Myeliinin vaurioituminen MS-taudissa

Kivut, jäykkyys

Kipuja on monenlaisia ja monissa paikoin, erityisesti jaloissa, vasemmassa kädessä ja niska-hartiaseudulla. Osa kivuista johtuu MS:n aiheuttamasta lihasten kireydestä eli spastisuudesta. Osa on hermo­kipuja, jotka voivat olla todella kovia, kuin joku vääntäisi luuta poikki. Näiden lisäksi vasemman puoleni puutuneessa ihossa, erityisesti vasemmassa kädessä, on erilaisia kosketuskipuja pistelystä poltteluun. Toisinaan on selittämätöntä päänsärkyä, johon liittyy paineen tuntu päässä. Joskus on voimakasta silmäntakaista kipua silmiä liikuteltaessa.

Jaloissa on kivuliaita kramppeja, tavallisesti öisin. Jalat ovat jäykät erityisesti aamulla, jolloin kävely on aluksi kivuliasta töpöttelyä.

Näköhäiriöt

Molempien silmien näkökentissä on tummia ja sameampia alueita. Pimeässä silmissä välähtelee salamoita silmiä liikuteltaessa.

Puutuneisuus, vartalon toispuoleisuus, kömpelyys

Vasen puoli vartalostani on kaulasta alaspäin alueittain eriasteisesti puutunut. Lisäksi oikean käden pikkusormi ja nimetön ovat jossain määrin puutuneet. Puutumiseen liittyy pistelyä ja erityisesti vasemmassa kädessäni on ajoittaista allodyniaa. Käsi on usein kylmä, kuin veri ei kiertäisi kunnolla.

Vasen puoleni on myös kömpelömpi, ja erityisesti kädessä tämä kömpelyys haittaa. Tavaroihin tarttuessa täytyy olla näkökontakti käteen, esimerkiksi taskusta ei saa vasemmalla kädellä tavaroita. Kantamukset voivat tippua kädestä, kun ei huomaa, että ote liukuu.

Virtsaamisongelmat

Virtsatessa tuntuu ”kireyttä”: virtsa ei tule normaalin vaivattomasti ja voi joutua pinnistelemään ja loppupuolella liruttelemaan. Ajoittain joutuu käymään usein vessassa. Joskus urge-oire (virtsapakko eli ”vessaan on päästävä heti nyt”) on voimakas. Tämän osa-alueen ongelmat vaikeuttavat kaikkea kodin ulkopuolella liikkumista, kun aina pitää suunnitella, miten vessaan pääsee tarvittaessa.

Pahoinvointi, vatsan toiminnan ongelmat

Päivittäin on voimakasta pahoinvointia, mikä muun kurjuuden lisäksi mm. vaikeuttaa syömistä. Vatsan toiminta on hidastunut ja se on melko ongelmainen, syömisten pitää olla säännöllisiä ja ylimääräisiä ei voi mässäillä. Epäsäännöllisyydestä palkitaan mm. vatsan krampeilla. Painoindeksini oli vatsan ongelmista ja pahoinvoinnista johtuen alimmillaan alle 18 joitain vuosia sitten, normaalisti se on ollut ja on jälleen noin 20,5.

Lhermitten oire on edelleen havaittavissa, erityisesti aamuisin. Tunne ei ole kivulias, mutta lisää pahoinvointia niinä aamuina, jolloin pahoinvointia on.

Elimistön lämmönsietokyky on huonontunut. Jos pääsen ”yli­kuumenemaan”, voimat menevät täysin, ajattelu ei toimi ja alan voida pahoin.

Kognitiiviset ongelmat, fatiikki, väsymys, masennus

MS-tautiin liittyy kroonista fatiikkia eli vaikeaa väsymystä ja uupumusta. Välillä uupuu niin, että ei jaksa enää liikkua eikä ajatella milliäkään – jää pöydän ääreen nukkumaan, tai joskus lattialle, kun ei jaksa edes siirtyä sänkyyn tai sohvalle. Kognitiivinen fatiikki on erityisen ikävää. On mm. hahmotusongelmia, keskittymisongelmia ja muistiongelmia, mitkä vaikeuttavat arjen suunnittelua ja toteutusta. Fatiikki on suurin syyllinen siihen, että päivän aikana jaksaa tehdä ehkä vain noin kolmasosan siitä, mitä aikoinaan terveenä jaksoi.

