pekkaliisa kirjoitti:...
Siinä ollaan menty väärin, että se höyrykoneista kehittynyt yhteiskunta ei ole kestävä.
...
Sopii minulle.
...
Toistaiseksi saastuminen on kuitenkin lisääntynyt. Talouden kasvua 3% tarkoittaa jotakuinkin 3% saastekuorman lisääntymistä poislukien immateriaalinen talous. Systeemissämme on siis mätää, koska saastuneisuus lisääntyy, ja uhkaa lisääntyä entisestään väestönkasvun seurauksena. Enkä nyt puhu pelkästään ilmaston muutoksesta vaan ihan simppelisti rojun määrästä. Johonkin ne tonnikalapurkit ja muu paska dumpataan.
...
Eli johtaako se faktisesti saastumisen vähenemiseen? Tuossahan on se mahdollisuus että köyhät massat ostavat halvempaa saastuttavaa vaihtoehtoa köyhyytensä pakottamina, ja silloin maailma ei pelastu. Laissez-faire ei tarjoa apua mielestäni. Tässä on liikaa jossia,
jos ihmiset haluavat puhdasta energiaa jne. Kyse ei ole siitä mitä ihmiset mahdollisesti haluavat vaan siitä mitä ihmiskunnan pitää tehdä säilyäkseen elossa pitkällä jänteellä. Ja mitä ihmiskunta voi tehdä järjen puitteissa taltuttaakseen kestävyysvajeensa, sen tilan johon on tultu sen alkupisteen takia siellä 1800-luvulla. Tällä menolla saaste täyttää maan ennemmin tai myöhemmin. En mitenkään näe laissez-faire-utopian tarjoavan tähän mitään apua.
Olematta mikään L-f asiantuntija haluaisin kysyä että, miten tuossa L-f utopiassa otetaan huomioon vähemmistöjen tarpeet ?
...
Enemmistön haluamista tuotteista tulee halvempia, vähemmistöjen haluamien tuotteiden kustannuksella, kun niiden hinnat kasvavat. Ne kasvavat siksi koska massatuotteita on aina halvempi tuottaa, ja pienivolyymisempia on kallimpi tuottaa. Miten L-f utopiassa estetään monopolit, nuo markkinoiden häiriötilat ?
Tarkoittaako L-f toteutuessaan kannabiksen dekriminalisointia ?
L-f ei toimisi käytännössä koska se tarkoittaisi irtautumista kansainvälisistä kaupankäyntisopimuksista, jotka koskevat markkinoita rajoittavaa lainsäädäntöä. Tällöin menettäisimme markkinayhteensopivuuden muiden valtioiden kanssa, ja kaupankäyntimme tyrehtyisi.
Tässä on paljon jossia, koska ihmisillä on vapaa tahto. Ihmisiä ei voi vapaassa yhteiskunnassa pakottaa muutokseen, vaan heidät pitää vakuuttaa siitä että muutos on tärkeä tai pakollinen ja heille pitää usein asettaa taloudellisia motivaattoreita muutokseen. Et voi pakottaa tuntematonta henkilöä välittämään saastumisesta, mutta voit a) perustella hänelle miksi saastuminen on pahasta ja suostutella häntä näin muuttamaan käytöstään ja ajattelumalliaan, tai b) tehdä muutoksesta hänelle taloudellisesti kannattavan.
Vaihtoehdossa b on se hyvä puoli, että mikäli ekologinen tapa on myös taloudellisin tapa, kannattaa yrityksen aina valita se. Sen sijaan tapauksessa, jossa ekologista tapaa taloudellisesti kannattavampiakin vaihtoehtoja on olemassa, pitää yrityksen ottaa huomioon näiden kahden vaihtoehdon välinen taloudellinen menetys ja hyväksyä se. Kaikki yritykset eivät ole kuitenkaan valmiita tätä menetystä hyväksymään.
Oletan että tarkoitat vähemmistöjen tarpeilla vähäosaisten tarpeita?
Laissez Faire-tilanteessa vähäosaisten tarpeet otetaan huomioon antamalla heille mahdollisimman hyvät mahdollisuudet parantaa itse omaa asemaansa yhteiskunnassa. Eli kun yhteiskunta ei rajoita yrittäjyyttä eikä työllisyyttä, ihmisille saadaan lisääntyneen yrittäjyyden kautta enemmän työpaikkoja ja esim minimipalkkalain poistamisen johdosta myös ihmiset joiden kyvyt eivät oikeuta heille maksettavan nykyistä esim. 7,5e tuntipalkkaa saavat töitä joissa heille maksetaan heidän kykyjään vastaavaa palkkaa ja joissa he voivat kehittää näitä kykyjään edetäkseen työelämässä.
