ViestiKirjoittaja nuorva » 6.7.2016 12:00
Niinku joku jossain jo mainitsikin niin suurin ongelma, on se, ettei ihmiset uskalla puhua. Se leima minkä saa, on loppupeleissä aika raskas. Ei välttämättä kavereiden kesken, mutta kaikilla muilla elämän osa-alueilla, kuten vaikkapa työelämässä. Rangaistuksen poistaminen ois pieni askel suurempaan ja väitän, että helpottais monien ihmisten elämää.
Mä en oo ikinä aikasemmin uskaltanu edes kirjoittaa adresseja, koska oon vainoillu sitä, että allekirjoitukset menee oikeusministeriön kautta. Sellainen vainoiluhan ei Suomen kaltasessa maassa ole ihan terveimmästä päästä, mutta kertoo mielestäni paljon siitä, miten asiaan suhtaudutaan julkisesti. Vaikkakin asenteet on löystyneet ja meillä on isänmaantoivoja Santen tyylillä (jos ei tuttu kaveri, niin suosittelen kuukkeloimaan kyseistä jantteria ihan vaan tsekataksenne, miten youngsterit kantaa tänä päivänä kortensa kekoon), niin silti valtaväestöön verraten, näitä löyhän asenteen lipun kantajia on suhteellisen pieni määrä.
Nyt adressi on omalta osalta allekirjoitettu, koska enää mulla ei oo mitään menetettävää. Merkintä on ja pysyy vanhenemiseen saakka ja siihen asti yritän elää välttäen tukalia tilanteita ja ihmisiä. Omalla osalta se on vaikuttanut hyvinkin paljon elämään, vaikka moni väittääkin kyseisen merkinnän olevan vain poliisien omassa rekisterissä ja ettei se näkyisi suppeassa turvaselvityksessä.
En ihan vielä oo ollu valmis jakamaan adressia naamakirjan seinällä, koska ns. sosiaalisen median, sosiaalinen pääoma kärsisi siitä. Esmes. edellisten työpaikkojen pomot ja työkaverit, joiden kanssa ei kahvipöydässä voi asiasta puhua - ainakaan niin, että sitä puoltaisi. Yksityisviestinä oon linkkailu muutamille mua tuntevalle ihmiselle, koska tiedän miten ne ajattelee asioista ja tiedän, että ne ei välttämättä ole kuitenkaan kovin tietoisia siitä, että tällainen adressi on edes olemassa. Väitän, että täällä foorumilla löytyy muutama muukin, joka ei uskalla linkata ja ajattelee ehkä samalla lailla asiasta kuin minä. Tämän väitteen petaan todennäköisyyksiin.
Adressi on saanu muutamassa päivässä ihan huikeen määrän allekirjoituksia. Reilu sata ihmistä päivässä. Matka on pitkä 50 000:n, mutta jos tällä saisi edes keskustelun herätettyä. Tässä helvetin narsistisessa yksilökeskeisessä maailmassa, me ajatellaan, että pitäis löytää joku, joka uskaltaa antaa kasvonsa, persoonansa ja äänensä julkisesti asian puolesta. Se onki tapa, jolla tämän päivän markkinointi toimii, mutta ehkä sen sijaan, pitäski yrittää pohtia keinoja ja tapoja tuoda asiaa ilmin, että tarvitsisi antaa kasvojaan, jotta mahdollisimman moni, asiasta kiinnostunut pystyisi tekemään myöskin jotain.
P.s. nyt johonkin saasta- medialle juttuvinkkiä siitä, kuinka paljon ääniä adressi on jo kerännyt? Keltasen kultasen lööppien seurauksena, ehkä muutki mediat nostais asian keskustelun tasolle ja allekirjoituksia voisi toivoa tulevan muutama lisää?