Sen tarkoitus on opettaa ihmiset tuntemaan syyllisyyttä ja häpeää.
Ne luonteenpiirteet eivät nimittäin oikeasti pitäisi edes kuulua ihmisolennon tunnekirjoon. Vai onko noista tunteista jotain hyötyä/joku tarkoitus ??
Mitäpä olette tästä mieltä ???
Luulempa, että kirkko...
Alueen säännöt
Politiikka ja media
Tämä alue on tarkoitettu kannabis- ja päihdepolitiikasta keskusteluun.
Alue on erittäin tiukasti moderoitu; lue ohjeet ennen kirjoittamista. Alueelle kuulumattomat keskustelut siirretään Tuhkakuppiin.
Kirjoita viestisi asialliseen ulkoasuun. Ylläpidolla on oikeus muuttaa epäasiallisen viestin sisältöä tai poistaa viesti.
Politiikka ja media
Tämä alue on tarkoitettu kannabis- ja päihdepolitiikasta keskusteluun.
Alue on erittäin tiukasti moderoitu; lue ohjeet ennen kirjoittamista. Alueelle kuulumattomat keskustelut siirretään Tuhkakuppiin.
Kirjoita viestisi asialliseen ulkoasuun. Ylläpidolla on oikeus muuttaa epäasiallisen viestin sisältöä tai poistaa viesti.
Luulempa, että kirkko...
on Tarkoituksella luotu hallinnointi-instanssi.
Sen tarkoitus on opettaa ihmiset tuntemaan syyllisyyttä ja häpeää.
Ne luonteenpiirteet eivät nimittäin oikeasti pitäisi edes kuulua ihmisolennon tunnekirjoon. Vai onko noista tunteista jotain hyötyä/joku tarkoitus ??
Mitäpä olette tästä mieltä ???
Sen tarkoitus on opettaa ihmiset tuntemaan syyllisyyttä ja häpeää.
Ne luonteenpiirteet eivät nimittäin oikeasti pitäisi edes kuulua ihmisolennon tunnekirjoon. Vai onko noista tunteista jotain hyötyä/joku tarkoitus ??
Mitäpä olette tästä mieltä ???
Epätotta on sanoa, että se ei ole, mikä on, tai että se on, mikä ei ole,
ja vastaavasti totta on sanoa sen olevan, mikä on, ja sen olevan olematta, mikä ei ole.
- Aristoteles
ja vastaavasti totta on sanoa sen olevan, mikä on, ja sen olevan olematta, mikä ei ole.
- Aristoteles
Re: Luulempa, että kirkko...
Olen samaa mieltä.
Kaikki uskonnot ovat vain vallankäyttöorganisaatioita.
Usko itse taas on eri asia. Se on ihmisen ja jumalan välinen asia.
Kaikki uskonnot ovat vain vallankäyttöorganisaatioita.
Usko itse taas on eri asia. Se on ihmisen ja jumalan välinen asia.
Re: Luulempa, että kirkko...
Mutta kyllä syyllisyys ja häpeä ovat olennaisia ihmisyyden osia. Luulisin, että sosiaalisina mekanismeina ne ovat omiaan vahvistamaan joukon yhtenäisyyttä, joka on tietysti henkiinjäämiskamppailussa olennainen tekijä.
Harmi vain, että syyllisyys ja häpeä ovat idealistiselta kannalta tuhoavia tunteita. Joukon yhtäisyydestä maksetaan korkea vero syrjäytettyjen kyynelillä.
w
Harmi vain, että syyllisyys ja häpeä ovat idealistiselta kannalta tuhoavia tunteita. Joukon yhtäisyydestä maksetaan korkea vero syrjäytettyjen kyynelillä.
w
imho
lol
omg
lol
omg
Re: Luulempa, että kirkko...
Eivätkös nuo kuitenkin ole aika olennainen osa ihan perusmoraalia? Jos en tuntisi lainkaan syyllisyyttä tai häpeää teoistani, minähän saattaisin vaikka potkia mummoja, varastella koiranpentuja tai tehdä joitain muita hirveyksiä kylmästi tuosta vaan.
Itse en ainakaan ihan heti menisi väittämään, että jokin inhimillinen tunne olisi täysin turha...
Itse en ainakaan ihan heti menisi väittämään, että jokin inhimillinen tunne olisi täysin turha...
Sometimes I sit back with a buddha sack
Re: Luulempa, että kirkko...
jos en häpeis, ni mulla olis käsi kokoajan nyyteillä ja piereskelisin kuuluvia pieruja nykyisten kommandojen sijaan....
Enempi = Parempi
Re: Luulempa, että kirkko...
Plzi kirjoitti:jos en häpeis, ni mulla olis käsi kokoajan nyyteillä ja piereskelisin kuuluvia pieruja nykyisten kommandojen sijaan....
Niinpä ! Elämä olisi paljon onnellisempaa/viihtyisämpää !
Hierokaamme pallejamme julkisesti, valtaisien pierunryöpsähdysten saattelemana !
Epätotta on sanoa, että se ei ole, mikä on, tai että se on, mikä ei ole,
ja vastaavasti totta on sanoa sen olevan, mikä on, ja sen olevan olematta, mikä ei ole.
- Aristoteles
ja vastaavasti totta on sanoa sen olevan, mikä on, ja sen olevan olematta, mikä ei ole.
- Aristoteles
Re: Luulempa, että kirkko...
Tuff Gong kirjoitti:on Tarkoituksella luotu hallinnointi-instanssi.
Sen tarkoitus on opettaa ihmiset tuntemaan syyllisyyttä ja häpeää.
Ne luonteenpiirteet eivät nimittäin oikeasti pitäisi edes kuulua ihmisolennon tunnekirjoon. Vai onko noista tunteista jotain hyötyä/joku tarkoitus ??
Mitäpä olette tästä mieltä ???
Niin syyllisyys häpeä ja empatiakin selittynee ihmisen laumahenkisyydellä ja toisaalta myös kyvyllä tiedostaa oma olemassaolonsa ja ympäröivä maailma.
Yleisesti ottaen Tero-Petteri ei vetele turuilla ja toreilla muita ihmisiä neppariin, koska tietää että niitä sattuu ja koska ei halua itseäänkään lyötävän. Tämän koen empatiaksi, siinä missä kyky myötäelää siinä vaiheessa kun jotain pahaa on jo tapahtunut toiselle. Ja jos tietää tekevänsä pahaa jollekin, niin kyllä mulla ainakin on syyllinen olo, jos ei ole oman moraalikäsityksen mukaisia hyväksyttäviä syitä tai olosuhteita edellämainittuun käytökseen.
