http://www.hs.fi/uutiset/tuoreet/artikkeli/1076152555582
POLIISIN VALTUUDET KASVANEET VARKAIN
Poliisin toimivaltuuksia on kasvatettu niin monilla lainmuutoksilla, että kokonaisuuden hahmottaminen alkaa olla hankalaa. Helsingin Sanomien selvityksen mukaan vuoden 1989 pakkokeinolain säätämisen jälkeen on jatkuvasti ollut vireillä vähintään yksi lainmuutos, jolla poliisin valtuuksia on kasvatettu. Poliisi on vaatinut ja myös saanut yhä laajemmat oikeudet puuttua ihmisten yksityisyyteen. Esimerkiksi eduskunnan lakivaliokunta, eduskunnan apulaisoikeusmies ja Asianajajaliitto toivovat, että poliisin valtuudet otettaisiin nyt kokonaistarkasteluun.
POLIISI ON HIVUTTANUT ITSELLEEN VAIVIHKAA LAAJAT TOIMIVALTUUDET
- Kokonaisuuden punnitseminen jäänyt osauudistusten jalkoihin
- Poliisilla on nyt oikeus jopa loukata sivullisten yksityisyyttä
Poliisi on viidentoista viime vuoden aikana vaatinut ja myös saanut jatkuvasti uusia toimivaltuuksia rikosten selvittelyyn. Tahti on ollut niin kiivas, että 1989 ensi kertaa säädetyn pakkokeinolain pykälistä suurin osa on kirjoitettu uusiksi. Lisäksi lakiin on tullut monia kokonaan uusia säännöksiä.
Poliisin intoa uusiin toimivaltuuksiin kuvaa hyvin se, että jo vuosikymmenen ajan eduskunnassa on koko ajan ollut vireillä jokin valtuuksia laventava lainmuutos tai sellaista on valmisteltu sisä- tai oikeusministeriössä.
Valtuuksien hiljainen hivuttaminen lakiin on johtanut siihen, ettei poliisin toimivallan rajoista ole käyty kattavaa periaatekeskustelua. kaikkiaan poliisi on saanut vuoden 1989 jälkeen lisävaltuuksia yli kymmenellä pakkokeinolain ja poliisilain muutoksella. Samassa ajassa poliisilta ei ole leikattu yhtään valtuutta. Kaikki toimivaltuudet eivät enää kohdistu vain rikoksesta epäiltyihin. Poliisilla on yhä suurempi oikeus puuttua myös sellaisten ihmisten elämään, joita ei epäillä rikoksesta. Nyt valtuudet ulottuvat myös sivullisten yksityiselämän ytimeen, kotiin.
Kun rikosten selvittelyssä käytettävistä keinoista päätetään, vastakkain joutuvat poliisin toiminnan tehokkuus ja kansalaisten perusoikeudet. Lähes kaikissa vuoden 1989 jälkeen tapahtuneissa muutoksissa kansalaisten yksityiselämän suoja kaventunut rikosten selvittämisen ja yleisen turvallisuuden nimissä. Toimivaltuuksien kokonaisuus on paisunut niin suureksi, että poliisi on rikostutkinnan ja –torjunnan nimissä nykyisin puuttua kansalaisten yksityisyyteen erittäin laveasti. Poliisi voi kuvata ja kuunnella salaa, rajoittaa ihmisten vapautta ja liikkumista, ottaa ihmisistä tuntomerkkejä ja dna-näytteitä ja taltioida ne, tarkastaa ja eristää paikkoja sekä takavarikoida omaisuutta ja postilähetyksiä.
20.04.2004 pelkästään poliisihallinnon virkamiehistä koottu työryhmä ehdotti, että yksittäinen poliisi voisi peitetoiminnassa tietyin edellytyksin tehdä rikoksen. Toiveena oli myös oikeus kuunnella tiettyä puhelinta, vaikkei ketään epäillä rikoksesta. Viime vuonna poliisi havitteli myös oikeutta kopioida tietokoneiden kovalevyiltä tietoja ilman takavarikointipäätöstä. Tuoreena toiveena on oikeus ottaa dna-testi yhtä vapaasti kuin sormenjäljet tai valokuva epäillystä. Dna-tunnisteita on voitu ottaa ja rekisteröidä vuodesta 1997. Vuodenvaihteessa (2003-2004) rekisteröintikynnystä madallettiin, ja nyt se halutaan käytännössä kokonaan pois. Uusien toimivaltuuksien rinnalla myös vanhojen käyttöala on jatkuvasti laventunut. Esimerkiksi teletunnistetietoja poliisi saa käyttöönsä nykyisin selvästi useampien rikosten tutkinnassa kuin alunperin. Niin sanottujen tolppalupien avulla näitä tietoja voidaan kerätä myös sivullisten puheluista. Poliisilakiin tehtyjen muutosten vuoksi läheskään kaikkien toimivaltuuksien käyttö ei enää edellytä tapahtuneen rikoksen tutkintaa, vaan niitä voidaan käyttää yhä vapaammin rikosten ennaltaehkäisyssä ja torjunnassa. Esimerkiksi peitetoiminta ja valeostojen salliminen ovat keinoja, joilla estetään rikoksia.
