Perustuslain mukaan jokaisen yksityiselämä on turvattu. Perustuslaki ei itsessään salli tämän oikeuden kaventamista, mutta yleisen oikeuskäytännön mukaan se on silti mahdollista, kunhan tietyt ehdot täyttyvät. Nämä ehdot on koottu mm. perustuslakivaliokunnan mietinnössä 25/1994:
Perusoikeusjärjestelmän kokonaisuudesta ja oikeuksien luonteesta perustuslaissa turvattuina perusoikeuksina voidaan johtaa joitain yleisiä rajoittamista koskevia vaatimuksia. Niitä ovat esimerkiksi:
─ Perusoikeuksien rajoitusten tulee perustua eduskunnan säätämään lakiin. Tähän liittyy kielto delegoida perusoikeuksien rajoittamista koskevaa toimivaltaa lakia alemmalle säädöstasolle.
─ Rajoitusten on oltava tarkkarajaisia ja riittävän täsmällisesti määritettyjä. Rajoitusten olennaisen sisällön tulee ilmetä laista.
─ Rajoitusperusteiden tulee olla hyväksyttäviä. Rajoittamisen tulee olla painavan yhteiskunnallisen tarpeen vaatima. Hyväksyttävyyden arvioinnissa merkitystä voi olla esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaavanlaista oikeutta koskevilla määräyksillä, ainakin siltä osin kuin niihin sisältyy tyhjentävä luettelo ihmisoikeuksien hyväksyttävistä rajoitusperusteista. Perusoikeussäännöksiä on perusteltua tulkita yhdenmukaisesti ihmisoikeuksien kanssa niin, että vain ihmisoikeussopimuksen asianomaisen sopimusmääräyksen mukaan hyväksyttävät rajoitusperusteet voivat olla vastaavan perusoikeussäännöksen sallittuja rajoitusperusteita.
─ Tavallisella lailla ei voida säätää perusoikeuden ytimeen ulottuvaa rajoitusta.
─ Rajoitusten on oltava suhteellisuusvaatimuksen mukaisia. Rajoitusten tulee olla välttämättömiä hyväksyttävän tarkoituksen saavuttamiseksi. Jokin perusoikeuden rajoitus on sallittu ainoastaan, jos tavoite ei ole saavutettavissa perusoikeuteen vähemmän puuttuvin keinoin. Rajoitus ei saa mennä pidemmälle kuin on perusteltua ottaen huomioon rajoituksen taustalla olevan yhteiskunnallisen intressin painavuus suhteessa rajoitettavaan oikeushyvään.
─ Perusoikeuksia rajoitettaessa on huolehdittava riittävistä oikeusturvajärjestelyistä.
─ Rajoitukset eivät saa olla ristiriidassa Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa. Perusoikeusuudistus lähentää entisestään Suomen perusoikeusjärjestelmää sisällöllisesti kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Tämän vuoksi perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien tulkinnallinen harmonisointi on aiempaakin tärkeämpää.
Se, että "rajoituksia ovat esimerkiksi" ei siis tarkoita sitä, että voidaan johtaa joku muu rajoitus ja todeta, että se täytyy, joten perusoikeuksia voidaan rajoittaa, vaan että
vähintään jokaista näistä on noudatettava.
- Ensimmäinen kohta tarkoittaa vain sitä, että esimerkiksi asetuksella ei voida puuttua perusoikeuksiin, vaan se on tehtävä lailla. Valtio 1, karvaton hippi 0.
- Tarkkarajaisuus ei täyty, sillä hampun kasvatus ja hallussapito on laitonta tai laillista riippuen siitä, miten käyttötarkoituksen on ajatellut.
- Rajoitusperusteet eivät ole hyväksyttäviä, koska rajoituksilla ei ole muuta perustetta kuin rajoitettavan asian itsensä rajoittaminen. Oikeusministeriltä kysyessäni peruste oli "perheille aiheutuvat ongelmat.", missä on ainakin kaksi ongelmaa: 1) ongelmien johtumisesta kannabiksesta ja niiden poistumisesta kieltämällä kannabis ei ole mitään näyttöä, ja 2) mahdolliset ongelmat on jo käsitelty muilla pykälillä: tavoite on siis jo saavutettu perusoikeuksiin vähemmän puuttuvin keinoin.
- Kannabiksen käytön rajoitus itsessään ei voi olla painavan yhteiskunnallisen tarpeen vaatimaa, sillä päihteiden käyttö on yleisesti hyväksyttyä, ja jopa kannustettua toimintaa.
- Käytöstä rankaiseminen ei ole suhteellisuusvaatimusten mukaista, koska rangaistus aiheuttaa enemmän ongelmia kuin teko, joka itsessään ei aiheuta muille mitään ongelmia.
- Käytön rangaistavuus on säädetty ankarimmillaan kuuteen kuukauteen vankeutta, vaikka sellaiset määrät, jotka ankarimpaan rangaistukseen oikeuttaisivat, tuomittaisiin aina muuna kuin käyttörikoksena. Tällöin on mahdollista suorittaa rangaistusmuotoisia kotietsintöjä. Oikeusturvajärjestelyjä on siis tarkoituksellisesti heikennetty.
- Rajoitus on ristiriidassa Suomea laillisesti sitovan Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8. artiklan kanssa.
- Ja viimeiseksi, käyttö ei vaikuta muihin ihmisiin, joten sitä voidaan pitää perusoikeuksien ytimeen kuuluvana asiana, eli siihen ei saa missään tapauksessa puuttua.
Perustuslain 106 §:n mukaan, jos jokin laki on ristiriidassa perustuslain kanssa, on tuomioistuimen noudatettava perustuslakia. Perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan (esimerkiksi poliisiviranomaisen) on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.
Euroopan ihmisoikeussopimus, 8. artikla:
1. Jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä, kotiinsa ja kirjeenvaihtoonsa kohdistuvaa kunnioitusta.
2. Viranomaiset eivät saa puuttua tämän oikeuden käyttämiseen, paitsi kun laki sen sallii ja se on välttämätöntä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen ja yleisen turvallisuuden tai maan taloudellisen hyvinvoinnin vuoksi, tai epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi.
- Kansallisesta ja yleisestä turvallisuudesta tai maan taloudellisesta hyvinvoinnista on turha edes puhua muihin vaikuttamattoman toiminnan kohdalla.
- Käytön kieltäminen ei liity rikollisuuden estämiseen.
- Päihteiden käyttö on moraalisesti hyväksyttyä, ja kannabis on ainakin Euroopan unionin kannan mukaan vähemmän haitallista terveydelle kuin alkoholi ja tupakka (EMCDDA: Cannabis reader, osa 2, luku 7, sivu 147-153).
- Yksityinen toiminta ei määritelmän mukaan puutu muiden henkilöiden oikeuksiin tai vapauteen.
Nähdäkseni hamputtelu on siis jo laillista toimintaa.
Hehe, mahdat olla alalla tai leffahullu. Itse olen ihan tyytyväinen 1 vuorokauden tappelun jälkeen kun sain Kdenlivellä välttävästi haluamani tunnelman vangittua.
