Lowryderin siementen tuottaminen

[janq]

Eli tarkoituksena olisi tuottaa lisää lowryderin siemeniä, koska olen niin kovasti tuohon lajikkeeseen tykästynyt.
Halaisin vielä varmistaa, että olenko ymmärtänyt oikein tämän siementämisprosessin.

Onnistuuko homma siis seuraavalla tavalla:

1. Laitan isoon laatikkoon ison kasan lowryderin siemeniä ja valot paistamaan 18/6 jaksolla.
2. Kun urosten pallit rupeavat aukeilemaan, niin puhaltelen ja heiluttelen niitä sillä tavalla, että pölyt leviävät naaraisiin.
3. Sitten kaadan urokset ja odottelen vain, että naaraiden kukintoihin rupeaa muodostumaan siemeniä.
4. Lopulta kun siemenet irtoavat tertuista lähes itsestään (noin 2kk kuluttua projektin alkamisesta) kaadan myös naaraat ja kerään siemenet talteen.

Eli onko homma näin yksinkertaista vai onko jotain mitä olen käsittänyt väärin tai jättänyt huomioimatta?

[Nahak]

Älä heti kaada niitä urkkeja. Useat ilmeisesti tekee niin et säästää vaan sen komeimman uroksen ja kaataa ne ruipelot heti (parempien geenien toivossa). Naaraskukinnot yleensä ilmestyy myöhemmin kuin uroskukinnot. Jos kerran budii et hae tästä projektista ni anna olla urkkien ja narttujen molempien loppuun asti. Narttu käyttää siementen tekemiseen typpeä joten vegelannoitteilla varmaan pärjää aika hyvin.

[janq]

Käytän bio bizzin lannoitteita, joten eikö minun siis kannata antaa kasveille ollenkaan tuota bio bloomia?

Eli käyttäisin pelkkää bio growta koko kasvien elinkaaren ajan...onko tämä todellakin viisainta?

[stanzer]

Käytän bio bizzin lannoitteita, joten eikö minun siis kannata antaa kasveille ollenkaan tuota bio bloomia?

Eli käyttäisin pelkkää bio growta koko kasvien elinkaaren ajan...onko tämä todellakin viisainta?

Ihan normaalisti lannoitetaan kukintavaiheessa bloomilla ( +topmax jos on). Ei kuitenkaan pidä unohtaa sitä typpilannoitetta! Eli growia myös kukintavaiheessa taulukon mukaan.

[Vieras]

Miten nuo siemenet säilyvät? Saako ne olla vaikka levällään lattialla ja ei mene pilalle, vai pitääkö olla tietty lämpötila TJ?

[drgreen]

Kyllä ne säilyy ihan näissä "ihmisten lämpötiloissa". Eli jos et ole niitä roudaamassa saunaan löylyihin tai pakkaseen niin kyllä niiden pitäisi kaiken järjen mukaan elinvoimaisina säilyä ainakin +15 ja +40 välillä vuosia.

[zoint]

1. Laitan isoon laatikkoon ison kasan lowryderin siemeniä

Miksi pitäisi laittaa iso kasa siemeniä? Ne vaan kasvaessaan tunkis toistensa päälle eikä ilmakaan kierrä kunnolla sinne paksun viidakon sekaan. Ei siitä mitään hyvää seuraa. Kasvit vaativat tilaa hengittää ja saada valoa.

[Bumbklaatt]

...

Miksi pitäisi laittaa iso kasa siemeniä? Ne vaan kasvaessaan tunkis toistensa päälle eikä ilmakaan kierrä kunnolla sinne paksun viidakon sekaan. Ei siitä mitään hyvää seuraa. Kasvit vaativat tilaa hengittää ja saada valoa.

Isompi populaatio, laajempi geenistö.

Laita ne silti silleen väh. 10cm päähän toisistaan.

[rollercoaster]

Käytän bio bizzin lannoitteita, joten eikö minun siis kannata antaa kasveille ollenkaan tuota bio bloomia?

Eli käyttäisin pelkkää bio growta koko kasvien elinkaaren ajan...onko tämä todellakin viisainta?