Aamuyöstä herään usein aikaisin erilaisiin vaivoihin tai vessakäynnin tarpeeseen, ja yöunet jäävät lyhyeksi, vaikka olisinkin lopen uupunut.

Moninaiset kertyneet vaivat, vaikeudet ja vastoinkäymiset, se että ei enää saa tehtyä tai jaksa tehdä asioita joita haluaisi, aiheuttavat aika ajoin voimakasta masennusta. Kun masennus iskee, ei jaksa enää mitään lisää; haluaisi vain luovuttaa.

Selviäminen

Hiljalleen elämä on muotoutunut niin, että siitä selviää paremmin monien oireiden kanssa. Kannabislääkitys on jo useamman vuoden helpottanut oireita ja auttanut merkittävästi selviämisessä. Arki helpottui yhä edelleen Bedrocan-reseptin saamisen jälkeen. Aiemmin lääkityksen laittomuus aiheutti mielenvaivaa ja murehtimista. Nyt on sillä saralla yksi ongelma vähemmän, ja lisäksi ”virallinen hyväksyntä” lääkitykselle tuntuu hyvältä.

Kuvat alkavat sekalaisilla kesäisillä ulkokasvatuskuvilla. Ulkona olen kasvattanut mm. Ruderalis Indicaa, Lowryderiä, Pekin Pehkua, Stuporsonicia ja Big THC:ta. Ulkokasvatus jäi lopulta mm. liian suuren vaivan ja epävarman tuloksen vuoksi. Sisäkasvatuksessa sato on varmempi, ja rajallisten resurssieni kanssa siirryin lopulta yksinomaan siihen. Sisällä olen kasvattanut sekä mullassa että vesiviljelyllä.

Hyviä lääkelajikkeita, joita olen kasvattanut ja käyttänyt, ovat olleet mm. Shiva x Durga Mata -risteytys, Pacifica ja Turku G13, jotka ovat indicaisia lajikkeita. Itse en ole juurikaan lääkinnällistä eroa sativoiden ja indicoiden välillä havainnut, mutta usein indicat ovat olleet helpompia kasvattaa. Hyviä kasvattamiani sativoita (sativaisia hybridejä) ovat olleet mm. Jack Hererin lääkefeno, Himalayan Gold ja C99.

Kuvat, olkaa hyvä.

Vinkki: paina F11-painiketta ennen kuvien katselun aloittamista, jolloin selain menee kokoruudun tilaan ja näet kuvat isompina. Painamalla uudestaan F11 pääset takaisin ikkunoituun tilaan.

John Marsden kannabiskasvien keskellä

Viime maanantaina YLE TV1:llä esitetty dokumentti käsittelee sekä päihde- että lääkepuolta, ja mahdollisia kannabiksen hyötyjä ja haittoja. Valitettavasti sisältö loppupäätelmineen näytti olevan jälleen vain yksi uusi vastine Britanniassa käytävälle ”kannabis­käden­väännölle”. Siellä erityisesti niin kutsuttua kannabis­psykoosia ja skitsofreniaa käytetään poliittisena lyömäaseena.

Ohjelmassa ei sentään tultu loppupäätelmään, että kannabis aiheuttaa skitsofreniaa. Mutta ei sitä kumottukaan, ja skitsofrenia-aihe oli kovin paljon esillä ohjelmassa, sen sijaan lääkekäyttöä moninaisine mahdollisuuksineen oli esitelty vähemmän. Monelle katsojista jää ohjelmasta mieleen, sopivan leikkauksenkin ansiosta, lähinnä tämä ääniä kuuleva poikaraukka, ja että ”kannabis sen aiheutti”. Ja että kannabiksen takia heitetään monta elämää hukkaan, mistä Marsden varoitti. Istutaan vain ja pössytellään. Soo soo nuoret! *heristää sormea*

Kannabiksen käyttö on Isossa-Britanniassa, kuten useimmissa muissakin länsimaissa, Suomessakin, kasvanut jo pitkään. Jos kannabis aikuisten oikeasti aiheuttaisi skitsofreniaa, lisääntynyt käyttö näkyisi skitsofreniatilastoissa. Asiaa on tutkittu.

