttöönsä kotimaista, laillisesti kasvatettua raaka-ainetta.
Vaikka Haara korostaa hampun maatalousvaikutuksia, ei hän vähättele kasvin huumaavaa lääkeominaisuuttakaan.
- Lääkärit tunnustavat laajasti kannabikset hyödyt ja Suomessakin on jo varsin laaja joukko niitä, jotka saavat sairauksiensa ja kipujensa hoitoon lääkekannabista. Tuo lääke kannattaisi ehdottomasti kasvattaa laillisesti kotimaassa ja lisäksi pyrkiä kehittämään tuotteita myös vientimarkkinoille.
- Olen vakaasti sitä mieltä, Suomessa kannabis pitäisi vapauttaa ja laillistaa. Kannabis voitaisiin viedä Alkoon tai apteekkiin, ja valtio saisi tuotannosta ja kaupasta myyntitulot. Nykyjärjestelmällä varmistetaan, että kannabiksesta hyötyvät vain rikollisjärjestöt, painottaa Haara.
Timo Haaran kasvatuskokeiluista on kertynyt esitutkinta-aineistoa yli 2000 sivua. Sisu-koira on ollut isäntänsä seurana kasvihuoneissa ja hamppupelloilla, ja nyt sitä tarvittiin avuksi juridisen aineiston arvioinnissa. (KALEVI TIITINEN)
Haara on maksanut hamppusodastaan kovan hinnan. Tilillä on yksi kahden vuoden ehdoton vankeusrangaistus, josta hän istui kahdeksan kuukautta. Sellaisiakin tutkintoja on tehty, joista on päätetty jättää syytteet nostamatta, koska tutkijat ovat vakuuttuneet, että Haara ei ole kasvattanut kasvejaan huumetarkoituksessa.
Pahin rangaistus kuitenkin on ollut tyttären huoltajuuden menettäminen. Riitaisaksi kääntyneessä eroprosessissa isän kannabispuheet ja kasvatuskokeilut tulkittiin isän tappioksi.
TEKSTI JA KUVAT:
KALEVI TIITINEN
Palaa sivulle “Politiikka ja media”
Paikallaolijat
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 13 vierailijaa