Moraali taasen on kulttuurisodonnaista ja siinäkin on eroja eri yksilöiden välillä, vaikka edustavat samoja kulttuurillisia arvoja. Esim samassa rapussa on nuori missukka, jonka mielestä yhden yön suhteet ovat osa normaalia elämistä ja kokemista, kun taas toisen mielestä se on likaista ja lumppumaista käytöstä.
Sen sijaan jäin ihmettelemään miksi toi kirkko piti vetää tähän mukaan? Etkö kykene jäsentämään ympärilläolevaa, syitä ja seurauksia ylipäänsä, ilman että on joku jota syyttää?
Samaa logiikkaa noudattaen lainsäätäjät ovat vastaavanlainen instanssi, joka puolestaan tukahduttaa ihmisten luontaisia eläimellisiä viettejä käyttää väkivaltaa alistaakseen muut, sekä siittää kaikki mahdolliset naaraat.
Re: Luulempa, että kirkko...
rock kirjoitti:Samaa logiikkaa noudattaen lainsäätäjät ovat vastaavanlainen instanssi, joka puolestaan tukahduttaa ihmisten luontaisia eläimellisiä viettejä käyttää väkivaltaa alistaakseen muut, sekä siittää kaikki mahdolliset naaraat.
Niin onkin ja sehän se tässä pointti onkin !
Tadaa !
Epätotta on sanoa, että se ei ole, mikä on, tai että se on, mikä ei ole,
ja vastaavasti totta on sanoa sen olevan, mikä on, ja sen olevan olematta, mikä ei ole.
- Aristoteles
ja vastaavasti totta on sanoa sen olevan, mikä on, ja sen olevan olematta, mikä ei ole.
- Aristoteles
Re: Luulempa, että kirkko...
Ehkä se, että reagoit kirkon oppeihin ja omiin virheisiisi tuntemalla syyllisyyttä ja häpeää on vain sinun tapasi tulkita maailmaa ja omia tekojasi. ;P
Vaihtoehtona on nähdä uskonto positiivisena asiana, joka voi tuoda paljon asioita elämään. Vastuu teoista yms. Positiivisella pitää olla balanssina negatiivinen.
Vaihtoehtona on nähdä uskonto positiivisena asiana, joka voi tuoda paljon asioita elämään. Vastuu teoista yms. Positiivisella pitää olla balanssina negatiivinen.
Ku elää ku viimest päivää, yhtäkkii elääki viimest päivää.
Mut ku relaa, ni on aikaa delaa.
Mut ku relaa, ni on aikaa delaa.
Re: Luulempa, että kirkko...
On kyllä totta että välillä olen taipuvainen synkkämielisyyteen sekä eksessiviseen häpeän ja syyllisyyden tunteeseen.
Hyvä pointti !
Hyvä pointti !
Epätotta on sanoa, että se ei ole, mikä on, tai että se on, mikä ei ole,
ja vastaavasti totta on sanoa sen olevan, mikä on, ja sen olevan olematta, mikä ei ole.
- Aristoteles
ja vastaavasti totta on sanoa sen olevan, mikä on, ja sen olevan olematta, mikä ei ole.
- Aristoteles
-
Opiskelija
- Viestit: 20
- Liittynyt: 14.3.2005
Re: Luulempa, että kirkko...
Kyllähän kirkot opettavat monia hyviä asioita, mutta edes jumala(t)kaan eivät ole niin hanakoita tuomitsemaan muita kuin kirkko. Haluan liittää tekstiini erään arvostamani ihmisen mietteitä kirkon vaikutuksesta ihmismieliin. Etiikkaa ja moraalia kyllä opetetaan muuallakin kuin kirkoissa ja tottahan on että jos kaikki noudattaisivat esim. 10 käskyä, maailma olisi varmasti paljon parempi paikka elellä. Kaikki tuskin koskaan(tai ainakaan ihan vähään aikaan) tulevat noudattamaan samoja oppeja, mutta harmonia ensiksikin itsensä kanssa ja toisten hyväksyminen on varmastikin hyvä alku.
God Save Us from the Crusaders!
Dear Colleague,
I thought the US was wrapped up in the funeral rituals for Pope
John Paul II. But in Europe, the media fixation makes the
coverage in the States look positively skimpy. French TV might
as well be billed as “all Pope, all the time.” Here in
Amsterdam, even the hashish coffee shops have the TVs tuned into
the spectacle.
In his 26-year papacy, this Pope seemed to have touched the
world like none before him. He introduced computers to the
Vatican, traveled to 129 countries, and harnessed the power of
television and technology to reach every corner of the globe.
He used his visits to shake up right wing dictatorships, give
hope to the poor, and shone a spotlight on the afflicted. By
all accounts, he was a well-meaning and deeply committed man.
None of that will change the legacy of lack, limitation, and
despair he leaves behind. As history has demonstrated time and
again, it is not the evil villains we need fear most, but
rather, the well-meaning crusaders. And John Paul II was
certainly a crusader.
He worked to overthrow communism, comfort the sick, and nurture
the poor. Yet like most religious leaders, his actual actions
did much to keep his followers sick, broke and stupid.
Now don’t get me wrong: I don’t think he did this because he
was an evil man. He impressed me as a very spiritual and caring
human being. A human being who was infected with so many common
mind viruses of lack and limitation, he had no idea of the
desolation he was creating.
He fought Communism in his native Poland and around the globe.
But he was infected with the belief that it is spiritual to be
poor, money is evil, and he scorned the effects of capitalism.
He came to the US seven times, and denounced American
materialism each time, castigating Americans for not sharing
more of their wealth with the world’s poor.
I rant often in this space about the lack and limiting beliefs
that people get programmed with. And historically no one has
done negative program better than organized religion. And of
course the Vatican is usually near the top of the list.
I’ve talked about the negative subliminal programming of movies
like Titanic, Spiderman and other blockbusters before. So when
”The Passion of the Christ” took off at the box office, I
couldn’t help, but assume it must be riddled with lack
undertones. So I bought some popcorn and went to see for
myself. Halfway through it was enough to prove the case?
What a depressing movie! And what a perfect film to pander to
Christians’ subconscious beliefs that they are sorry sinners,
flawed beings needing redemption, and aren’t worthy of the Grace
their beloved Savior offers them.
Give Mel Gibson credit. He sure knows how to target the perfect
market demographic. And casting Jesus as a white guy - what a
brilliant stroke of marketing savvy!
You know with every slash of the whip as Jesus’ flesh and blood
was splattering - every Christian watching felt guiltier and
guiltier. Every time he fell with that heavy cross and picked
it up again, they knew they were more unworthy. And when the
soldiers started driving the spikes through his hands and feet,
they felt the anguish of knowing they could never meet the
standard, no matter how many Hail Mary’s they chanted.