Riippuen vähän kasvien koosta ja mullasta...
Ei tarvitse antaa suurta määrää typpeä, ja bio bloomia tietty kukitukseen, eka annos kun sukupuolet näkyy ja jos lannoitat koko ajan niin siitä eteenpäin miedolla annoksella, ja vasta kun budit alkavat turpoamaan täysi annos. Bio Bizzin annostelu bio bloomille on turhankin iso, puolella siitä pärjää loppuvaiheessakin. Eli jotain 2ml/l on loppuvaiheessa parempi, ja vähintään viimeiset 2 viikkoa ilman lannoitusta. Growta en antais ku 0,5ml/l kukitusvaiheessa, ja "vegessä" ei tarvii antaa jos mullassa kasvattelee. Jos haluaa, niin voi toki 1-2 annosta jotain mineraalilannotetta antaa ekan viikon jälkeen, ehkä hieman nopeammin kasvaa. Ja joka toinen kastelukerta lannotteilla.

Yleensä vähän vaatii kokeilua ennen kuin sopivat suhteet löytyvät. Ja jos on jotain 5l multaa/lowryder, niin en lähtis pahemmin lannoittelemaan kuin vasta kun budit alkavat turpoamaan. Pienemmällä lannoituksella kasvaa nopeammin ja paremman makuista.

[Shiraz]

...Ei tarvitse antaa suurta määrää typpeä...

Hupu on hieman eri mieltä.
"Hedelmöityksen tapahduttua siirrytään käyttämään runsaasti typpeä ja kaliumia sisältävää lannoitetta. Fosforin tarve on pienimmillään siemententuoton aikana."
http://fi.wikibooks.org/wiki/Hupu_2/Sis ... jatkaminen

[Bumbklaatt]

Mutta kun ei sitä typpeä oikeasti suuria määriä tarvita. Pari kertaa normaalin kukkimislannoituksen tilalla riittää. Been there, done that.

[Turku]

Minkähän takia mun LR siemenet ei toimi? Eli siis kasvatin 5 kasvia, yhden uroksen ja 4 naarasta. Pölytin naaraat onnistuneesti, ja siemeniä tuli hillitön määrä. Nyt kun olen jälkeenpäin yrittänyt näistä "itse tehdyistä" siemenistä kasvattaa, niin ne ei vaan yksinkertaisesti idä! Luin jostain että siemenet kannattaa pakastaa ja koettaa sen jälkeen. Sitäkin kokeilin, mutta ei auttanut.

[reijo hiller]

Kokeile käsitellä kuoret. Siemenen terävästä päästä (toisessa on pienenpieni tylppä kanta jolla se on ollut kasvissa kiinni, EI siitä päästä) kynsisaksilla tai hampailla reilu milli pois, tai sitten viilausta reilusti.

Lowryderin kuoret ovat joskus käsittämättömän kovia. Välillä on tullut vähän testattua tätä eroa ja vaikka itsekään en mielelläsi tällaisia keinotekoisia juttuja siemenille tee, niin monilla Lowryder-sukuisilla siemenillä auttaa itämistä aivan hurjasti.

[Vieras]

hmm...
tämä ei varsinaisesti liity siemenien tuottamiseen
mutta liittyy siemeniin kuitenkin.
tai no kyllä tämä jalostukseen liittyy (:

oletteko miettineet miksi lowryder ja lowryder sukuisilla kasveilla
nuo kuoret ovat välillä niin kovion tiukassa
että itäminen kärsii?
no olette tietysti
mutta mihin tulokseen olette tulleet?
omat päätelmät (hatusta kiskastu) pään sisäiset äänet ja ilvelmät
ovat kertoneet
että syy voisi olla siinä
että kun tuossa loukussa on tuota ruderalista
niin sehän on tuolla siperiassa ja muualla villinä kasvava linja.
jos kasvit tuottaisivat perinteisesti itäviä siemeniä
eli vähemmän tiukalla kuorella varustettuja siemeniä
niin siemenet eivät itäisi kylmissä olosuhteissa seuraavana keväänä
sillä ne avautuisivat jo mahdollisesti ennen talven tuloa.
tästä syystä rutkun simput ovat jalostuneet ajan kuluessa sellaisiksi
että ne kestävät syksyn
ja tulevan talven.
talvi ja sen kylmyys heikentää kuorta
ja tekee niistä sitten taas keväällä hyvin itäviä
tai itävyys on ihan sama
mutta kuoret vain avautuvat paremmin
kylmyys murtaa siemenen kuoren
niin
että itävyys onkin sitten taas oukki doukki
keväällä.