A recent systematic review concluded that cannabis use increases risk of psychotic outcomes independently of confounding and transient intoxication effects. Furthermore, a model of the association between cannabis use and schizophrenia indicated that the incidence and prevalence of schizophrenia would increase from 1990 onwards. – – Between 1996 and 2005 the incidence and prevalence of schizophrenia and psychoses were either stable or declining. Explanations other than a genuine stability or decline were considered, but appeared less plausible. In conclusion, this study did not find any evidence of increasing schizophrenia or psychoses in the general population from 1996 to 2005.

Teksti on tutkimuksesta Assessing the impact of cannabis use on trends in diagnosed schizophrenia in the United Kingdom from 1996 to 2005, joka on julkaistu Schizophrenia Research -lehdessä syyskuussa 2009.

Tätä tutkimusta, joka siis kumoaa paljon huomiota saaneen ”40 % tutkimuksen”, ei ole ollenkaan niin innolla esitelty mediassa. Miksiköhän…

Sama löytyy suomeksi Kannabisuutisista: Tutkimus kumoaa väitetyn yhteyden kannabiksen ja mielisairauksien väliltä.

Aiheeseen liittyy myös mm. uutiset:

• Uusi tutkimus kannabiksen yhteydestä psykoosiin ja skitsofreniaan
• THC voi parantaa skitsofrenian oireita
• Tutkimus selventää kannabiksen ja skitsofrenian yhteyttä ja
• Viisi asiaa, joita media ei halua sinun tietävän kannabiksesta.

Ei ”Totuus kannabiksesta” mielestäni huono ollut, mutta tässäkö se totuus oli? Varmasti kysymyksiä aiheeseen perehtymättömälle jäi yhä. Sanoisin, että jäätiin enintään puoli­totuuteen.

BBC:llä on dokumentista eri mittaisia versioita, ja Suomessa näytetty ohjelma oli noin 8 minuuttia lyhyempi kuin täysimittainen. Pois oli leikattu mm. ahdistukseen kannabista käyttävän potilaan osuus ja ”kannabisnarkomaani”. Onkohan tämäkin jotain kannabis­politiikkaa? Vai ohjelma­politiikkaa? Kannabis­ohjelma­politiikkaa?

Jos et huomannut katsoa ohjelmaa maanantaina tai uusintaa tiistaina, katso uusinta lauantaina 6.2.2010 TV1:ltä kello 11:10.

Ohjelma löytyy (ainakin jonkin aikaa) YouTubestakin:

• Prisma: Totuus kannabiksesta (päivitys 2012: ei toimi enää) ja
• ”leikkaamaton versio” Cannabis: The Evil Weed.

Tänä vuonna on tullut uutta mielenkiintoista tutkimustietoa MS-tautiin liittyen, tästä kirjoitin jo aiemmin Onko MS pohjimmiltaan verenkiertosairaus? -merkinnässä. On vahvaa näyttöä siitä, että MS-tautiin liittyy kroonista keskus­hermosto­laskimoiden vajaa­toimintaa, englanniksi Chronic Cerebrospinal Venous Insufficiency eli CCSVI. Asiaa on tutkinut mm. italialaislääkäri professori Paolo Zamboni.

CCSVI pähkinänkuoressa:

• keskushermostolaskimoissa mekaanisia ongelmia (”vääntyneitä” suonia, ahtaumia, ym.) ja rakenteellisia ongelmia (mm. enemmän suonia supistavia sileitä lihaksia kuin terveillä; eroja laskimoiden endoteelissa)
• veri ei pääse normaalisti poistumaan aivoista, syntyy takaisinvirtausta
• aivojen ravinteiden ja hapensaanti sekä ”huuhtelu” huononee, lämpötila nousee, veri-aivoeste rupeaa vuotamaan, syntyy rautakeräytymiä, tulehdusreaktio -> MS-plakit.

Muutamia CCSVI-linkkejä:

• This is MS -keskustelupalstan CCSVI-osio
• Kansainvälinen Facebook-ryhmä
• MS-MRI-sivusto
• MS Crossroadsin ”CCSVI-keskusteluketju”
• ”Erekin” CCSVI-sivut
• Terveysuutiset: Mullistava teoria MS-taudin syystä
• Kanadan TV:n lähettämä ohjelma CCSVI:stä: The Liberation Treatment: A whole new approach to MS, kannattaa katsoa!