Of all the people I have coached for removing prosperity blocks,
this unworthiness issue is one that affects the most of them.
Because religion is such an emotional issue, and it is
programmed at such an early age.
The spectacle around the death of the Pope and the coronation of
the next one imbeds this message deeper and deeper. As you
know, I don’t usually read anything in the newspaper other than
the baseball news. But the front page, four-color spread on the
Pope’s passing sucked me in.
Even in death, the mind viruses started by the Pope carry
forward, continuing to program people for lack and limitation,
and a fear-based existence. On the front page of The Miami
Herald, the article states, “But when he died Saturday night in
his Vatican apartment at age 84, it was his very public pain
and suffering that marked the last decade of his papacy - his
way of reminding his flock that redemption comes through
suffering.”
A little later it adds, “Everything he did in his papacy - the
third longest in history - stemmed from his unshakable belief
that only faith, forged in the crucible of suffering, could
fulfill God’s designs for human beings.”
Of course this is just the perpetuation of the “You’re a sorry
sinner and flawed human needing redemption If you suffer and
sacrifice enough, we might make an exception for you and let you
ouch the good stuff in the afterlife.” dogma that organized
religion has been brainwashing people with for centuries. And
because Pope John Paul II appointed 95 percent of the Cardinals
who will choose his successor, this rigid Orthodox theological
vision will likely be imprinted on the church for many decades
to come.
The Pope did much to perpetuate this belief that you must suffer
now if you want to get the good stuff later. He told his
biographer, “I have to lead Christ’s church into the third
millennium by prayer. But I saw that this is not going to be
enough. She must be led by suffering. By sacrifice.”
Geesh. Now I’m worried that I may be struck down by a lightning
bolt for that Cinnabon I ate in the airport!
Even as you read this, another generation of kids in Sunday
Schools and Catholic schools is getting infected with self-
loathing, guilt, and worthiness issues, as the church marches
on. More Gay teens will take their lives, believing they have
been forsaken by their God. More women will receive the message
that they are second class citizens; riding the bench, not good
enough to make God’s starting lineup.
Of course the same thing is happening in many other temples,
mosques and synagogues, as more and more kids receive the
negative programming that will stunt, or short circuit their
success later in life.
And what a crime that is.
Pope John Paul II reached out to Jews, Muslims, Protestants, and
other faiths, while never missing a chance to let them know that
the one door to salvation was going to be slammed in their face.
He was forceful in his rejection of homosexuality, birth
control, divorce, remarrying after divorce, and women and
married men in the clergy.
Just as they lined up to see their savior whipped and crucified
in the Gibson movie, millions have lined up in Rome, to assuage
their guilt be feeling guiltier. The more unworthy they feel,
the better chance they think they have for salvation.
In reality, all this does is accelerate their fear of success,
limit their vision, and increase their self-sabotage behavior.
If you have ever attended my “Sacred Secrets of Prosperity”
workshop, then you have heard me discuss the phenomenon of “the
hero’s journey.” This is the timeless theme prevalent in
classic literature, and modern day fables like “Star Wars,”
”Lord of the Rings” and “Spiderman”. It is built on the premise
of ordinary people overcoming extraordinary challenge to become
victorious.
As kids, we grow up being profoundly affected by these heroic
journey influences we get, and fantasizing about one day
becoming the hero ourselves. This could have been wanting to
grow up and be tough like John Wayne, save the world like Buck
Rogers and Luke Skywalker, or develop superhuman powers like
Wonder Woman, Superman, and the Fantastic Four.
But of course most of us grew up in a world that didn’t have a
lot of job openings for super heroes. And who knew where to buy
the cape and tights? So we created the next best thing:
Our own hero’s journey?
By getting an addiction we would have to overcome. By getting
in relationships with dysfunctional partners we must break free
of. By creating business failures we must surmount. By
manifesting illnesses that must be defeated. Or as in my case,
all of the above.
You see, the more worthiness issues you have and the lower your
self esteem is, the more heroic a journey you need to validate
yourself! So you attract another abusive partner, switch to a
new addiction, find another cheap boss, or manifest another
illness.
Everyone that knows you realizes what a bad string of luck you
have had. Everyone tells you that you’re an inspiration. You
feel noble, for all the sacrifice you’re doing. There’s only
one problem with all this.
Your life sucks.
But before you give up total hope, organized religion rides in
to the rescue. They assure you that you are meant to suffer
here, to demonstrate your worthiness for the afterlife, when the
good stuff comes.
And depending on the religion: if you prostrate yourself
enough, beg for forgiveness enough, say enough “Hail Mary’s,”
ambush enough GI’s, rub enough rosary beads, pray to Mecca
enough times each day, blow up enough abortion clinics, kill
enough Jews, or send enough money to the televangelist - you
will be saved!
Most of the world’s major organized religions are set up as
cosmic frequent flier programs. If you collect enough points,
you win the free trip to paradise. Whether we look at the
Christian concept of original sin, the Buddhist 8-fold path, the
Hindu doctrine of karma, the Jewish Covenant, or the Muslim Code
of Law, they all are set up with the basic presupposition that
you are a flawed being needing salvation.
And if that’s what you are taught beginning at four or five
years old, is it any wonder that you would grow up with
worthiness issues? Low self-esteem, fear-based consciousness
and a tendency to self-sabotage?
I don’t worry about villains. It’s the crusaders who make me
nervous!
-RG
God Save Us from the Crusaders!
Dear Colleague,
I thought the US was wrapped up in the funeral rituals for Pope
John Paul II. But in Europe, the media fixation makes the
coverage in the States look positively skimpy. French TV might
as well be billed as “all Pope, all the time.” Here in
Amsterdam, even the hashish coffee shops have the TVs tuned into
the spectacle.
In his 26-year papacy, this Pope seemed to have touched the
world like none before him. He introduced computers to the
Vatican, traveled to 129 countries, and harnessed the power of
television and technology to reach every corner of the globe.
He used his visits to shake up right wing dictatorships, give
hope to the poor, and shone a spotlight on the afflicted. By
all accounts, he was a well-meaning and deeply committed man.
None of that will change the legacy of lack, limitation, and
despair he leaves behind. As history has demonstrated time and
again, it is not the evil villains we need fear most, but
rather, the well-meaning crusaders. And John Paul II was
certainly a crusader.
He worked to overthrow communism, comfort the sick, and nurture
the poor. Yet like most religious leaders, his actual actions
did much to keep his followers sick, broke and stupid.
