Lähetetty 6.7.2007 19:32:
Tuppu kirjoitti:Huumesota ei toimi, koska poliisilla ei ole tarpeeksi määrärahaa.
Huumesota nykymuodossaan ei koskaan tulekaan toimimaan, vaikka koko valtion pudjetti annettaisiin poliisille.
Kansainvälisellä kriminaalijoukolla on niin paljon massia, että on ihan turhaa pienen valtion siinä kilpasille ryhtyä, kun ei isommatkaan valtiot oikeasti mahda yhtään mitään. Numerot puhukoot puolestaan.
Kieltolaki.. pää pensaaseen piiloon, ei ratkaise mitään koskaan missään, ei koskaan. Ihmisiltä ei voi kieltää mielivaltaisesti asioita, mikäli perustelut ovat jonkin poliittisen joukkion omissa intresseissä, vastoin järkeä, tiedettä.. vailla täyttä ymmärrystä.
Lisätty 2 minuutin jälkeen:
Mikä korvaa rikoslain lääkekannabispotilaan elämässä.
Potilaslaki?
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 17.8.1992/785
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 LUKU
Yleisiä säännöksiä
1 §
Soveltamisala
Potilaan asemaan ja oikeuksiin terveyden- ja sairaanhoitoa
järjestettäessä sovelletaan tätä lakia, jollei muussa laissa toisin
säädetä.
2 §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) potilaalla terveyden- ja sairaanhoitopalveluja käyttävää tai muuten
niiden kohteena olevaa henkilöä;
2) terveyden- ja sairaanhoidolla potilaan terveydentilan
määrittämiseksi taikka hänen terveytensä palauttamiseksi tai
ylläpitämiseksi tehtäviä toimenpiteitä, joita suorittavat
terveydenhuollon ammattihenkilöt tai joita suoritetaan terveydenhuollon
toimintayksikössä;
3) terveydenhuollon ammattihenkilöllä terveydenhuollon
ammattihenkilöistä annetun lain (559/94) 2 §:ssä tarkoitettua henkilöä;
(28.6.1994/560)
4) terveydenhuollon toimintayksiköllä kansanterveyslaissa (66/1972)
tarkoitettua terveyskeskusta, erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989)
tarkoitettua sairaalaa ja siitä erillään olevaa sairaanhoidon
toimintayksikköä sekä sairaanhoitopiirin kuntayhtymän päättämää muuta
hoitovastuussa olevaa kokonaisuutta, yksityisestä terveydenhuollosta
annetussa laissa (152/1990) tarkoitettua terveydenhuollon palveluja
tuottavaa yksikköä, työterveyslaitosta siltä osin kuin se tuottaa
työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetussa laissa
(159/1978) tarkoitettuja terveyden- ja sairaanhoidon palveluita,
valtion mielisairaaloista annetussa laissa (1292/1987) tarkoitettuja
valtion mielisairaaloita, terveydenhuollon järjestämisestä
puolustusvoimissa annetussa laissa (322/1987) tarkoitettuja
sairaanhoitolaitoksia ja [vankeinhoitolaitoksesta annetussa asetuksessa
(134/1986)] tarkoitettua vankimielisairaalaa ja psykiatrista osastoa
sekä muita laitossairaaloita, sairasosastoja ja vankiloiden
poliklinikoita; sekä (30.6.2000/653)
5) potilasasiakirjoilla potilaan hoidon järjestämisessä ja
toteuttamisessa käytettäviä, laadittuja tai saapuneita asiakirjoja
taikka teknisiä tallenteita, jotka sisältävät hänen terveydentilaansa
koskevia tai muita henkilökohtaisia tietoja.
2 a § (15.5.1998/333)
Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta
Valtioneuvosto asettaa neljäksi vuodeksi kerrallaan asianomaisen
ministeriön yhteydessä toimivan valtakunnallisen terveydenhuollon
eettisen neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on käsitellä
terveydenhuoltoon ja potilaan asemaan liittyviä eettisiä kysymyksiä
periaatteelliselta kannalta ja antaa niistä suosituksia.
