Keiteleellä kasvanut 1,7 hehtaarin hamppupelto. Kuva: Poliisi.
Parahin Timo Haara,
Laskeskelin tuhotun hamppusatosi[1] mahdollista lääkepotentiaalia. Käytän itse kannabista sairastamani MS-taudin hoidossa. Lääkekannabisreseptejä on tällä hetkellä Suomessa vaikea tai mahdoton saada ja lääke on sietämättömän kallis. Kasvatan siksi lääkkeeni itse, vaikka se sairaana onkin usein kovin raskasta, ja jossain vaiheessa sairauden edetessä se tulee olemaan mahdotonta. Pidän blogia osoitteessa http://hamppu.net/mspotilas, jossa julkaisen tämän avoimen kirjeen.
Otetaan varovainen arvio hamppuviljelmän kuivatuotosta 5 tonnia hehtaarilta, esim. Maatilan Pirkka arvioi 6–12 tn/ha.[2]
Näin saadaan sadoksi 1,7 ha x 5 tn/ha = 8500 kg. Poliisi kertoi takavarikoineensa tuhansia kiloja kannabiskasveja, joten suuruusluokka ainakin täsmää.
Siemennetystä kannabiskasvustosta 18 % on kukkaa.[3]
Kuva teoksesta Cannabis Yields and Dosage[3]
8500 kiloa siemennettyä kannabiskasvustoa sisältää siis:
18 % x 8500 kg = 1530 kg kuivaa kukintoa, josta siemenet poistettu.
Lisäksi saadaan mm.:
23 % x 8500 kg = 1955 kg siemeniä, suoraan 100 % ihmisravinnoksi käytettävissä.
Oletetaan, että kukinnon THC-prosentti olisi 1–2 %, kun (vahvoissa) lääkelajikkeissa se voi olla 10–20 %, esim. Bedrobinol ~12 %, Bedrocan ~18 %[4]. Näin ollen kukan vahvuus olisi noin 1/10 normaalista lääkevahvuudesta (hieman niin kuin viina vs. olut; silti siitä voitaisiin erotella vaikuttavat aineet esimerkiksi öljyksi Rick Simpsonin ohjeen mukaan tai hienostuneemmillakin kemiallisilla prosesseilla). Kemiallisilla prosesseilla kannabinoideja voidaan helposti erotella muistakin kasvinosista, mutta pidetään laskelma varovaisena ja säästetään ne prosessoimattomina kuitu- ja energiakäyttöön. Osaamista kannabinoidien erotteluun ja kannabinoidilääkkeiden valmistamiseen kyllä löytyy Suomesta, esimerkiksi Kuopion yliopistossa on tehty kannabinoidien lääketutkimusta 1990-luvulta alkaen.[5]
1530 kiloa kukintoa vastaisi siis suhdeluvulla 1/10 noin 150 kiloa lääkekannabiksen kukintoa kannabinoidisisällöltään.
Mitä 150 kilolla lääkekannabista olisi voinut saada?
Jos itse käytän 2 kg / vuosi (~5g/pv), siinä olisi ollut minulle lääkettä 75 vuodeksi (eli ”olisi saattanut” jäädä jollekin muullekin muutamaksi vuodeksi hieman).
TAI
300 ”Rick Simpsonin syöpähoitoa” (noin puoli kiloa / hoito[6]). 300 mahdollisuutta nujertaa syöpä. Tai vähintään 300 mahdollisuutta elää parempaa elämää syövästä ja/tai sen rankoista hoidoista huolimatta.
Kannabiksen siemenistä olisi voinut jatkojalostaa (yksinkertaisesti kylmäpuristamalla) terveellistä hampunsiemenöljyä, jota voisi käyttää polttoaineena, ravintona ja jolla on myös lääkinnällisiä ominaisuuksia mm. atooppisen ihon hoidossa[7]. Öljyä olisi saatu noin 500 litraa (hampunsiementen öljypitoisuus on tavallisesti 25–30 %). Hampunsiemenöljyn hyvistä rasvahapoista on hyötyä myös MS-taudissa. Atooppisen ihon hoidossa öljyä nautitaan 30 ml/vrk[7], siis noin litra kuukaudessa eli 12 litraa vuodessa. Tästä sadosta olisi saatu yhteensä yli 40 vähemmän kutisevaa vuotta.
500 litraa hampunsiemenöljyä maksaa Suomessa noin:
500 l x 32 e / l = 16000 euroa.
150 kiloa Bedrocania maksaa Suomessa noin:
150000 g x 12 e / g = 1,8 miljoonaa euroa. Kotimaiselle lääkkeelle voisi toivoa alhaisempaa hintaa kuin hollantilaiselle tuontituotteelle.
Tämä kaikki lääkepotentiaali yhdessä vuodessa, 1,7 hehtaarin sadosta, Suomessa, nyt kynnettynä peltoon. Kuitu- ja energiakäyttö olisi ollut myös mahdollista samasta kasvustosta. On järjetöntä haaskata tämä kaikki. Lakeihin on saatava muutos. Menestystä taisteluusi.
Ystävällisin terveisin,
MS-potilas
Alaviitteet
[1] Lukuisat uutiset Keiteleen hamppupellosta syksyllä 2009, mm.:
[2] Maatilan Pirkka: Ruotsissa innostuttu hampusta
[3] Chris Conrad: Cannabis Yields and Dosage
[4] Bedrocan-lääkekannabisyhtiön tuotesivut
[5] Kuopion yliopisto, farmaseuttisen kemian laitos, tutkimus: Elimistön kannabinoidijärjestelmään vaikuttavien lääkeaineiden kehittäminen
[6] Rick Simpsonin ohjeet kannabisöljyn tekemiseen: Make the medicine!
[7] Journal of Dermatological Treatment. 2005; 16: 87–94: Efficacy of dietary hempseed oil in patients with atopic dermatitis
Katso myös: