MS-potilas

Huumetsaarin jouluyö

Charles Dickensin tarinaan pohjautuva sarjakuvakertomus ”Huume­tsaarin jouluyö” kertoo hampun ja huumekieltolakien historiasta. Tarina alkaa, kun MS-tautia sairastava Mary Jane Cratchet vangitaan joulun alla kannabiksen käytöstä. Kannabis on ainoa toimiva lääke Mary Janelle sairautensa hoitamiseen. Vangitsemis­määräyksen antaneelle ”huume­tsaarille” (USA:n huume­viraston johtajalle) alkaa kuitenkin tapahtua kummia…

Sarjakuva on 63-sivuinen, joten lukemiseen kannattaa varata aikaa. Suurilla resoluutioilla kuvat ja erityisesti puhekuplien tekstit menevät kovin pieniksi, minkä vuoksi suositeltava näytön resoluutio on 1024×768 tai jopa 800×600.

Siirry lukemaan tarinaa napsauttamalla kuvaa hiirellä:

Tarinan fiktiivinen huumetsaari muistuttaa kovin paljon todellisen elämän vastinettaan huumetsaari John P. Waltersia. Mary Jane Cratchetille löytyy valitettavasti myös monia kohtalo­tovereita oikeasta elämästä, kuten esimerkiksi Susanne Eriksson sekä edes­menneet Biz Ivol ja Cheryl Miller.

Joulukalenterit

Moni on joka vuosi lapsesta asti seurannut joulun lähestymistä joulukalenterin avulla. Internetistä löytyy virtuaalisia joulu­kalentereita, seuraavassa muutama esimerkki:

• Joulukalenteri.org:in joulukalenterista löytyy 24-osainen joulusatu.
• Anna vanhoille tavaroille uusi elämä hamppu.netin joulukalenterin vinkeillä.
  
  • katso myös hamppu.netin vanhat joulukalenterit vuosilta 2005, 2006 ja 2007.

• Positiivarien joulukalenteri jouluisan musiikin kera.

Hyvää joulun odotusta kaikille.

Olen voinut huonosti, minkä vuoksi en ole saanut kirjoitettua blogiin pitkään aikaan ennen tätä viikkoa. Useasti olen aloittanut, mutta kesken on jäänyt. Pää on ollut aivan sumussa ja lukuun ottamatta pakollisia lääkäri- ja laboratorio­käyntejä olen ollut käytännössä vankina neljän seinän ja sairaan kehoni sisällä. Kovin työlästä on ollut kaikki arjesta selviäminen – itsensä hoitaminen, kasvien hoitaminen, kasvatus­järjestelmien huolto, sadon käsittely, syötävien lääkeannosten valmistus yms. Pari viikkoa sitten nostin oraalisen annokseni 4 grammaan vuoro­kaudessa (joinain päivinä on mennyt 5 g), hitaasti on olo ruvennut paranemaan ja pikku hiljaa olen alkanut päästä jälleen tehtävien tasalle. Onneksi sairaus vielä reagoi lääkkeeseen ja annoksen nostoon.

Pahimmillaan, kun yhtäkkiä saattoi mennä kolmekin päivää sängyssä ennen kuin pääsi toteuttamaan juuri suunnittelemiaan asioita, elämän­­hallinnan vaikeus toi mieleeni erään sarjakuvan (napsauta kuvaa hiirellä):

Toivotaan (Penallekin) vakaampia aikoja.