Toisaalta syynä voi olla myös muuntautuminen
ja ihan vaan jalostuksen aikaansaama ilmiö
niin vain tapahtuu
koska ominaisuudet ovat tulleet kahden hampun yhtyessä.
vaikea tuollaista on myöskään varmaan huomata
että millaisen kuoren tulevat siemenet omaavat
tai voivathan vanhempien siemenissäkin olla jo viitteitä tiukasta kuoresta
mutta näin ei välttämättä
jos ominaisuus ei näy ihan jokaisessa kasvin siemenessä suoraan
vaan on piilevänä.

kenties mutatoituminen
liiallinen risteyttäminen
no olipa mitä hyvänsä
mattoveitsi
suu
kynsileikkuri
ja santapaperi
auttaa ainakin toistaiseksi.

entävä kuumuutta ja kylmyyttä kestävä siemen
onko mahdollista jalostaa
tai jalostautua siemen
jolta löytyisi tulta kestävä panssari
tai oikeastaan
se olisi välttämätöntä
jotta siemen itäisi
kuumuus siis
korkea kuumuus
kun maailma muuttuu ja vesi ja laava nousee
super panssari pelastaa siemenet uusiin aikoihin
jotta laji kukoistaa jälleen uudessa ajassa...

sitä tajunnanvirtaa :P

[vaiks Helsinki täl kertaa]

Riva veti taas komikit.

Kiitokset vinkeistä. Meinasin jo heittää siddut menemään, mutta onneks kysyin täältä ensin. Pitääpä testata jos lähtisivät itämään pienellä nip&tuckilla. Onko muuten muilla ollu tämmöstä samanlaista propleemaa?

[Bumbklaatt]

Mietitty on. Tuo ruderalis teoria on ollut mielessä, mutta kun lowryderissähän on tuota rudy perimää loppujen lopuksi aika vähän. Montaa muuta lajiketta on lisätty mukaan sen jälkeen. Ominaisuus löytyy kuitenkin myös lowryder kakkosesta, jossa on ruderalista taas laskennallisesti 50% vähemmän. Eli tuskin tuota rudy perimää enää on kuin max 15%

Eli en tiedä. Ei mitään hajua mistä tuo paksu siemenkuoi johtuu. Lieneekö sitten kytköksissä autoflower geeneihin. Tiedä häntä.

[Kura]

Onhn lowryderissä rudy perimää melko vähän, mutta lajike on jalostettu niin että ruderalis puoli on ainakin kasvutavassa esillä melko paljon. Voi hyvinkin olla että myös siemeniin on periytynyt jotain rudyn ominaisuuksia.

[rollercoaster]

http://www.lowryder.co.uk/en/about-seed ... -interview

"How and where did you acquire the auto-flowering genetics?

Many years ago I started trading seed with a new acquaintance, Antonio, who is now sadly passed on. A spry, dreadlocked Mexico expatriate, Antonio had been collecting and growing unusual strains for 30-plus years. We met through mutual acquaintances and became great friends, though he was old enough to be my dad. I learnt a great deal through him, and we shared a passion for collecting rare plants; from blue potatoes to poppies and hemp. Getting to the point, one of the types of cannabis seed I acquired from Antonio was called “Mexican Rudy,” a strain which stayed short and flowered earlier than anything else we had. I didn’t know too much about it. At first the name seemed contradictory: “Rudy” almost certainly stood for ruderalis, a mythical, rare subspecies of wild cannabis from Siberia which has a short growth habit and quick life cycle; but I failed to see the link with Mexico, though it was the country of Antonio’s origin. Was this simply an unrelated ruderalis-like plant from Mexico, or did it have a link to the real thing? Although no-one can be sure until some type of genetic fingerprinting is done, I now believe that the Mexican Rudy was actually an experimental cross of Russian ruderalis and Mexican cannabis, made sometime in the 1970s, possibly at the U. of Mississippi in the U.S. I found obscure references to this very cross in scientific literature circa 1978. In any case, the strain was kept and grown out in Canada for several years before it got to me. The Rudy was indeed a short, quick-flowering strain, with medium potency. To improve its taste, strength, and just to experiment a little, I crossed it first with a Northern Lights #2 female, then a William’s Wonder clone. Out of the second generation of hybrids, a selection of extremely short and quick plants, flowering immediately under 24 hours of daylight, were selected for further multiplication. All the subsequent generations retained this “autoflowering” characteristic. The hybrid, dubbed simply Willy’s Automatic at first, became the basis for Lowryder. I grew the variety out on a small scale, selecting the best specimens for another five or six generations before it became commercialized. Unfortunately, Antonio passed away before Lowryder’s commercial potential was realized. That’s the toughest part for me: I will never be able to properly thank him. At least, we can talk about him now and acknowledge his contribution with no fear of getting him in trouble. Bless you Antonio."