Neuvottelukunnan kokoonpanosta ja tehtävistä säädetään tarkemmin
asetuksella.
2 LUKU
Potilaan oikeudet
3 §
Oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään
kohteluun
Jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä on oikeus ilman
syrjintää hänen terveydentilansa edellyttämään terveyden- ja
sairaanhoitoon niiden voimavarojen rajoissa, jotka kulloinkin ovat
terveydenhuollon käytettävissä. Suomessa tilapäisesti oleskelevien
henkilöiden oikeudesta hoitoon on voimassa, mitä siitä erikseen
säädetään tai valtioiden välillä vastavuoroisesti sovitaan. Kunnan ja
valtion velvollisuudesta järjestää terveydenhuollon palveluja on
lisäksi voimassa, mitä kansanterveyslaissa, erikoissairaanhoitolaissa,
tartuntatautilaissa (583/1986), mielenterveyslaissa (1116/1990),
vankeinhoitolaitoksesta annetussa asetuksessa sekä terveydenhuollon
järjestämisestä puolustusvoimissa annetussa laissa säädetään.
(30.6.2000/653)
Potilaalla on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon.
Hänen hoitonsa on järjestettävä ja häntä on kohdeltava siten, ettei
hänen ihmisarvoaan loukata sekä että hänen vakaumustaan ja hänen
yksityisyyttään kunnioitetaan.
Potilaan äidinkieli, hänen yksilölliset tarpeensa ja kulttuurinsa on
mahdollisuuksien mukaan otettava hänen hoidossaan ja kohtelussaan
huomioon.
Potilaan oikeudesta käyttää suomen tai ruotsin kieltä, tulla kuulluksi
ja saada toimituskirjansa suomen tai ruotsin kielellä sekä hänen
oikeudestaan tulkkaukseen näitä kieliä viranomaisissa käytettäessä
säädetään kielilain (423/2003) 10, 18 ja 20 §:ssä. Kuntien ja
kuntayhtymien velvollisuudesta järjestää terveyden- ja
sairaanhoitopalveluja suomen ja ruotsin kielellä säädetään
kansanterveyslaissa ja erikoissairaanhoitolaissa. (6.6.2003/429)
4 §
Pääsy hoitoon
Potilaalle on ilmoitettava hoitoon pääsyn ajankohta. Jos ilmoitettu
ajankohta muuttuu, on uusi ajankohta ja muutoksen syy ilmoitettava
potilaalle välittömästi. Hoitoon pääsystä ja hoidon järjestämisestä
kansanterveystyön ja erikoissairaanhoidon yksiköissä säädetään erikseen
kansanterveyslaissa ja erikoissairaanhoitolaissa. (17.9.2004/857)
Kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle henkilölle annettavasta avusta
ja hoitoon ottamisesta on voimassa, mitä niistä kansanterveyslain 14
§:n 1 momentin 2 kohdassa, erikoissairaanhoitolain 30 §:n 2 momentissa
ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 15 §:ssä säädetään.
(30.6.2000/653)
4 a § (17.9.2004/857)
Tutkimusta, hoitoa tai lääkinnällistä kuntoutusta koskeva suunnitelma
Terveyden- ja sairaanhoitoa toteutettaessa on tarvittaessa laadittava
tutkimusta, hoitoa, lääkinnällistä kuntoutusta koskeva tai muu vastaava
suunnitelma. Suunnitelmasta tulee ilmetä potilaan hoidon järjestäminen
ja toteuttamisaikataulu. Suunnitelma on laadittava yhteisymmärryksessä
potilaan, hänen omaisensa tai läheisensä taikka hänen laillisen
edustajansa kanssa. Suunnitelman sisällöstä ja asiaan osallisista on
lisäksi voimassa, mitä niistä erikseen säädetään.
5 §
Potilaan tiedonsaantioikeus
Potilaalle on annettava selvitys hänen terveydentilastaan, hoidon
merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä
muista hänen hoitoonsa liittyvistä seikoista, joilla on merkitystä
päätettäessä hänen hoitamisestaan. Selvitystä ei kuitenkaan tule antaa
vastoin potilaan tahtoa tai silloin, kun on ilmeistä, että selvityksen
antamisesta aiheutuisi vakavaa vaaraa potilaan hengelle tai
terveydelle.