Professori Zamboni

Oli tämä CCSVI sitten MS:ään kuuluvien keskus­hermoston tulehdus­reaktioiden syy, seuraus tai muuten vaan kumppani, näitä laskimo-ongelmia MS-tautisilla on. Jos ei ”puukkoon kosketa” (esim. pallo­laajennus tai laskimo­suntin asennus), ja vaikka koskettaisiinkin, hermosto­vaurioiden hoitamisen lisäksi mielestäni on tärkeää mm. ravinnon avulla hoitaa myös veren­kierron ja veren­kierto­elimistön ongelmia. Näin saadaan mahdollisesti ennalta­ehkäistyä uusien vaurioiden syntymistä. Esimerkiksi sepel­valtimo­taudissa elämän­tapa­muutokset mm. ruoka­valion ja liikunnan suhteen ovat olennainen osa onnistunutta hoitoa.

Verenkierto-ongelmiin mahdollisesti liittyy tutkitusti todettu huono hapenottokyky MS-sairailla (suomalainen tutkimus; pubmed-linkki, keskustelua).

CCSVI-kuvantamisia saatikka -leikkauksia tuskin aivan lähi­aikoina tehdään Suomessa, ja kaikissa leikkauksissa on toki aina riskinsä, Terry Walshia lainaten. Lisäksi uusi paradigma on (lääke­kannabiksen tavoin) uhka MS-taudin lääkehoidoilla runsaasti rahaa tekeville lääke­yhtiöille, minkä vuoksi ”taistelu” tullee olemaan kovaa.

Oma hoitoni

Omat työkaluni MS-taudin hallintaan ovat muodostuneet ja hioutuneet tässä hiljalleen ajan mittaan, mm. perinteisten MS:n hermosto­vaikutusten, ravinnon tärkeyttä korostavien tutkijoiden ja uuden CCSVI-teoriankin pohjalta. Esitän seuraavassa nämä tällä hetkellä käytössäni olevat ”eväät” MS-taudin kanssa elämiseen. Tästä tulee jossain määrin luettelomainen esitys, jotta selkeys säilyisi. Toivottavasti joku saa näistä ajatuksia esimerkiksi oman sairautensa hoitoon, vaikka terveellinen ruoka ja elämäntavat kyllä ovat ihan suositeltavia terveillekin.

Ravinnon, liikunnan ym. luetellun lisäksi nostin viime viikolla sängyn päätyä 10 cm, jotta veren poistuminen aivoista todennäköisesti ahtautuneiden laskimoiden kautta voisi helpottua nukkuessa.

Ravinto, lisäravinteet yms.

(annosmäärät per vuorokausi, jos ei muuta mainittu)

• monivitamiini- ja B-monivitamiinitabletti (ruokailujen yhteydessä)
• D-vitamiini 25–75(–100) µg (+muut lähteet, mm. monivitamiinitabletti) (annostus mm. vuodenajasta riippuen)
• C-vitamiini 1–3 g
• niasiini (B3-vitamiini) 2–3 x 100 mg (+muut lähteet, mm. monivitamiini- ja B-monivitamiinitabletti) ”avaa verisuonia”
• 350–700 mg magnesium (pääosin illalla)
• (1–3 x beeta-alaniini 2 g tai karnosiini 400 mg, käyttö hieman epäsäännöllistä)
• (L-arginiini 1–3 x 2 g, oli kokeilussa, ei enää säännöllisessä käytössä)
  
  
• E-EPA/DHA (kalaöljykapselit) 2 kpl päivässä (yht. 1000 mg)
• pellavansiemenöljy 2 rkl (30 ml, shottilasista kerralla)
  
  
• rypsiöljy 2–3 rkl ruoanlaittoon
• 100–200 g pähkinöitä päivässä (hassel-, cashew-, saksan-, pekaanipähkinä ja manteleita)
• 4–5 cl siemensekoitus (usein hampunsiemen, auringonkukansiemen ja seesaminsiemen) liotettuna (4–)12h
• aamulla aamupuuro (luomukaurahiutaleista), iltapalalla näkkileipää 2 viipaletta, ei muita viljatuotteita
• marjajauheita käytän puuron ja soijajogurtin seassa
• syön paljon kaalia, erityisesti keräkaaleja (säilyvyytensä vuoksi käteviä, kotimaisuus plussaa), ja sipulia
• hyvin usein ruoassa on nykyään myös varsiselleriä
• pääruoan proteiinilähteenä on tavallisesti jokin soijaproteiinituote
• valkosipulia 4–5 kynttä raakana päivässä (ruoan kera)
• porkkana tai pari (lähes) joka päivä
• kookosöljyä voi käyttää vapaasti (sen tyydyttyneet rasvahapot ovat keskipitkiä rasvahappoja ja lauriinihappoa, jotka toimivat lähinnä elimistön energianlähteenä)
• kookoshiutaleita menee ruokaan ja jogurttiin ja sellaisenaankin herkkuna
• oliiviöljyä voi käyttää (pääosin omega-9-rasvahappoja)
• mahdollisuuksien mukaan kotimaisia marjoja
• (mahdollisuuksien mukaan goji-marjat, kaakaopavut ym. ”superruoka”)
  