Now don’t get me wrong: I don’t think he did this because he
was an evil man. He impressed me as a very spiritual and caring
human being. A human being who was infected with so many common
mind viruses of lack and limitation, he had no idea of the
desolation he was creating.
He fought Communism in his native Poland and around the globe.
But he was infected with the belief that it is spiritual to be
poor, money is evil, and he scorned the effects of capitalism.
He came to the US seven times, and denounced American
materialism each time, castigating Americans for not sharing
more of their wealth with the world’s poor.
I rant often in this space about the lack and limiting beliefs
that people get programmed with. And historically no one has
done negative program better than organized religion. And of
course the Vatican is usually near the top of the list.
I’ve talked about the negative subliminal programming of movies
like Titanic, Spiderman and other blockbusters before. So when
”The Passion of the Christ” took off at the box office, I
couldn’t help, but assume it must be riddled with lack
undertones. So I bought some popcorn and went to see for
myself. Halfway through it was enough to prove the case?
What a depressing movie! And what a perfect film to pander to
Christians’ subconscious beliefs that they are sorry sinners,
flawed beings needing redemption, and aren’t worthy of the Grace
their beloved Savior offers them.
Give Mel Gibson credit. He sure knows how to target the perfect
market demographic. And casting Jesus as a white guy - what a
brilliant stroke of marketing savvy!
You know with every slash of the whip as Jesus’ flesh and blood
was splattering - every Christian watching felt guiltier and
guiltier. Every time he fell with that heavy cross and picked
it up again, they knew they were more unworthy. And when the
soldiers started driving the spikes through his hands and feet,
they felt the anguish of knowing they could never meet the
standard, no matter how many Hail Mary’s they chanted.
Of all the people I have coached for removing prosperity blocks,
this unworthiness issue is one that affects the most of them.
Because religion is such an emotional issue, and it is
programmed at such an early age.
The spectacle around the death of the Pope and the coronation of
the next one imbeds this message deeper and deeper. As you
know, I don’t usually read anything in the newspaper other than
the baseball news. But the front page, four-color spread on the
Pope’s passing sucked me in.
Even in death, the mind viruses started by the Pope carry
forward, continuing to program people for lack and limitation,
and a fear-based existence. On the front page of The Miami
Herald, the article states, “But when he died Saturday night in
his Vatican apartment at age 84, it was his very public pain
and suffering that marked the last decade of his papacy - his
way of reminding his flock that redemption comes through
suffering.”
A little later it adds, “Everything he did in his papacy - the
third longest in history - stemmed from his unshakable belief
that only faith, forged in the crucible of suffering, could
fulfill God’s designs for human beings.”
Of course this is just the perpetuation of the “You’re a sorry
sinner and flawed human needing redemption If you suffer and
sacrifice enough, we might make an exception for you and let you
ouch the good stuff in the afterlife.” dogma that organized
religion has been brainwashing people with for centuries. And
because Pope John Paul II appointed 95 percent of the Cardinals
who will choose his successor, this rigid Orthodox theological
vision will likely be imprinted on the church for many decades
to come.
The Pope did much to perpetuate this belief that you must suffer
now if you want to get the good stuff later. He told his
biographer, “I have to lead Christ’s church into the third
millennium by prayer. But I saw that this is not going to be
enough. She must be led by suffering. By sacrifice.”
Geesh. Now I’m worried that I may be struck down by a lightning
bolt for that Cinnabon I ate in the airport!
Even as you read this, another generation of kids in Sunday
Schools and Catholic schools is getting infected with self-
loathing, guilt, and worthiness issues, as the church marches
on. More Gay teens will take their lives, believing they have
been forsaken by their God. More women will receive the message
that they are second class citizens; riding the bench, not good
enough to make God’s starting lineup.
Of course the same thing is happening in many other temples,
mosques and synagogues, as more and more kids receive the
negative programming that will stunt, or short circuit their
success later in life.
And what a crime that is.
Pope John Paul II reached out to Jews, Muslims, Protestants, and
other faiths, while never missing a chance to let them know that
the one door to salvation was going to be slammed in their face.
He was forceful in his rejection of homosexuality, birth
control, divorce, remarrying after divorce, and women and
married men in the clergy.
Just as they lined up to see their savior whipped and crucified
in the Gibson movie, millions have lined up in Rome, to assuage
their guilt be feeling guiltier. The more unworthy they feel,
the better chance they think they have for salvation.
In reality, all this does is accelerate their fear of success,
limit their vision, and increase their self-sabotage behavior.
If you have ever attended my “Sacred Secrets of Prosperity”
workshop, then you have heard me discuss the phenomenon of “the
hero’s journey.” This is the timeless theme prevalent in
classic literature, and modern day fables like “Star Wars,”
”Lord of the Rings” and “Spiderman”. It is built on the premise
of ordinary people overcoming extraordinary challenge to become
victorious.
As kids, we grow up being profoundly affected by these heroic
journey influences we get, and fantasizing about one day
becoming the hero ourselves. This could have been wanting to
grow up and be tough like John Wayne, save the world like Buck
Rogers and Luke Skywalker, or develop superhuman powers like
Wonder Woman, Superman, and the Fantastic Four.
But of course most of us grew up in a world that didn’t have a
lot of job openings for super heroes. And who knew where to buy
the cape and tights? So we created the next best thing:
Our own hero’s journey?
By getting an addiction we would have to overcome. By getting
in relationships with dysfunctional partners we must break free
of. By creating business failures we must surmount. By
manifesting illnesses that must be defeated. Or as in my case,
all of the above.
You see, the more worthiness issues you have and the lower your
self esteem is, the more heroic a journey you need to validate
yourself! So you attract another abusive partner, switch to a
new addiction, find another cheap boss, or manifest another
illness.
Everyone that knows you realizes what a bad string of luck you
have had. Everyone tells you that you’re an inspiration. You
feel noble, for all the sacrifice you’re doing. There’s only
one problem with all this.
Your life sucks.
But before you give up total hope, organized religion rides in
to the rescue. They assure you that you are meant to suffer
here, to demonstrate your worthiness for the afterlife, when the
good stuff comes.
And depending on the religion: if you prostrate yourself
enough, beg for forgiveness enough, say enough “Hail Mary’s,”
ambush enough GI’s, rub enough rosary beads, pray to Mecca
enough times each day, blow up enough abortion clinics, kill
enough Jews, or send enough money to the televangelist - you
will be saved!
Most of the world’s major organized religions are set up as
cosmic frequent flier programs. If you collect enough points,
you win the free trip to paradise. Whether we look at the
Christian concept of original sin, the Buddhist 8-fold path, the
Hindu doctrine of karma, the Jewish Covenant, or the Muslim Code
of Law, they all are set up with the basic presupposition that
you are a flawed being needing salvation.