Terveydenhuollon ammattihenkilön on annettava selvitys siten, että
potilas riittävästi ymmärtää sen sisällön. Jos terveydenhuollon
ammattihenkilö ei osaa potilaan käyttämää kieltä taikka potilas ei
aisti- tai puhevian vuoksi voi tulla ymmärretyksi, on mahdollisuuksien
mukaan huolehdittava tulkitsemisesta.
Potilaan oikeudesta tarkastaa häntä itseään koskevat
potilasasiakirjoissa olevat tiedot on voimassa, mitä henkilötietolain
(523/1999) 26–28 §:ssä säädetään. Potilaan oikeudesta tietojen saantiin
on lisäksi voimassa, mitä siitä säädetään viranomaisten toiminnan
julkisuudesta annetun lain (621/1999) 11 ja 12 §:ssä. (30.6.2000/653)
6 §
Potilaan itsemääräämisoikeus
Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos potilas
kieltäytyy tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, häntä on
mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan
muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla.
Jos täysi-ikäinen potilas ei mielenterveydenhäiriön,
kehitysvammaisuuden tai muun syyn vuoksi pysty päättämään hoidostaan,
potilaan laillista edustajaa taikka lähiomaista tai muuta läheistä on
ennen tärkeän hoitopäätöksen tekemistä kuultava sen selvittämiseksi,
millainen hoito parhaiten vastaisi potilaan tahtoa. Jos tästä ei saada
selvitystä, potilasta on hoidettava tavalla, jota voidaan pitää hänen
henkilökohtaisen etunsa mukaisena.
Tapauksissa, joita 2 momentissa tarkoitetaan, tulee hoitoon saada
potilaan laillisen edustajan taikka lähiomaisen tai muun läheisen
suostumus. Laillisen edustajan, lähiomaisen ja muun läheisen tulee
suostumusta antaessaan ottaa huomioon potilaan aiemmin ilmaisema tahto
tai, jos hoitotahtoa ei ole ilmaistu, hänen henkilökohtainen etunsa.
Jos laillinen edustaja, lähiomainen tai muu läheinen kieltää hoidon
antamisen tai hoitotoimenpiteen tekemisen potilaalle, potilasta on
mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä suostumisesta
kieltäytyvän henkilön kanssa muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä
tavalla. Jos laillisen edustajan, lähiomaisen tai muun läheisen
näkemykset hoidosta eroavat toisistaan, potilasta on hoidettava
tavalla, jota voidaan pitää hänen henkilökohtaisen etunsa mukaisena.
(9.4.1999/489)
Potilaan tahdosta riippumatta annettavasta hoidosta on voimassa, mitä
siitä mielenterveyslaissa, päihdehuoltolaissa (41/86),
tartuntatautilaissa ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa
laissa (519/77) säädetään.
7 §
Alaikäisen potilaan asema
Alaikäisen potilaan mielipide hoitotoimenpiteeseen on selvitettävä
silloin, kun se on hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden mahdollista.
Jos alaikäinen ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään
hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan.
Jos alaikäinen ei kykene päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava
yhteisymmärryksessä hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa
kanssa.
8 §
Kiireellinen hoito
Potilaalle on annettava hänen henkeään tai terveyttään uhkaavan vaaran
torjumiseksi tarpeellinen hoito, vaikka potilaan tahdosta ei
tajuttomuuden tai muun syyn vuoksi voi saada selvitystä. Jos potilas on
aikaisemmin vakaasti ja pätevästi ilmaissut hoitoa koskevan tahtonsa,
potilaalle ei kuitenkaan saa antaa sellaista hoitoa, joka on vastoin
hänen tahtoaan.