  
• hiilihydraatit rajoitettu, noin 80–150 g/vrk, ei ”nopeita”
• kovien, tyydyttyneiden ja kovetettujen rasvojen syöntiä on rajoitettu
• ei eineksiä, pikaruokia, keksejä, ym. kovetetun rasvan, hiilihydraattien ja lisäaineiden lähteitä
• ei lihaa, en syö myöskään kalaa (”vain öljyt”) (jo useampi vuosi ilman näitä)
• en syö enää maitotuotteita enkä kananmunia (lopetin kesällä, lähinnä mahdollisesti haitallisten rasvojen vuoksi)
  
  
• kramppailevaa ja moniongelmaista vatsaa hoitamaan Bioteekin Elinvoimakuitu ja/tai Lepicol, ja maitohappobakteerit (aamulla ja illalla), muutama (kuivattu) luumu aina ruoan jälkeen ja muutenkin vatsaystävällinen ruokavalio
  
  
• ASA 50 mg joka toinen päivä (joka päivä ei ole tarpeen; saatan lopettaa tämän syömisen, kun paketti tyhjenee)

Lääkekannabis

• päivän mittaan höyrystän yhteensä noin 2 g kannabiksen kukintoa
• höyrystäminen helpottaa monia MS:n oireita
• lääkekannabis helpottaa liikuntaa ja antaa parempia suorituksia liikkuessa, jos otan höyryt ennen esimerkiksi kävelylle tai pyöräilemään lähtöä, maitohapot polttavat lihaksissa vähemmän ja ”potkua” löytyy paremmin, myös hapenotto tuntuisi toimivan paremmin höyryjen (myös esim. kannabiskaakaon) jälkeen, lihakset eivät myöskään kramppaa niin helposti/nopeasti
• tarpeen mukaan (oireiden vaatiessa) kannabiskaakao kukasta, lehdistä tai varsista, tai kukan syöminen jollain muulla tavalla
• muiden vaikutustensa lisäksi kannabis myös laajentaa verisuonia (joillekin miehille kannabis voi toimia ”luonnon Viagrana”)
  (omaa pohdintaa: tämä voi olla yksi niistä mekanismeista, mitä kautta kannabis akuutisti helpottaa MS:n oireita)

Liikunta

Maksimi kävelymatkani on tällä hetkellä noin 4–6 kilo­metria (kuuden kilo­metrin kokeilemisesta on kyllä jo kuukausi-pari aikaa). Olen pyrkinyt joka päivä käymään vähintään 2 kilometrin kävelyllä, satoi tai paistoi. Huonoina päivinä on voinut olla hidasta nilkuttamista (jaloissa kipuja) tai vähän laitamyötäisen näköistä menoa (tasapaino heittänyt). Muutama satunnainen päivä on täytynyt jättää kokonaan väliin. Kasvien kanssa on lisäksi monenlaista hyötyliikuntaa, mm. kasvatusastioiden ja vesiämpärien nostelua ja kanniskelua. Kesällä pyöräilin runsaasti kävelyn sijaan, toivottavasti vielä ensi kesänäkin.

Joka päivä tulisi liikkua aktiivisesti vähintään 30 minuuttia.

Stressi on myrkkyä

Stressi ja stressaavat tilanteet saavat aikaan stressihormonien erittymistä, ja näistä esimerkiksi adrenaliini supistaa laskimoiden sileitä lihaksia. Esimerkiksi suuttuminen ja vähempikin hermostuminen (vaikkapa jokin yllättävä, odottamaton tilanne) pistää minun pääni nykyään kovin sekaisin, ja raiteilleen palautuminen kestää pahimmillaan päiviä, joten sellaisia välttelen. ”Aiemmassa elämässäni” käytin hallittua stressiä työkaluna parempiin suorituksiin, minkä vuoksi stressitön lähestymistapa asioihin on vaatinut ja vaatii opettelua.