And if that’s what you are taught beginning at four or five
years old, is it any wonder that you would grow up with
worthiness issues? Low self-esteem, fear-based consciousness
and a tendency to self-sabotage?
I don’t worry about villains. It’s the crusaders who make me
nervous!
-RG
Minds are like parachutes - They only function when open.
Re: Luulempa, että kirkko...
Eikö kirkko opeta, että jokainen ihminen on syntinen?
Ja että pelkkä synnin tekemisen ajattelu on jo sinänsä syntiä?
Mun mielestä kirkot on aika turhia. Liian konservatiivisia.
Kristinusko on vaikuttanut monella tavalla ihmisten elämään aikojen saatossa. Eikä aina positiivisella. Esimerkkejä löytyy pilvin pimein...
Alkuperäiskansojen alistaminen...
Ihmisen oman seksuaalisuuden kieltäminen ja julistaminen syntiseksi...
Syntien anteeksianto "aneilla"
Noitavainot...
Kiellettyjen kirjojen lista "index" ja muutenkin sananvapauden ja tieteellisen kehityksen tukahduttaminen...
Se on musta ihan sama mihinkä kukakin uskoo.. Uskon asioista ei kannata kiistellä.. Itse en usko jumalaan.
Ja että pelkkä synnin tekemisen ajattelu on jo sinänsä syntiä?
Mun mielestä kirkot on aika turhia. Liian konservatiivisia.
Kristinusko on vaikuttanut monella tavalla ihmisten elämään aikojen saatossa. Eikä aina positiivisella. Esimerkkejä löytyy pilvin pimein...
Alkuperäiskansojen alistaminen...
Ihmisen oman seksuaalisuuden kieltäminen ja julistaminen syntiseksi...
Syntien anteeksianto "aneilla"
Noitavainot...
Kiellettyjen kirjojen lista "index" ja muutenkin sananvapauden ja tieteellisen kehityksen tukahduttaminen...
Se on musta ihan sama mihinkä kukakin uskoo.. Uskon asioista ei kannata kiistellä.. Itse en usko jumalaan.
stay high - stay free
peace
peace
Re: Luulempa, että kirkko...
Kirkollahan on tarjolla synnin ja syyllisyyden lisäksi myös anteeksianto ja rauha Kristuksessa.
Pitäisikö kirkon opettaa jotain muuta kuin mitä ko. uskontojen pyhissä kirjoituksissa sanotaan?
Kirkot eivät ole turhia kaikille. Ne ovat monille ihmisille erittäin tärkeintä sosiaalisia yhteisöjä ja auttavat monia sellaisia vähäosaisia, joista muu yhteiskunta ei välitä millään tavalla.
Tähän eivät siis syyllistyneet ketkään muut? Yllättääkö jotakuta muutakin, että itse asiassa katolinen kirkko on ollut kaikkein suvaitsevaisin ja avaramielisin alkuperäiskansoja kohtaan? Mitähän alkuperäiskansoille olisi tapahtunut, jos imperialismiin ei olisi kuulunut edes jonkinlaista lähimmäisenrakkauden illuusiota?
Kuuluu myös monien esi- ja varhaiskristillisten, myöhemmin kerettiläisiksi julistettujen ajattelutapojen julistukseen.
Merkki kirkon rappiosta 1500-luvulla, minkä ymmärsivät tuolloin muutkin kuin Martti Luther.
Erittäin yleinen sosiaalisen kontrollin muoto erityisesti ei-kristillisten alkuperäiskansojen keskuudessa.
Vastaavia listoja ovat laatineet lähes kaikki maalliset hallitsijat - kirkko niiden joukossa.
Itse asiassa juuri katolinen kirkko huolehti monia vuosia yksin siitä, että Euroopassa säilyi jonkinlainen tieteellinen traditio. Ilman luostarilaitosta antiikin perintö olisi kadonnut vielä suuremmilta osin. 1600-luvulla katoliset munkit veivät huomattavasti eteenpäin tekstikriittisen historiantutkimuksen metodeita, vaikka tutkimustulokset eivät aina olleetkaan sopusoinnussa heidän poliittisten päämääriensä kanssa. Thomas Mann väitti, että nimenomaan katolinen maailma on suosinut humanistista tutkimusta siinä missä protestanttinen luonnontieteellistä.
Ylevimmistä kulttuurihistoriallisista saavutuksistakin melko suuri osa on tehty ad maiorem Dei gloriam, vaikka tämä ei tietysti olekaan ainoa vaikutin.
En yritä kieltää, etteikö kirkoilla olisi huonoja puolia, niin kuin kaikilla muillakin inhimillisillä yhteisöillä. Totta kai niihin liittyy vallankäyttö, niin kuin liittyy Hamppuforumiin, metallimusiikkiin ja perheinstituutioonkin. Tosin sitä en kyllä niele, että kirkolla olisi kansan huijaamiseksi yksi ja ainoa päämäärä. Kirkossakin vaikuttaa lukuisia intressiryhmiä, jotka tempovat eri suuntiin. Minua ärsyttää kuitenkin suunnattomasti, että asiat halutaan nähdä mahdollisimman yksinkertaisina, jos ne eivät satu olemaan ihan sopusoinnussa omien mieltymysten kanssa. Nykyään on vähän sellainen tilanne, että uskovaisten arvosteleminen on mielipiteenvapautta mutta jos uskovainen arvostelee jotakuta muuta, se on ahdasmielisyyttä.
Muutamat ideologiat ovat tosiaan pyrkineet luomaan Uuden Ihmisen vailla häpeää ja syyllisyydentuntoa. Vaikka myönnän itsekin elätteleväni nietzscheläisiä yli-ihmisfantasioita siitä, että joskus voisi särkeä ihmisyyden rajat ja kohota jollekin korkeammalle tasolle, en silti haluaisi elää samassa maailmassa sellaisen ihmisolennon kanssa, joka ei tunne häpeää ja syyllisyyttä - siitäkin huolimatta, että minulla ja monilla muilla hyvinkasvatetuilla naishenkilöillä itsesyytökset menevät joskus liiallisuuksiin.
Helpointa on tietenkin luokitella postmodernin ihmisen varmuudella tällaiset ikävät tuntemukset kirkon ja valtion salaliiton tuotoksiksi.