9 §
Tiedonsaantioikeus ja toimivalta
Potilaan laillisella edustajalla taikka lähiomaisella tai muulla
läheisellä on 6 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa oikeus
saada kuulemista ja suostumuksen antamista varten tarpeelliset tiedot
potilaan terveydentilasta. (9.4.1999/489)
Jos alaikäinen potilas ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden kykenee
päättämään hoidostaan, hänellä on oikeus kieltää terveydentilaansa ja
hoitoansa koskevien tietojen antaminen huoltajalleen tai muulle
lailliselle edustajalleen.
Edellä 5 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu selvitys on 7 §:n 2
momentissa tarkoitetussa tapauksessa annettava alaikäisen potilaan
huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle.
Alaikäisen tai 6 §:n 2 momentissa tarkoitetun potilaan huoltajalla tai
muulla laillisella edustajalla ei ole oikeutta kieltää potilaan henkeä
tai terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi annettavaa tarpeellista
hoitoa. (9.4.1999/489)
3 LUKU
Muistutus ja potilasasiamies
10 §
Muistutus
Terveyden- ja sairaanhoitoonsa tai siihen liittyvään kohteluunsa
tyytymättömällä potilaalla on oikeus tehdä muistutus terveydenhuollon
toimintayksikössä terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle.
Muistutukseen on annettava ratkaisu kohtuullisessa ajassa sen
tekemisestä.
Muistutuksen tekeminen ei rajoita potilaan oikeutta kannella hoidostaan
tai hoitoon liittyvästä kohtelustaan terveyden- tai sairaanhoitoa
valvoville viranomaisille.
Jos muistutusta käsiteltäessä ilmenee, että potilaan hoidosta tai
kohtelusta saattaa seurata potilasvahinkolaissa (585/86) tarkoitettu
vastuu potilasvahingosta, vahingonkorvauslaissa (412/74) tarkoitettu
vahingonkorvausvastuu, syytteen nostaminen, terveydenhuollon
ammatinharjoittamislainsäädännössä tarkoitettu
ammatinharjoittamisoikeuksien poistaminen, rajoittaminen tai
kurinpitomenettely taikka muussa laissa säädetty kurinpitomenettely, on
potilasta neuvottava, miten asia voidaan panna vireille
toimivaltaisessa viranomaisessa tai toimielimessä.
11 §
Potilasasiamies
Terveydenhuollon toimintayksikölle on nimettävä potilasasiamies.
Kahdella tai useammalla toimintayksiköllä voi myös olla yhteinen
potilasasiamies.
Potilasasiamiehen tehtävänä on:
1) neuvoa potilaita tämän lain soveltamiseen liittyvissä asioissa;
2) avustaa potilasta 10 §:n 1 ja 3 momentissa tarkoitetuissa asioissa;
3) tiedottaa potilaan oikeuksista; sekä
4) toimia muutenkin potilaan oikeuksien edistämiseksi ja
toteuttamiseksi.
4 LUKU
Potilasasiakirjat
12 § (30.6.2000/653)
Potilasasiakirjat ja hoitoon liittyvä muu materiaali
Terveydenhuollon ammattihenkilön tulee merkitä potilasasiakirjoihin
potilaan hoidon järjestämisen, suunnittelun, toteuttamisen ja seurannan
turvaamiseksi tarpeelliset tiedot. Terveydenhuollon toimintayksikön ja
itsenäisesti ammattiaan harjoittavan terveydenhuollon ammattihenkilön
tulee säilyttää potilasasiakirjat sekä tutkimuksessa ja hoidossa
syntyvät biologista materiaalia sisältävät näytteet ja elinmallit
potilaan hoidon järjestämisen ja toteuttamisen, hoitoon liittyvien
mahdollisten korvausvaatimusten ja tieteellisen tutkimuksen edellyttämä
aika. Potilasasiakirjat, näytteet ja mallit tulee hävittää välittömästi
sen jälkeen, kun niiden säilyttämiselle ei ole edellä tarkoitettua
perustetta.
Potilasasiakirjojen laatimisesta sekä niiden ja 1 momentissa
tarkoitettujen näytteiden ja mallien säilyttämisestä sekä
käyttötarkoituksen perusteella määräytyvistä säilytysajoista säädetään
tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.
