Moikka taas,
Joo, ymmärsin DK pointtisi ja ärtymyksesi siitä hyväksymisestä. Arvostelu-sanassa on sellainen vähän negatiivinen konnotaatio, mutta tarkoitin sitä täysin tasa-arvoisessa, neutraalissa mielessä. Eli en arvostele ketään pelkästään hampun perusteella hyvässä enkä pahassa, vähän kuin en punaisten hiuksienkaan.
![Smile :)](./images/smilies/icon_smile.gif)
Hyväksyminen IMO tarkoittaisi, että se ei kuulu arvoihini, mutta hyväksyn sen. Mutta kuten sanoit nämä ovat vain sanoja, ja niitä kääntelemällä ei saada valmista. Tärkeintä että ollaan samalla sivulla.
Sitten tuosta Living Lab -teemasta. Wiki kertoo hieman taustoista
http://en.wikipedia.org/wiki/Living_lab
Kuten tuolta sivulta käy ilmi, termi on aika löyhä ja sitä sovelletaan monin eri tavoin ja monella eri saralla. Tällaista kirjoittelin tuonne sivuilleni aiheesta:
Living Lab –ajattelua on sovellettu tieteissä, taiteissa ja liike-elämässä jo jonkin verran. Yhteiskunnallisessa toiminnassa sen käyttö on rajautunut toistaiseksi lähinnä innovaatioprosessien tukemiseen. Mitä jos mallia sovellettaisiin löyhästi kunnallishallintoon?
Suomessa kunnilla on perinteisesti ollut melko laaja itsemääräämisoikeus. Kunnat ja kaupungit ovat itsenäisesti määrittäneet veroäyrin, palvelumaksut ja toiminnan jäsentelemisen budjetin rajoissa. Jotkin lakisääteiset palvelut ja tehtävät ovat kuitenkin laissa niin tarkkaan määriteltyjä, että niiden järjestämisen muotoon ei kunnan tasolla ole liiemmälti kajoamista.
Pääsääntöisesti on tietenkin hyvä, että kansallisella tasolla kunnissa on yhtenäiset ja tasa-arvoiset palvelut. Vai onko? Maksetaanhan kunnissa erilaisia veroäyrejäkin, miksei itsemääräämisoikeutta voisi laajentaa muillekin osa-alueille? Kyllä kai kunnan toiminnan kannalta olisi yhtä merkittävää pystyä kehittämään joustavasti ja vastuullisesti toimintatapojaan ja menojaan kuin tulojaankin. Miksi kaikkia merkittävämpiä muutosprojekteja pitäisi aina lähteä tekemään koko maan tasolla? Kaikki mikä toimii Helsingissä ei välttämättä toimi esimerkiksi Kainuussa. Pitäisikö Helsingistä tehdä kaupunkivaltio?
Erilaisille kehityshankkeille pitäisi olla entistä laajemmat mahdollisuudet kuntien tasolla. Tehtävä ei missään nimessä ole helppo. Ensinnäkin esimerkiksi Helsingin kaupunki täytyy motivoida olemaan entistä aktiivisempi kehitystyössään ja unelmoimaan haastavammista tavoitteista. Toisaalta Living Lab -ajattelu vaatii lainsäädännön kehittämistä, jotta jokaisen Kehitysprojektin kohdalla ei tarvitsisi tehdä poikkeuksia yksittäisiin lakeihin. Nimittäin jos kehitysprojekteista pyritään oikeasti saamaan matalan kynnyksen ketteriä hankkeita, ei lausuntokierros eduskunnassa ole se kaikkein kevein aloitus.
Mitä etuja tällaisesta Living Lab –ajatelusta sitten voisi syntyä? Ainakin nopeampi reagointi toimintaympäristön muutoksiin tulisi mahdolliseksi. Ideologiselta pohjaltaan jatkuva kehittyminen antaa myös positiivisemman kuvan Helsingistä. Tärkein etu olisi kuitenkin kuntalaisten elinolojen kehittämisen tehostaminen, mahdollisuus katsoa ratkaisuja kaupungin haasteisiin laajemmalta ja syvemmältä. Toimintatapana Living Lab-ajattelu voisi tuoda lähidemokratian kautta kaupunkilaiset lähemmäksi päätöksentekoa. Marginaalit lähentyisivät valtavirtaa ja yhteiskunta voisi paremmin.
Esimerkiksi sosiaaliturvan uudistaminen perustulon suuntaan olisi esimerkki suuresta Living Lab –hankkeesta Helsingissä. Pienempiä voisivat olla esimerkiksi ohje yrittäjyyden tukemisen jakamisesta kahtia kasvu- ja elämäntapa-yrittäjyyteen, tai vaikkapa kulttuurimäärärahojen jakoperusteiden uudistaminen. Tärkeintä lähestymistavassa on kuitenkin käyttäjälähtöisyys.
Tällaista tänään, huomena uusi päivä!
Mikko Kärkkäinen
EDIT:
Ja joo, minulla ei ole mitään tekemistä Helsinki Living Lab -konseptin kanssa. Täytynee tutustua.