Palatakseni vielä alkuperäiseen aiheeseen: Itse kuulun kirkkoon lähinnä kahdesta syystä. Ensinnäkin valtionkirkko on jollakin tavalla yleisen mielipiteen kontrollissa, mikä estänee osittain uskonnollisten ääri-ilmiöiden leviämistä. Toisekseen kirkot ja hautausmaat ovat osa suomalaista kulttuurimaisemaa, jota haluan säilyttää. Muuten tekisi mieli sanoa, ettei voisi vähempää kiinnostaa, mutta eihän sekään pidä paikkaansa, sillä kirkko kiinnostaa minua kulttuurisena ilmiönä siinä missä kaikki muukin.
Eiska kirjoitti:Eikö kirkko opeta, että jokainen ihminen on syntinen?
Ja että pelkkä synnin tekemisen ajattelu on jo sinänsä syntiä?
Pitäisikö kirkon opettaa jotain muuta kuin mitä ko. uskontojen pyhissä kirjoituksissa sanotaan?
Eiska kirjoitti:Mun mielestä kirkot on aika turhia. Liian konservatiivisia.
Kristinusko on vaikuttanut monella tavalla ihmisten elämään aikojen saatossa. Eikä aina positiivisella. Esimerkkejä löytyy pilvin pimein...
Kirkot eivät ole turhia kaikille. Ne ovat monille ihmisille erittäin tärkeintä sosiaalisia yhteisöjä ja auttavat monia sellaisia vähäosaisia, joista muu yhteiskunta ei välitä millään tavalla.
Eiska kirjoitti:Alkuperäiskansojen alistaminen...
Tähän eivät siis syyllistyneet ketkään muut? Yllättääkö jotakuta muutakin, että itse asiassa katolinen kirkko on ollut kaikkein suvaitsevaisin ja avaramielisin alkuperäiskansoja kohtaan? Mitähän alkuperäiskansoille olisi tapahtunut, jos imperialismiin ei olisi kuulunut edes jonkinlaista lähimmäisenrakkauden illuusiota?
Eiska kirjoitti:Ihmisen oman seksuaalisuuden kieltäminen ja julistaminen syntiseksi...
Kuuluu myös monien esi- ja varhaiskristillisten, myöhemmin kerettiläisiksi julistettujen ajattelutapojen julistukseen.
Eiska kirjoitti:Syntien anteeksianto "aneilla"
Merkki kirkon rappiosta 1500-luvulla, minkä ymmärsivät tuolloin muutkin kuin Martti Luther.
Eiska kirjoitti:Noitavainot...
Erittäin yleinen sosiaalisen kontrollin muoto erityisesti ei-kristillisten alkuperäiskansojen keskuudessa.
Eiska kirjoitti:Kiellettyjen kirjojen lista "index" ja muutenkin sananvapauden ja
Vastaavia listoja ovat laatineet lähes kaikki maalliset hallitsijat - kirkko niiden joukossa.
Eiska kirjoitti:tieteellisen kehityksen tukahduttaminen...
Itse asiassa juuri katolinen kirkko huolehti monia vuosia yksin siitä, että Euroopassa säilyi jonkinlainen tieteellinen traditio. Ilman luostarilaitosta antiikin perintö olisi kadonnut vielä suuremmilta osin. 1600-luvulla katoliset munkit veivät huomattavasti eteenpäin tekstikriittisen historiantutkimuksen metodeita, vaikka tutkimustulokset eivät aina olleetkaan sopusoinnussa heidän poliittisten päämääriensä kanssa. Thomas Mann väitti, että nimenomaan katolinen maailma on suosinut humanistista tutkimusta siinä missä protestanttinen luonnontieteellistä.
Ylevimmistä kulttuurihistoriallisista saavutuksistakin melko suuri osa on tehty ad maiorem Dei gloriam, vaikka tämä ei tietysti olekaan ainoa vaikutin.
En yritä kieltää, etteikö kirkoilla olisi huonoja puolia, niin kuin kaikilla muillakin inhimillisillä yhteisöillä. Totta kai niihin liittyy vallankäyttö, niin kuin liittyy Hamppuforumiin, metallimusiikkiin ja perheinstituutioonkin. Tosin sitä en kyllä niele, että kirkolla olisi kansan huijaamiseksi yksi ja ainoa päämäärä. Kirkossakin vaikuttaa lukuisia intressiryhmiä, jotka tempovat eri suuntiin. Minua ärsyttää kuitenkin suunnattomasti, että asiat halutaan nähdä mahdollisimman yksinkertaisina, jos ne eivät satu olemaan ihan sopusoinnussa omien mieltymysten kanssa. Nykyään on vähän sellainen tilanne, että uskovaisten arvosteleminen on mielipiteenvapautta mutta jos uskovainen arvostelee jotakuta muuta, se on ahdasmielisyyttä.
Muutamat ideologiat ovat tosiaan pyrkineet luomaan Uuden Ihmisen vailla häpeää ja syyllisyydentuntoa. Vaikka myönnän itsekin elätteleväni nietzscheläisiä yli-ihmisfantasioita siitä, että joskus voisi särkeä ihmisyyden rajat ja kohota jollekin korkeammalle tasolle, en silti haluaisi elää samassa maailmassa sellaisen ihmisolennon kanssa, joka ei tunne häpeää ja syyllisyyttä - siitäkin huolimatta, että minulla ja monilla muilla hyvinkasvatetuilla naishenkilöillä itsesyytökset menevät joskus liiallisuuksiin.
Helpointa on tietenkin luokitella postmodernin ihmisen varmuudella tällaiset ikävät tuntemukset kirkon ja valtion salaliiton tuotoksiksi.
Palatakseni vielä alkuperäiseen aiheeseen: Itse kuulun kirkkoon lähinnä kahdesta syystä. Ensinnäkin valtionkirkko on jollakin tavalla yleisen mielipiteen kontrollissa, mikä estänee osittain uskonnollisten ääri-ilmiöiden leviämistä. Toisekseen kirkot ja hautausmaat ovat osa suomalaista kulttuurimaisemaa, jota haluan säilyttää. Muuten tekisi mieli sanoa, ettei voisi vähempää kiinnostaa, mutta eihän sekään pidä paikkaansa, sillä kirkko kiinnostaa minua kulttuurisena ilmiönä siinä missä kaikki muukin.
Re: Luulempa, että kirkko...
Sophie kirjoitti:Itse asiassa juuri katolinen kirkko huolehti monia vuosia yksin siitä, että Euroopassa säilyi jonkinlainen tieteellinen traditio. Ilman luostarilaitosta antiikin perintö olisi kadonnut vielä suuremmilta osin. 1600-luvulla katoliset munkit veivät huomattavasti eteenpäin tekstikriittisen historiantutkimuksen metodeita, vaikka tutkimustulokset eivät aina olleetkaan sopusoinnussa heidän poliittisten päämääriensä kanssa. Thomas Mann väitti, että nimenomaan katolinen maailma on suosinut humanistista tutkimusta siinä missä protestanttinen luonnontieteellistä.