Potilasasiakirjoja, näytteitä ja malleja saa säilyttää sosiaali- ja
terveysministeriön asetuksella säädetyn säilytysajan päätyttyä, jos se
on välttämätöntä potilaan hoidon järjestämisen tai toteuttamisen
kannalta. Säilyttämisen tarvetta on sosiaali- ja terveysministeriön
asetuksella säädetyn säilytysajan päätyttyä arvioitava vähintään viiden
vuoden välein, jollei laista tai henkilötietolain 43 §:n 2 momentissa
tarkoitetusta tietosuojalautakunnan luvasta muuta johdu.
Asiakirjojen säilyttämisestä pysyvästi säädetään arkistolaissa
(831/1994).
13 § (30.6.2000/653)
Potilasasiakirjoihin sisältyvien tietojen salassapito
Potilasasiakirjoihin sisältyvät tiedot ovat salassapidettäviä.
Terveydenhuollon ammattihenkilö tai muu terveydenhuollon
toimintayksikössä työskentelevä taikka sen tehtäviä suorittava henkilö
ei saa ilman potilaan kirjallista suostumusta antaa sivulliselle
potilasasiakirjoihin sisältyviä tietoja. Jos potilaalla ei ole
edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, tietoja saa
antaa hänen laillisen edustajansa kirjallisella suostumuksella.
Sivullisella tarkoitetaan tässä laissa muita kuin asianomaisessa
toimintayksikössä tai sen toimeksiannnosta potilaan hoitoon tai siihen
liittyviin tehtäviin osallistuvia henkilöitä. Salassapitovelvollisuus
säilyy palvelussuhteen tai tehtävän päättymisen jälkeen.
Sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, saadaan antaa:
1) potilasasiakirjoihin sisältyviä tietoja, jos tiedon antamisesta tai
oikeudesta tiedon saamiseen on laissa erikseen nimenomaisesti säädetty;
2) potilaan tutkimuksen ja hoidon järjestämiseksi tarpeellisia tietoja
toiselle terveydenhuollon toimintayksikölle tai terveydenhuollon
ammattihenkilölle sekä yhteenveto annetusta hoidosta potilaan hoitoon
lähettäneelle terveydenhuollon toimintayksikölle tai terveydenhuollon
ammattihenkilölle ja potilaan hoidosta vastaavaksi lääkäriksi
mahdollisesti nimetylle lääkärille potilaan tai hänen laillisen
edustajansa suullisen suostumuksen tai asiayhteydestä muuten ilmenevän
suostumuksen mukaisesti;
3) potilaan tutkimuksen ja hoidon järjestämiseksi tai toteuttamiseksi
välttämättömiä tietoja toiselle suomalaiselle tai ulkomaiselle
terveydenhuollon toimintayksikölle tai terveydenhuollon
ammattihenkilölle, jos potilaalla ei ole mielenterveydenhäiriön,
kehitysvammaisuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi edellytyksiä
arvioida annettavan suostumuksen merkitystä eikä hänellä ole laillista
edustajaa, taikka jos suostumusta ei voida saada potilaan tajuttomuuden
tai muun siihen verrattavan syyn vuoksi;
4) tajuttomuuden tai muun siihen verrattavan syyn vuoksi hoidettavana
olevan potilaan lähiomaiselle tai muulle hänen läheiselleen tieto
potilaan henkilöstä ja hänen terveydentilastaan, jollei ole syytä
olettaa, että potilas kieltäisi näin menettelemästä; sekä
5) kuolleen henkilön elinaikana annettua terveyden- ja sairaanhoitoa
koskevia tietoja perustellusta kirjallisesta hakemuksesta sille, joka
tarvitsee tietoja tärkeiden etujensa tai oikeuksiensa selvittämistä tai
toteuttamista varten siltä osin kuin tiedot ovat välttämättömiä etujen
tai oikeuksien selvittämiseksi tai toteuttamiseksi; luovutuksensaaja ei
saa käyttää tai luovuttaa tietoja edelleen muuhun tarkoitukseen.