POLIISI ON VENYTTÄNYT SÄÄNTÖJÄ JATKUVASTI
-Valeostoja tehty ja tolppalupia saatu jo ennen lainmuutoksia
-Valtuuksien rajat löytyneet usein vasta kantelujen jälkeen
-Jos jokin keino ei ole ollut kielletty, sitä on pidetty sallittuna
Lakiin kirjattujen toimivaltuuksien rinnalla poliisi on käyttänyt rikosten tutkinnassa muita keinoja. Osa niistä on sinänsä laillisia, kenelle tahansa kansalaiselle kuuluvia oikeuksia, mutta osassa poliisi on selvästi venyttänyt omia oikeuksiaan. Joissain tapauksissa poliisi näyttää ajatelleen niin, että jos jonkin keinon käyttöä ei nimenomaisesti ole kielletty, se on ollut sallittua. Rajoja on ennen muuta joutunut vetämään eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia. Viime vuosina se on moittinut poliisia toistuvasti valtuuksien venyttämisestä telekuuntelussa ja –valvonnassa. Televalvontalupia on haettu ja saatu liian vähäisten rikosten ja jopa kuolinsyyn tutkintaan, johon ei lainkaan saa käyttää televalvontaa. Myös puhelinkuuntelussa on ongelmia. Poliisi esimerkiksi kuunteli epäillyn vaimon puhelua, vaikka epäillyn puhelinta saa kuunnella. Poliisin onnistui jo vuosia sitten saada henkirikosten tutkintaan tulppalupa eli tiedot kaikista rikospaikan lähellä olleista kännyköistä, vaikka lupa on ollut laillinen vasta 2004 alusta. Keskusrikospoliisi anoi lupaa määräaikaisesti: kun Imatran käräjäoikeus oli hylännyt hakemuksen lainvastaisena, poliisi kiikutti saman paperin Helsingin käräjäoikeuteen. Lupa heltisi – apulaisoikeusasiamies ILKKA RAUTION mukaan lainvastaisesti. Raution havaintojen mukaan poliisi on vitkutellut viedessään televalvontatutkimuksia tuomioistuimille.
Poliisi voi poikkeuksellisesti päätää tällaisesta televalvonnasta kiireellisessä tapauksessa. Hakemus on kuitenkin vietävä oikeuteen ”heti, kun se on mahdollista, kuitenkin viimeistään 24 tunnin kuluttua toimenpiteen aloittamisesta”. Raution mukaan ”poliisi on katsonut voivansa varsin vapaasti tehdä televalvontaa tuon 24 tuntia, vaikka tuomari olisi ollut selvästi nopeamminkin saatavissa päättämään asiasta”. Esitutkinnan aikana poliisille kertyy usein materiaalia, jota ei liitetä varsinaiseen pöytäkirjaan, mutta joka kuitenkin jää talteen. Tiedot pysyvät poliisilla, ulkopuolisille niitä annetaan valikoiden. Vuonna 2003 tuomitun rikollisliiga Rogues Gallerun erään jäsenen oikeusavustaja halusi saada tietoonsa televalvontatietoja, jotka saattoivat todistaa jäsenen puolesta. Avustaja sai aineistosta puuttuneet tiedot vasta oikeuden päätöksen jälkeen.
Oikeusasiamiehellä on myös tutkittavana tapaus, joka liittyy kuuntelussa saatuun ”ylimääräiseen tietoon”. Poliisi sai kuunteluluvan törkeään huumerikoksen tutkintaan, mutta sellaista ei koskaan viety oikeuteen. Sen sijaan käräjille päätyi Kotkan ”Punaisen talon” paritusjuttu. Syytettyjen avustajilla ei ole tietoa väitetystä huumejutusta. Parituksen tutkintaan kuuntelulupaa ei lain mukaan olisi voitu myöntää.
MYÖS VALEOSTOA POLIISI KOKEILI ENNEN KUIN SE TULI LAILLISEKSI
Espoon poliisi pyysi vuonna 1996 tutkintavankia soittamaan tuttavalleen, joka vangin mukaan myi huumeita. Puhelimessa sovittiin kilon hasiskaupasta. Kun myyjä oli tuomassa lastia, hänet pidätettiin. Kaksi poliisia tuomittiin virkavelvollisuuden rikkomisesta, mutta heidät jätettiin ilman rangaistusta. Poliisin on epäilty käyttäneen myös sivullisia valeostajina huumekaupoissa.