Minun EI-listani

Yhteenveto

• verisuoniston ja muutenkin elimistön toimintaa tukeva dieetti
• haitallisten nautinto- ja ravintoaineiden sekä stressin välttäminen
• kannabis hermoston vaurioiden ja MS-oireiden hoitoon
• liikuntaa joka päivä vähintään 30 minuuttia päivässä

Monenlaiset oireet ovat olleet kiusana, ilmestyneet tai pahentuneet syksyn mittaan. Erityisesti kognitiiviset hankaluudet ovat vaivanneet ja haitanneet arjessa selviämistä enenevässä määrin. Miten yksinkertaistaa elämää ja päivärutiinia niin, että oireiden ja kognitiivisten ongelmien kanssa selviää kaikesta tarpeellisesta? Tämä on ollut jokapäiväinen kuuma kysymys jo pitkään, mutta senkin ratkaiseminen vaatisi resursseja, jotka hupenevat siihen selviämiseen.

Lue lisää MS:n kognitiivisista oireista esimerkiksi multippeli­skleroosi.fi-sivuston artikkeleista Haastateltavana neuropsykologi ja Kognitio vaikuttaa työhön ja arkeen.

Voimakas hoitoväsymys, MS:n fatiikki sekä kognitiiviset oireet yhdistyvät suunnattomaksi elämänhalun syöväksi uupumukseksi, minkä jyllätessä voimakkaimmillaan tekisi mieli luopua aivan kaikesta. Ei enää edes jaksaisi elää, yhä vain uudestaan kohdata samoja vanhoja ja luultavasti kasan uusiakin vaikeuksia. Parempinakin hetkinä elämään on vaikea saada mahtumaan mielekästä sisältöä, kun ei ole voimia eikä meinaa selviytyä entisistäkään. Tämä kaikki masentaa hyvin voimakkaasti.

Rämpimistä

Tällä hetkellä yritän selviytyä niin, että ”perus­annostuksena” höyrystän päivässä 1,5–2,5 grammaa kannabiksen kukintoa. Vasta jos tulee pahoja MS:n aiheuttamia oireita (esimerkiksi paha kramppi, virtsaumpi tai jokin suunnaton kipu) otan höyrystämisen lisäksi kannabista syömällä 1–3 grammaa vuoro­kaudessa kuurinomaisesti riippuen oireiden helpottamisesta. Vaikka syötävä kannabis auttaisi myös kognitiivisiin oireisiin, mielialaan ja esimerkiksi joihinkin hermokipuihin mukavasti vaikka joka päivä, yritän selvitä niiden kanssa höyrystämällä. Näin saan mahdollisesti kerättyä turvallisen tuntuisen lääkevaraston, sen vieläkin pahemman päivän varalta, tai päivän, jolloin kasvatukset on sairauden vuoksi tai jostain muusta syystä lopetettava ja ryhdyttävä sitä lääkemääräystä metsästämään. En halua, että aivan heti olisi toisten armoilla ja paskat tai kuset housussa, kirjaimellisesti tai kuvainnollisestikaan, vaan olisi aikaa miettiä ja etsiä ratkaisuja.

Kun nyt vaan tulisi se hieman parempi päivä ja mielellään parikin, niin ehtisi miettiä asioita loppuun, olisi aikaa suunnitella tekemisiä (mm. kasvatteluja) kunnolla, ehtisi saada rästihommia tehtyä, jaksaisi lukea uusia tutkimuksia, ehtisi kirjoittaa blogiin, ehtisi selvittää asioita lääkekannabisreseptin hankkimiseen liittyen…

Mutta on mahdollista, ettei sellaisia tule.

Siis kannabista reseptillä?

Jossain vaiheessa ainoa mahdollisuuteni, jos Suomessa pysyn, eikä tästä haluja tai voimia ole minnekään lähteä, on yrittää hankkia lääkekannabisresepti. Mutta mistä? Miten? Korvataanko lääke? Kysymyksiä riittää.

Ei tähän elämään oikein mahdu enää uutta ”taistelua”. Olen kovin väsynyt. Haluaisin paremmin voida keskittyä asioihin, joista vielä voin saada hyvää oloa. Kuten musiikkiin.