Toisen tyyppinen uskonto olisi voinut olla tieteelle paljon suotuisampi. Islamilainen maailma kehittyi keskiajalla tieteessä kristittyjä nopeammin. Euroopassa tieteen kehitys nopeutui vasta uskonnon menettäessä vaikutusvaltaansa.
Sophie kirjoitti:Palatakseni vielä alkuperäiseen aiheeseen: Itse kuulun kirkkoon lähinnä kahdesta syystä. Ensinnäkin valtionkirkko on jollakin tavalla yleisen mielipiteen kontrollissa, mikä estänee osittain uskonnollisten ääri-ilmiöiden leviämistä. Toisekseen kirkot ja hautausmaat ovat osa suomalaista kulttuurimaisemaa, jota haluan säilyttää. Muuten tekisi mieli sanoa, ettei voisi vähempää kiinnostaa, mutta eihän sekään pidä paikkaansa, sillä kirkko kiinnostaa minua kulttuurisena ilmiönä siinä missä kaikki muukin.
Tarvitseeko yleinen mielipide kontrollia? Eiko ylhäältä ohjattu tasapaksu oppi latista ihmisen luontaista mystiikan ja hengellisyyden kaipuuta? Miten yksi uskonto voisi olla sopiva kaikille, pitäväthän ihmiset erilaisesta ruuasta ja musiikistakin. Nykyään, kun kristillisyys ei ole enää pakollista, kirkko pelkää jäsenkatoa ja pyrkii olemaan kaikille mieleen. Tämä on johtanut siihen, että tosikristityt pitävät kirkkoa liian maallistuneena ja muut ovat mukana vain vanhasta tottumuksesta. Nämä ihmiset eivät todellisuudessa saa valtionkirkolta kaipaamiaan mystisyyden kokemuksia. Pystyyn kuollut kirkko aiheuttaa yleistä maallistumista yhteiskuntaan. (mystiikka ja hengellisyys ei tässä yhteydessä tarkoita välttämättä kristillistä tai mitään muutakaan järjestäytynyttä uskontoa)
Kirkkoon ei tarvitse kuulua, jos haluaa säilyttää hautausmaat ja arvokkaat kirkkorakennukset, sillä valtio antaa kirkolle vuosittan noin 100 miljoonaa euroa juuri tähän tarkoitukseen.
Re: Luulempa, että kirkko...
Anubis kirjoitti:Toisen tyyppinen uskonto olisi voinut olla tieteelle paljon suotuisampi. Islamilainen maailma kehittyi keskiajalla tieteessä kristittyjä nopeammin. Euroopassa tieteen kehitys nopeutui vasta uskonnon menettäessä vaikutusvaltaansa.
Itse pitäisin vähintäänkin yhtä suurena syynä tieteen kehitykseen talousjärjestelmän muutosta, joka alkoi sydänkeskiajalla. Kuten huomamme, uskonto ei pystynyt estämään tieteen kehitystä uudella ajalla. Luulenpa, ettei se olisi pystynyt siihen aiemminkaan, jos yhteiskunnalliset olosuhteet olisivat tuolloin olleet tieteelle edulliset. Kirkon vallan heikentyminen ei selitä kaikkea myöhempää kehitystä, koska sekin oli ilmiönä osa yleisempää muutosta. Humanistisissa tieteissä luostarien taso (jälleen termi, jonka käytössä olisi syytä olla varovainen) ylitettiin oikeastaan vasta 1800-luvulla.
Nämä spekulaatiothan ovat tietysti parhaimmillaankin vain hyvin perusteltuja arvauksia.
Anubis kirjoitti:Eiko ylhäältä ohjattu tasapaksu oppi latista ihmisen luontaista mystiikan ja hengellisyyden kaipuuta? Miten yksi uskonto voisi olla sopiva kaikille, pitäväthän ihmiset erilaisesta ruuasta ja musiikistakin.
Minulta meni kauan oivaltaa, ettei kaikilla ihmisillä todellakaan ole mitään taipumusta mystiikkaan ja näin ollen heille on ihan turha tuputtaa moisia ajatuksia. Jotkut odottavat uskonnolta yhteisöllistä puuhastelua ja perinteisiä rituaaleja tai sitten eivät mitään, mistä älköön heitä tuomittako. Mielestäni tapaluterilaisuus on ihan jees, koska on paljon ihmisiä, jotka eivät ole selvittäneet itselleen suhdettaan uskontoon mutta haluavat olla siinä mukana jollakin tavalla. Ev.lut. kirkko tarjoaa näille uskonnollisen yhteisön, muttei vaadi niin paljon sitoutumista, että epäilijät karkaisivat kokonaan. En todellakaan ole sitä mieltä, että kaikkien pitäisi kuulua samaan uskontoon, mutta kirkon vastustamisen ihan vain vastustamisen vuoksi ei pitäisi olla itse tarkoitus.
En sanoisi ihan, että ev. lut. oppi olisi vain "ylhäältä ohjattua tasapaksua oppia". Ev. lut. uskonnon sisälläkin on mahdollista ja jopa toivottavaa muodostaa henkilökohtainen jumalasuhde, ja herätysliikkeissä on paljonkin taipumusta mystiikkaan. Minä en pidä enää itseäni kristittynä, koska en usko, että Kristus on Vapahtaja.
Anubis kirjoitti:Kirkkoon ei tarvitse kuulua, jos haluaa säilyttää hautausmaat ja arvokkaat kirkkorakennukset, sillä valtio antaa kirkolle vuosittan noin 100 miljoonaa euroa juuri tähän tarkoitukseen.
Mutta antaako, jos kirkkoon ei kuulu ketään?
Re: Luulempa, että kirkko...
Sophie kirjoitti: En todellakaan ole sitä mieltä, että kaikkien pitäisi kuulua samaan uskontoon, mutta kirkon vastustamisen ihan vain vastustamisen vuoksi ei pitäisi olla itse tarkoitus.
Ei vastustamista vastustamisen vuoksi, mutta yhden uskonnon monopoliaseman murtaminen olisi mielestäni toivottavaa.
Sophie kirjoitti:Mutta antaako, jos kirkkoon ei kuulu ketään?
No siinä vaiheessa rahaa varmaakin jaetaan muinaismuistojen ylläpitoon ja arkeologisiin kaivauksiin.
Eihän Amonin palvojiakaan enää ole, mutta silti Karnakin temppelistä huolehditaan. Hautausmaat uusiutuvat muutenkin niin nopeasti, ettei niiden säilymisestä tarvitse pitää huolta. Hautapaikkoja taidetaan myydä 25 vuodeksi kerrallaan.Re: Luulempa, että kirkko...