POLIISIN VALTUUDET MONINKERTAISTUNEET VUODESTA 1989
Pakkokeinolaki (pkl): Koskee tilanteita, joissa poliisi tutkii jo tehtyä rikosta.
Poliisilaki: Koskee myös tilanteita, joissa rikosta ei ole vielä tapahtunut.
Pidätys ja vangitseminen:
1.1.1989 pkl (HE 14/1985): Pidätysaika laskee neljään vuorokauteen. Aijemmin oli mahdollisuus jopa kolmen viikon pidätykseen. Vangitsemispäätöksen teko poliisilta tuomioistuimelle. Epäilty voidaan pidättää ja vangita, jos rikoksesta voi seurata yli vuosi vankeutta.
1.5.1990, pkl (HE 251/1989): Pidätys tai vangitseminen voidaan tehdä pelkän epäillyn perusteella ilman todennäköisiä syitä.
15.3.1995 pkl (HE 181/1994): Epäilty voidaan pidättää ja vangita jos rikoksesta voi seurata vähintään vuosi vankeutta.
1.1.2004, pkl (HE 52/2002): Pidätyksen ja vangitsemisen erityisiä edellytyksiä madalletaan. Enää ei tarvitse pitää todennäköisenä, että epäilty karttaa oikeudenkäyntiä, vaikeuttaa asian selvittämistä tai jatkaa rikollista toimintaansa. Riittää, kun tätä on syytä epäillä.
Telekuuntelu eli puhelinkuuntelu:
1.1.1995, pkl (HE 22/1994): Kuuntelu on sallittua, jos on syytä epäillä valtiopetosta, maanpetosta, murhaa, tappoa, panttivangin ottamista, törkeää ryöstöä, ammattimaista kätkemisrikosta, ilma-aluksen kaappausta, ilmaliikenne-sabotaasia, törkeää rahanväärennöstä, törkeää huumerikosta, törkeää kiristystä tai törkeää kiskomista tai näiden rangaistavaa yritystä.
1.9.1995 pkl (HE 9/1995): Tekninen muutos, jolla rikosnimikkeet korjataan vastaamaan uudistuneen rikoslain nimikkeitä.
1.2.2003 pkl (HE 188/2002): Listaan lisätään terroririkokset.
1.4.2003 pkl (HE 53/3002): Listaan lisätään törkeä kätkemisrikos, ammattimainen kätkemisrikos ja törkeä rahanpesu.
1.1.2004 pkl (HE 52/2002): Listaan lisätään törkeät talousrikokset, törkeä vahingonteko ja törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö.
2004, ehdotus poliisilain muuttamiseksi: Kuuntelua ehdotetaan sallittavaksi myös rikoksen ehkäisemiseksi ja paljastamiseksi, jos henkilön voidaan perustellusti olettaa syyllistyvän terroristisessa tarkoituksessa tehtävään rikokseen.
Tekninen tarkkailu eli tekninen kuuntelu (salakuuntelu), tekninen katselu (salakatselu) ja tekninen seuranta:
1.6.1995, pkl (HE 22/1994): Salakuuntelu sallitaan epäiltäessä rikosta, josta ankarin rangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta tai huumerikos tai näiden rangaistava yritys. Salakatselu sallitaan epäiltäessä rikosta, josta ankarin rangaistus on yli kuusi kuukautta vankeutta. Salakuuntelu ja –katselu sallitaan yleisellä paikalla, yleisellä paikalla olevassa kulkuneuvossa taikka hotelli- tai muussa sellaisessa huoneessa. Laitetta ei saa sijoittaa siihen huoneeseen, missä epäilty oleskelee tai hänen käyttämäänsä kulkuneuvoon.
1.10.1995 poliisilaki /HE 57/1994): Tekninen tarkkailu sallitaan vain kotirauhan piirin ulkopuolella, jos voidaan perustellusti olettaa saatavan rikoksen torjumiseksi tarvittavia tietoja. Salakuuntelu sallitaan, jos jonkun todennäköisesti epäillään syyllistyvän rikokseen, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta. Salakatselu ja seuranta sallitaan, jos rikoksesta voi seurata yli kuusi kuukautta vankeutta.
Välittömästi ennen poliisitoimenpidettä tarkkailua voidaan kohdistaa myös kotirauhan piirissä olevaan henkilöön.
1.6.1999 pkl (HE 10/98): Laite voidaan sijoittaa kulkuneuvoon ja muuhun tilaan. Salakuuntelua ja –katselua voidaan kohdistaa varasto- tai muussa tilassa olevaan henkilöön, muttei vakituisessa käytössä olevaan asuntoon. Teknistä tarkkailua saa kohdistaa rangaistuslaitoksessa oleviin vankeihin, myös heidän selleihinsä.
