ViestiKirjoittaja Dilemma » 28.8.2009 0:53
Olen tässä vittuuntunut lainsäädäntöön omassa pienessä yksiömaailmassani. Vittuuntuminen tapahtui suurimmaksi osaksi tarpeettoman kuumotuksen kaadettua 2 kuukautta vegettämäni kauniit naaraspuoliset kasvit.
Tulin siihen tulokseen, että nyt vittu tarvitsee tehdä jotakin, että saataisiin se kuumotus edes osittain pois. Punnitsin eri vaihtoehtoja... odottaako Lissabonin sopimusta, joka ei todennäköisesti muuta mitään? Vai muuttaako?
Odottaako, että ensin kuluu kymmenen vuotta että 90 % Etelä-Amerikan valtioista laillistaa ja sitten toiset kymmenen vuotta, että USA laillistaa ja sitten kolmannet kymmenen vuotta, että se leviää Ruotsin kautta Suomeen?
Vai pitäisikö vaan olla himassa, lopettaa kuumottelut ja maksaa 200 euroa sakkoa sitten, kun käry joskus huonosta tuurista käy? Kaikki vain siksi, että tykkään sillon tällön vähän poltella hamppua.
No OK. Ehkä kärjistin hieman. Voihan se tapahtua nopeamminkin, ehkäpä yllättävänkin.
Mutta jos kerran yksi joukkotunnustus saisi lainsäädännön muuttumaan kerralla, niin miksipä ei nostettaisi tätä aihetta taas ylös?
Lähinnä mietin, että mitkä ovat suurimmat ongelmat tämän organisoinnissa? Montako ihmistä paikalle tarvitsisi, jotta saisimme muutakin kuin media-arvoa ja hamppuperseilijän / aktivistin maineen, joka toisi kotietsinnät ovelle neljä kertaa vuodessa?
Ainakin omalla kohdallani kysymys oli tämän vuoden kohdalla siitä, että olisin toki lähtenyt mukaan, jos olisin TIENNYT tai ainakin vahvasti, todella vahvasti uskonut, että paikalle tulee juurikin se ratkaiseva määrä ihmisiä, ettei tunnustukseni mene "haaskiolle" ja ainoa palkkio olisi media-arvo, joka tarkottaisi sitä, että katsoisin kympin uutisista lärviäni tietäen, että parin viikon päästä tämäkin on unohdettu ja 'taistelu' käynnistyy uudelleen ja kuumotus jatkuu kolminkertaisena.
Ongelmat, jotka pitäisi ratkaista joukkotunnustuksen aikaansaamiseksi ovat mielestäni (muut saavat lisäillä tai dumata jos joku kohta on älytön):
1. Miten saamme foorumin käyttäjän / kaverin ja sen kaverin jotka polttelevat, mukaan tunnustukseen tavalla, jota ei tarvitse kuumottaa? Toisin sanoen näkisivät, että paikalla on niin paljon muitakin, että "homma toimii". Järjestettäisiinkö hamppumarssille / miloin tämä nyt järjestettäisiinkin, teema, että jokainen tunnustamaan tuleva laittaisi vihreän hihamerkin marssille ja hihamerkkejä jaettaisiin marssilla joukon kasvaessa? Ilmoittaisimmeko puhelinnumeromme luotettavalle forumin "vanhalle parralle" ja hän voisi viestihistorian perusteella arvioida meidät oikeiksi hampuuseiksi? Olisiko vastaus se, että kokoontuisimme rautatieaseman eteen klo 13 ja pudottaisimme kolikon maahan kun kello lyö 13? Nuo nyt tulivat vain jostakin intuition avulla mieleen tätä kirjoittaessani.. sinullekin tulee varmasti! Kertokaa oma ehdotuksenne!
2. Kuka osaisi arvioida, montako tunnustajaa loppupeleissä tarvittaisiin, ettei kenenkään tarvitsisi uhrautua "turhan" takia?
3. Pystyisimmekö esim. rahoittamaan jollakin keräyksellä mahdolliset koituvat sanktiot? Tämä niille jotka esiintyvät nimim. kannatan kovastikin, mutta en vain koe pystyväni siihen...
4. Miten saisimme tehtyä tunnustuksen mahdollisimman efetkiiviseksi? Tunnustajat vaativat tietenkin ei-kirjallista käsittelyä? Mitä muuta tällaista tulee tehdä?
5. Mikä lopulta olisi oikea, järkevin, eniten kuormittava ja muutoksen tekevin asia tunnustettavaksi? Pienen taimen vieminen poliisiasemalle, josta pitäisi vielä tutkia THC-pitoisuus? Pienen taimen pitäminen kotona ESLin alla, jonka poliisit luonnollisesti joutuisivat paikan päältä hakemaan sen jälkeen, kun olisivat selvittäneet osoitteesi ja hankkineet talonmieheltä avaimen, koska omasi on "hukassa"? 0,05 gramman hasispala taskussa? Itäneitä siemeniä? Palava jointti?
6. Mitkä ovat keinot, joilla valtaapitävät voisivat tehdä suuremmastakin joukkotunnustuksesta hyödyttömän? Tätäkin mielestäni tulee miettiä. Antaisivatko poliisit vain sakkolapun käteen kaikille jossa lukisi 60e, jolloin yleisönosastolla kiiteltäisiin poliisin huumorintajuisesta, mutta ongelmiin paneutuvasta toiminnasta ja laki pidettäisiin samana kaikkien unohtaessa kepeään sävyyn kirjoitetun huumoristisen kirjoituksen höyrypäistä? Pistäisivätkö he poliisit käymään jokaisen luona erikseen, mutta vasta pitkän ajan jälkeen kun nimi on "muistissa"? Vai nauraisivatko poliisit vain meille ja käskisivät lähtemään kotiin ja puhuisivat kahvihuoneessa, "kuinka ne nuoret keksii kaikenlaista"?
Mielestäni nämä kysymykset pitäisi ratkaista, jotta saisimme juuri sinut (ja tietenkin minut) mukaan, joka varmasti jaksaisit kävellä poliisiasemalle, jos tietäisit, että tämän jälkeen sinun ei tarvitsisi kuumottaa niitä paria kasviasi enää ikinä. Mieti, ei enää ikinä...
Niinkuin se Soundsin hottis laulaja sanoo: "Lets do it"