Pelkäänpä, että monelle jäi vielä mieleen kysymyksiä, miksi oikeastaan kannatan rajoituksia ihmisyhteisöissä.
Näkemykseni mukaan ihmisen perimmäiseen ominaisuuteen kuuluu pohjimmiltaan seesteisyyttä ja tuhoisuutta, joita voi parempien sanojen puutteessa kutsua vaikka hyvyydeksi ja pahuudeksi. Hyvän ja pahan dikotomia on kuitenkin vain kulttuurinen luomus; oikeasti näitä puolia ei voi eritellä eikä erottaa. Jotta saataisiin saataisiin tuhoisuus kuriin, pitää rajoittaa myös myönteistä luovuutta. Koska ihminen on kulttuurinen eläin, tämä onnistuu tuskattomimmin erilaisten sosiaalisten rajoitusten avulla. Olen joskus pohtinut, kuinka monta ihmistä saisin tapettua, ennen kuin kukaan ehtii puuttua asiaan. Hyvällä suunnittelulla aika monta.
Teknisesti ottaen ihmisen tappaminen on aika helppoa, mutta terve ihminen ei ryhdy vähäisin perustein sellaiseen touhuun, koska sosiaaliset, ihmisyhteisössä kasvamisen tuloksena syntyneet sisäiset rajoitukset estävät sen. Tämä on tietysti ääriesimerkki, mutta periaatteessa sama pätee yhteisöjenkin tasolla. Todellisuudessa me elämmme koko ajan täydessä kaaoksessa, jota vain pään sisäiset ajattelumallit pitävät kasassa. Kutsutaan niitä sitten vaikka harhoiksi. Jos vähän vilkaistaan historiaan, voidaan sanoa, että suuremmat hallintokokonaisuudet ovat tienneet rajoituksia yksilön oikeuksiin, mutta tosiaalta myös usein kokonaisuuden kannalta pitkiä rauhan aikoja. Eihän se ole kivaa, mutta pitääkö ollakaan.
Näkemykseni mukaan ihmisen perimmäiseen ominaisuuteen kuuluu pohjimmiltaan seesteisyyttä ja tuhoisuutta, joita voi parempien sanojen puutteessa kutsua vaikka hyvyydeksi ja pahuudeksi. Hyvän ja pahan dikotomia on kuitenkin vain kulttuurinen luomus; oikeasti näitä puolia ei voi eritellä eikä erottaa. Jotta saataisiin saataisiin tuhoisuus kuriin, pitää rajoittaa myös myönteistä luovuutta. Koska ihminen on kulttuurinen eläin, tämä onnistuu tuskattomimmin erilaisten sosiaalisten rajoitusten avulla. Olen joskus pohtinut, kuinka monta ihmistä saisin tapettua, ennen kuin kukaan ehtii puuttua asiaan. Hyvällä suunnittelulla aika monta.
Teknisesti ottaen ihmisen tappaminen on aika helppoa, mutta terve ihminen ei ryhdy vähäisin perustein sellaiseen touhuun, koska sosiaaliset, ihmisyhteisössä kasvamisen tuloksena syntyneet sisäiset rajoitukset estävät sen. Tämä on tietysti ääriesimerkki, mutta periaatteessa sama pätee yhteisöjenkin tasolla. Todellisuudessa me elämmme koko ajan täydessä kaaoksessa, jota vain pään sisäiset ajattelumallit pitävät kasassa. Kutsutaan niitä sitten vaikka harhoiksi. Jos vähän vilkaistaan historiaan, voidaan sanoa, että suuremmat hallintokokonaisuudet ovat tienneet rajoituksia yksilön oikeuksiin, mutta tosiaalta myös usein kokonaisuuden kannalta pitkiä rauhan aikoja. Eihän se ole kivaa, mutta pitääkö ollakaan.
Re: Luulempa, että kirkko...
Anubis kirjoitti:Ei vastustamista vastustamisen vuoksi, mutta yhden uskonnon monopoliaseman murtaminen olisi mielestäni toivottavaa.
Tässä "osta uskonto supermarketista" -yhteiskunnassa olet jo varsin lähellä päämäärääsi
Re: Luulempa, että kirkko...
Niin, mainitsin vain negatiivisia esimerkkejä..
Osoittaakseni ettei kirkko ole instituutiona vain pelkästään hyvä asia.
Se vaan on mielestäni niin, että ihmiset eivät sen kummemmin mieti miksi kuuluvat kirkkoon ja mitä se merkitsee heille. Kunhan pääsee pitämään kauniit kirkkohäät. Itse en tehnyt päätöstä kirkkoon liittymisestäni, joten en tunne mitään katumusta siitä, että erosin. Eikä pitäisi mielestäni kenenkään muunkaan. Uskon asiat ovat jokaisen oma asia.
En usko koko hommaan, koska se on dogmaattista. Uskonto on dogmaattista. Siksi haluan sanoa itseni irti koko touhusta.
Kirkko saattaa olla joillekin sosiaalisesti ja kulttuurisesti arvokas laitos, mutta minulle se ei sitä ole.
Osoittaakseni ettei kirkko ole instituutiona vain pelkästään hyvä asia.
Se vaan on mielestäni niin, että ihmiset eivät sen kummemmin mieti miksi kuuluvat kirkkoon ja mitä se merkitsee heille. Kunhan pääsee pitämään kauniit kirkkohäät. Itse en tehnyt päätöstä kirkkoon liittymisestäni, joten en tunne mitään katumusta siitä, että erosin. Eikä pitäisi mielestäni kenenkään muunkaan. Uskon asiat ovat jokaisen oma asia.
En usko koko hommaan, koska se on dogmaattista. Uskonto on dogmaattista. Siksi haluan sanoa itseni irti koko touhusta.
Kirkko saattaa olla joillekin sosiaalisesti ja kulttuurisesti arvokas laitos, mutta minulle se ei sitä ole.
stay high - stay free
peace
peace
Re: Luulempa, että kirkko...
Mä en arvosta kirkkoja millään tavalla, tekopyhää touhua ja ei sitä voi edes sanoin kuvailla inhoani sitä kohtaan. Mutta muut järjestöt saisivat osallistua niihin hyviin asioihin esim. ruokapakettien jako työttömille, tästä ISON plussan saa Tampereen vapaa-ajattelijat kun jakavat paketteja kaksi kertaa vuodessa toimistollaan. Itse en haluaisi että mikään kirkko auttaisi hädässäni.
Palaa sivulle “Politiikka ja media”
Paikallaolijat
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 45 vierailijaa