1.3.2001 poliisilaki (HE 34/1999): Salakuuntelun kynnystä lasketaan niin. että se on sallittua, jos rikoksesta seuraava ankarin rangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta tai huumausainerikos.
1.2.2003 pkl (HE 188/2002): Listaan lisätään terrorismirikosten valmistelu.
1.4.2004 pkl (HE 52/2002): Sallitaan asuntojen kuuntelu, joko epäillyn oma tai sellainen, jossa hän oleskelee. Epäillyn etua tuomioistuimessa valvoo julkinen asiamies.
Televalvonta eli puhelimen soittotietojen ja kännykän sijaintitietojen saaminen:
2.8.1992 teletoimintalaki (HE 227/1991): Poliisille voidaan antaa teletunnistetietoja tutkittaessa rikosta, jossa rangaistusminimi on vähintään vuosi vankeutta tai esimerkiksi törkeitä huumerikoksia.
1.6.1995, pkl (HE 22/1994): Poliisi saa tietoja epäillessään rikosta, jossa rangaistusminimi on vähintään neljä kuukautta vankeutta tai kyse on atk-rikoksesta tai huumerikoksesta taikka näiden rikosten rangaistavasta yrityksestä.
1.7.1997 pkl (HE 20/1997): Uhrin suostumuksella saadaan tiedot hänen omasta puhelimestaan, jos tutkitaan edellisessä lainmuutoksessa mainittuja rikoksia. Tiedot saa aina, jos uhri on kuollut.
1.3.2001 poliisilaki (HE 34/1999): Tietoja saadaan, jos henkilön on syytä epäillä syyllistyvän rikokseen, jossa minimirangaistus on vähintään neljä kuukautta vankeutta tai kyse on atk-rikoksesta, laittomasta uhkauksesta, oikeudenkäynnissä kuultavan uhkaamisesta tai huumerikoksesta.
1.2.2003, pkl (HE 188/2002): Listaan lisätään terrorismirikosten valmistelu.
1.1.2004, pkl (HE 52/2002): Tietoja saadaan, jos rangaistusmaksimi on vähintään neljä vuotta vankeutta. Listaan lisätään aiempien rikosten lisäksi paritus. Lisäksi poliisilla on mahdollisuus saada tiedot kaikista kännyköistä, jotka ovat tiettynä hetkenä olleet rikospaikan läheisyydessä (ns. tolppalupa).
2004, ehdotus poliisilain muuttamiseksi:
Tietoja saataisiin, jos ankarin rangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta. Lisäksi listaan lisättäisiin paritus ja terroririkokset sekä aiemmin lueteltujen rikjosten yritys. Poliisi saisi näiden rikosten estämiseksi myös tolppaluvan.
Valeosto ja peitetoiminta:
1.3.2001, poliisilaki (HE 34/1999): Poliisi saa oikeuden soluttautua rikollisjärjestöön törkeiden rikosten selvittämiseksi (peitetoiminta). Lisäksi poliisi voi tehdä valeoston, jos se on välttämätöntä sellaisen rikoksen estämiseksi, selvittämiseksi tai paljastamiseksi, josta ankarin rangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta. Lisäksi valeosto on sallittu kätkemisrikoksen yhteydessä.
2004, ehdotus poliisilain muuttamiseksi:
Valeosto laajenisi koskemaan myös varkauksia. Poliisi voisi todistaa nimettömänä oikeudessa.
POLIISIN TOIMIVALTUUDET JA NIIDEN KÄYTTÖ OVAT LAVENTUNEET MYÖS MUULLA TAVOIN:
* Kotietsinnän alaa on lavennettu koskemaan uusia rikoksia ja käytön kynnystä madallettu.
* Vakuustakavarikoiden ja muiden turvaamistoimien hakemista on helpotettu.
* Poliisin ja muiden viranomaisten välistä tietojenvaihtoa on tehostettu sekä kotimaassa kansainvälisesti. Myös tietojen rekisteröintiä ja kerättyjen tietomassojen käyttöä on parannettu.
* Poliisin oikeutta henkilöntarkastukseen ja – katsastukseen on lisätty. Tarkastukseen kuuluu sen tutkiminen, mitä henkilöllä on vaatteissaan tai yllään, katsastukseen ruumiin tarkastaminen ja sormenjälkien sekä veri- ja dna-näytteiden ottaminen. Nykyisin dna-näyte voidaan törkeiden rikosten tutkinnassa ottaa myös henkilöiltä, joita ei epäillä rikoksesta.
HELSINGIN SANOMAT 25.04. 2004 T.Arolainen & S.Reinboth
ei sitten jatkossa näin. Ja noi valeostot on sikamaisia, sehän tarkoittaa rikokseen yllyttämistä. Kyllä ne poliisit tekee niinkuin haluaa, ei ne jutut paljon sieltä laitokselta ulos vuoda. Siinä on sitten yksinäinen hampuusi ihmeissään....