Minimipalkka ei siis ole nostanut pienipalkkaisten ihmisten tuloja, vaan evännyt työpaikat ihmisiltä jotka olisivat valmiita tekemään töitä kykyjään vastaavalla palkalla, mutta joita työnantajat eivät saa palkata, sillä nämä työkyvyt eivät vastaa työstä maksettavaa minimipalkkaa.
Ansiotuloveron poistamisen myötä ihmisille jää palkasta enemmän rahaa jokapäiväisiin tarpeisiin ja yritysveron poistamalla yritykset voivat palkata lisää työntekijöitä, kun uusien työntekijöiden palkkausta rajoittavaa verokiilaa ei enää ole. Verotuksella luotu "kiila" joka on työnantajan maksamien korvauksien ja työntekijän vastaanottaman nettopalkan erotus, voidaan siis käyttää palkkaamaan uusia työntekijöitä ja nostamaan nykyisten työntekijöiden nettopalkkaa.
(ääh... tajusin että seuraava kappale liityi sitä edelliseen, my bad. tossa kuitenkin selitystä sitten vähäosaisten huomioimisesta
)
Vähemmistöistä: Se nyt vain on niin että tavaroilla ja palveluilla joille on vähemmän tarvetta, määräytyy korkeampi hinta. Vapaa markkinatalous maksimoi talouden tuotantopanoksista saatavan hyödyn, eli rajallisista resursseista otetaan irti mahdollisimman paljon, niin että mahdollisimman moni (enemmistö) niistä hyötyy. Tämä tarkoittaa sitä että mikäli jollekin tavaralle tai palvelulle ei ole riittävää kysyntää, ei sitä kannata valmistaa. Jos valtio keinotekoisesti laskee näiden tuotteiden/palvelujen hintoja, ovat niiden valmistamiseen käytetyt panokset käytetty tehottomasti, hyöty on siis tullut harvoille enemmistön kustannuksella. Tämä ei tietenkään ole kannattavaa, koska se laskee yhteiskunnan kollektiivista taloudellista hyvinvointia.
Monopolit ovat useimmiten nimenomaan valtion säätelyn tulos. Haastan sinua antamaan yhdenkin esimerkin yhtiöstä joka on noussut monopoliasemaan ja pysynyt siellä ilman apua valtion asettamista säännöksistä. Monopolien syntyminen estetään yritysten rajoittamattomalla pääsyllä markkinoille. Tällöin mikäli joku keksii paremman tuotteen tai kannattavamman tuotantotavan tuotteelle joita ihmiset haluavat, hän pystyy kilpailemaan suurtenkin yritysten kanssa. Monopoliasemassa tuotteen hinta on korkeampi ja laatu matalampi kuin mikä asiakkaan kannalta olisi paras mahdollinen tilanne. Tällainen asema ei voi siis olla pysyvä mikäli markkinoilla on useampia toimijoita, sillä kilpailu ajaa tuotteen hinnan mahdollisimman alas ja laadun mahdollisimman ylös. Mikäli yritys ei pysty laskemaan tuotteidensa hintoja asiakkaiden kannalta tarpeeksi alas suhteessa tuotteen laatuun, yritys häviää markkinoilta. Vapaassa markkinataloudessa monopoliasemassa voi siis olla vain yritys, joka valmistaa parasta tuotetta edullisimpaan hintaan. Muutoin markkinoille mahtuu useita eri hinta-laatu kombinaatioita, joista asiakas voi valita itselleen parhaiten sopivan.
L-f toteutuessaan tarkoittaa kannabiksen laillistumista, ei vain dekriminalisointia. Käytännössä siksi että kannabiksen laittomuus johtuu valtion säädöksistä ja L-f nimenomaan pyrkii eroon valtion säätelystä ihmisten elämässä. Kannabiksen laittomuus ei ole kuitenkaan niinkään taloudellinen epäkohta, kuin eettinen. Onko valtiolla oikeus tehdä rikollisia ihmisistä, joiden päätösten ja mielipiteiden kanssa se ei ehkä ole samaa mieltä, mutta joiden teot ja tavat eivät aiheuta vahinkoa kellekään muulle, kuin henkilölle itselleen? Vapaus-ajatuksena L-f kuitenkin tosiaan tukee kannabiksen laillistamista.
En nyt oikein kyllä ymmärtänyt tuota viimeistä väitettäsi markkinayhteensopivuuden menettämisestä. Sitä voisi vähän yksityiskohtaisemmin ja esimerkkejä käyttämällä perustella.
Tästä kommentoimisesta on kuitenkin tullut nyt niin aikaa vievää puuhaa että taidan jättää sinulle viimeisen puheenvuoron ja tyytyä siihen että sain näinkin paljon omia pointtejani esitettyä
Jos joku liberalismin sanansaattaja haluaa jatkaa siitä mihin jäin tai vaikka korjailla jotain väittämiäni niin toivotan tervetulleksi tekemään niin, mutta omalta osaltani tämä on nyt viimeinen viesti tähän ketjuun.
Peace out.