Potilasasiakirjoihin sisältyvien tietojen luovuttamisesta tieteellistä
tutkimusta ja tilastointia varten on voimassa, mitä siitä säädetään
viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa,
terveydenhuollon valtakunnallisista henkilörekistereistä annetussa
laissa (556/1989) ja henkilötietolaissa. Sosiaali- ja terveysministeriö
voi lisäksi antaa tieteellistä tutkimusta varten yksittäistapauksessa
luvan tietojen saamiseen yksityisestä terveydenhuollosta annetussa
laissa tarkoitetun terveydenhuollon palveluja tuottavan yksikön ja
itsenäisesti ammattiaan harjoittavan terveydenhuollon ammattihenkilön
sellaisista potilasasiakirjoista, joita ei voida pitää viranomaisten
toiminnan julkisuudesta annetussa laissa tarkoitettuina viranomaisen
asiakirjoina. Lupa voidaan antaa, jos on ilmeistä, ettei tiedon
antaminen loukkaa niitä etuja, joiden suojaksi salassapitovelvollisuus
on säädetty. Lupaa harkittaessa on huolehdittava siitä, että
tieteellisen tutkimuksen vapaus turvataan. Lupa voidaan antaa
määräajaksi, ja siihen on liitettävä yksityisen edun suojaamiseksi
tarpeelliset määräykset. Lupa voidaan peruuttaa, jos siihen harkitaan
olevan syytä. (23.5.2001/411)
Edellä 3 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla asiayhteydestä ilmenevällä
suostumuksella tarkoitetaan muuta kuin kirjallisesti tai suullisesti
annettua suostumusta, jonka potilas on antanut vapaaehtoisesti
tietoisena tietojen luovuttamisesta, luovutuksensaajasta,
luovutettavista tiedoista sekä luovutettavien tietojen
käyttötarkoituksesta ja luovuttamisen merkityksestä.
Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitetusta tietojen luovuttamisesta ja sen
perusteesta tulee tehdä merkintä potilasasiakirjoihin.
5 LUKU
Erinäisiä säännöksiä
14 § (30.6.2000/653)
Salassapitovelvollisuuden rikkominen
Rangaistus 13 §:n 2 momentissa ja 3 momentin 5 kohdassa säädetyn
salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain 38 luvun 1
tai 2 §:n mukaan, jollei teko ole rangaistava rikoslain 40 luvun 5 §:n
mukaan tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.
15 §
Muutoksenhaku
Päätökseen, jolla 10 §:n 1 momentissa tarkoitettu muistutus on
ratkaistu, ei saa hakea muutosta valittamalla.
16 §
Tarkemmat säännökset
Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa
asetuksella.
17 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1993.
Tällä lailla kumotaan:
1) 1 päivänä joulukuuta 1989 annetun erikoissairaanhoitolain 33 §:n 4
momentti;
2) 28 päivänä tammikuuta 1972 annetun kansanterveyslain 18 §; sekä
3) yksityisestä terveydenhuollosta 9 päivänä helmikuuta 1990 annetun
lain 11 §, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 17 päivänä
tammikuuta 1991 annetulla lailla (79/91).
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon
edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 185/91, StVM 15/92
Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:
28.6.1994/560 :
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1994.
HE 33/94, StVM 13/94
21.4.1995/636 :
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1995.
HE 94/93, LaVM 22/94, SuVM 10/94
15.5.1998/333 :
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1998.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon
edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 19/1998, StVM 6/1998, EV 32/1998
9.4.1999/489 :
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1999.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon
edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 229/1998, StVM 39/1998, EV 287/1998
30.6.2000/653 :
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2000.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon
edellyttämiin toimiin.
HE 181/1999, StVM 15/2000, EV 83/2000
23.5.2001/411 :
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2001.
HE 5/2001, StVM 6/2001, EV 35/2001
6.6.2003/429 :
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.
HE 92/2002, PeVM 9/2002, EV 269/2002
17.9.2004/857 :
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2005.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon
edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 77/2004, StVM 13/2004, EV 94/2004