Tuossa pätkä joindoctorin haastattelusta, ehkäpä vähän valottaa tuota lr:n perimää.

[Vieras]

En viitsi aloittaa uutta aihetta, joten kirjoitan kysymykseni tämän viestiketjun jatkoksi, vaikka se onkin vanha .

Tämä on vapaavyöhykkeellä ainoa aihe, joka liittyy siementen tuottamiseen. Varsinainen kysymykseni koskee kuitenkin "keinohedelmöitystä", joka tapahtuisi ulkokasvatuksessa.

Eli seuraavanlainen tilanne: Minulla on huhtikuun puolivälistä esikasvattaan aloitettuja Thyphooneja, jotka on siirretty ulos viikolla 20. Kasveja on yhteensä kuusi kappaletta, joista 4/6 narttuja. Kasvit itsessään ovat menestyneet hyvin ja pituutta kasveilla on nyt 70...100 cm, riippuen yksilöstä. Ongelma on siinä, että kaikki kasvit ovat istutettunia kahden kasvin spoteille kolmeen paikkaan, joista kaksi spottia erittäin lähellä toisiaan. Pääasiallinen tarkoitukseni on antaa naaraskasvien kukkia loppuun suomen kesässä mutta toisaalta haluaisin tuottaa myös siemeniä.

Eli kaikki kasvit ovat siis näyttäneet sukupuolensa jo aikapäiviä sitten, naaraat puskevat vaaleaa esikukintoa ja kahdella uroksella pallit joista alimmat jo auenneet. En usko, että siitepölyllä, joka on levinnyt tähän mennessä ympäristöön, olisi vaikutusta loppukesän kukintoon(siemenettömyys), vai onko? Tarkoitan vain että, tuskin siemeniä juurikaan ilmaantuu jos katkaisisin urkit ennen heinäkuuta. Uskon, että heinäkuun alkuun mennessä minulla olisi tarvittava määrä hyvää siitepölyä suorittaan keinohedelmöitys. Nartut alkavat vasta muutenkin kukkia kunnolla heinäkuussa, jolloin päivä on lyhentynyt tarpeeksi.

Sitten varsinainen kysymys: Kuinkas tämä keinohedelmöitys olisi järkevä suorittaa ja millä tapaa? Eli jos ajatellaan, että kävisin itse spotilla tämän tekemässä niin mikä olisi hyvä tapa toteuttaa se esimerkiksi yhden naaraskasvin kohdalle. Missä vaiheessa heinäkuuta ja kuinka monta kertaa tai kuinka usein tämä tulisi toteuttaa(viikon välein kolme kertaa heinäkuun alusta esim?), jotta siemenet ehtivät valmistua? Mikä on oikea tapa keinohedelmöitykselle, eli voinko esimerkiksi lisätä siitepölyä veteen ja sumuttaa kukintoon? Mikä olisi tämän "siemennesteen" seossuhde ja tuleeko siitepöly varmasti sumutinpullosta veden mukana? Meinaan vaan, että mikäli alan vihtomaan useamman kerran kesässä kuivuneella urkilla narttua, leviää siitepölyä todennäköisemmin kauemmaksi ympäristöön ja luultavasti viimeisellä huitomiskerralla kekkosesta ei olisi paljoakaan enää jäljellä

Joku rikkiviiisas varmasti sanoo, että yksi kerta riittää hedelmöitykseen. Tämä on totta mutta kukintohan valmistuu pikkuhiljaa kasven ja kasvaen, jolloin yhden kerran "keinohedelmöityksellä" siiduja ei varmastikaan valmistu kovin montaa.

Tarinaa tuli paljon mutta halusin mahdollisimman seikkaperäisesti selittää tilanteen. Mutuilulla selviän itsekin ja varmasti saan myös sillä tapaa jokusen siemenen tuotettua.

[Vieras]

mielipiteitä varmasti löytyy mutta osiaisiko kukaan heittää vastausta edellisen viestin keskeisimpiin kysymyksiin.

Spostaus on melko pitkä mutta käsittelee siis tässä tapauksessa earlyjen keinohedelmöitystä siementen tuottamiseksi ulkona.