Musiikki

Onneksi elämässäni on musiikki. Sairastuttuani MS-tautiin ja jäätyäni sairas­eläkkeelle aloin harrastaa uudelleen klassista musiikkia. Nuorena olin soittanut joitain vuosia pianoa, ja hieman yli kolme vuotta sitten aloin uudestaan harjoitella pianonsoittoa. Soittamisen lisäksi toki kuuntelen myös monipuolisesti klassista musiikkia.

Vajaa 2 vuotta sitten soittoharrastukseni ja sitäkin kautta koko vähäinen ”jäljelle jäänyt” elämäni koki kovan kolauksen, kun toinen puoli vartalostani, mukaan lukien sormet, puutuivat. Toisen käden toimintakyky meni todella huonoksi: puutuneisuuteen liittyvä pistely oli jatkuvaa ja lähes sietämätöntä, käden ja sormien lihasten toimintakyky huononi ja jääkylmiltä tuntuvissa sormissa oli välillä voimakkaita kipuja. Pianonsoitto, kuten moni muukaan asia, ei enää onnistunut sillä kädellä.

Vain kahdessa sormessani on enää normaaliksi luokiteltavissa oleva tunto, toisen käden 5 sormea ovat kaikki melko syvästi puutuneet, ja niissä lopuissa kolmessa on eriasteisia puutuneisuuksia.

Pitkä tarina lyhyeksi, jonkin ajan kuluttua onnekseni huomasin, että kannabis erityisesti syötynä auttoi pistelyyn ja käden kylmyyteen, kuten muihinkin neuropaattisiin oireisiin. Tämän ansiosta mm. pystyin harjoittelemaan jälleen pianonsoittoa (käytännössä jouduin toisen käden osalta opettelemaan sen uudestaan). Olen nyt saanut yli 1,5 vuotta ”lisää soittoaikaa” elämääni ja toivottavasti vielä lisääkin tulevaisuudessa (ettei tarvitse ruveta laulamaan, heh heh).

Jos ei muusta syystä, niin musiikin vuoksi ”tämä kaikki” on kannattanut.

ain’t nothin’ to it

classical music                    
 gangsta rap  made me do it

Vastikään Hamppuforum-yhteisön toimesta suomennettu kanadalainen The Union: The Business Behind Getting High -elokuva käsittelee jälleen kannabiksen kieltolain syitä ja seurauksia eri kanteilta. Laittomana ”pilvi” on mm. erittäin kannattavaa vero­vapaata liike­toimintaa.

Elokuvassa esiintyvät jälleen blogissakin mainitut tohtorit Lester Grinspoon ja Tod Mikuriya, joiden lisäksi näemme mm. Pelkokerroin-ohjelman juontajan Joe Roganin, kanadalaisen ”pilven prinssin” Marc Emeryn, kannabiksen kasvattajia, tuomareita, lainvalvojia, poliitikkoja, lääkäreitä ja professoreita. Mukana on myös MS-tautia sairastava Greg Cooper, joka saa kannabiksesta silmin­nähden huomattavaa helpotusta mm. pahaan koko­vartalo­ataksiaansa.

Katso elokuva: The Union: Bisnes pilven takana (104 minuuttia, tekstitetty suomeksi).

HamppuTV

Elokuva löytyy Youtubeen perustetun HamppuTV:n alaisuudesta. Jos aikaa riittää, kannattaa katsella myös muita videoita ja elokuvia kyseiseltä kanavalta, siinä vierähtää mukavasti tovi jos toinenkin.

Päivitys 1.1.2010

Elokuva on poistettu Youtubesta tekijänoikeussyistä. Tekstitettynä elokuva löytyy yhä FIN-TV:stä ja ilman tekstitystä Google videos -palvelusta ja mikäli torrenttien käyttö sujuu, tekstien kanssa TPB:stä.

Keiteleellä kasvanut 1,7 hehtaarin hamppupelto. Kuva: Poliisi.

Laskeskelin tuhotun hamppusatosi^[1] mahdollista lääke­potentiaalia. Käytän itse kannabista sairastamani MS-taudin hoidossa. Lääke­kannabis­reseptejä on tällä hetkellä Suomessa vaikea tai mahdoton saada ja lääke on sietämättömän kallis. Kasvatan siksi lääkkeeni itse, vaikka se sairaana onkin usein kovin raskasta, ja jossain vaiheessa sairauden edetessä se tulee olemaan mahdotonta. Pidän blogia osoitteessa http://hamppu.net/mspotilas, jossa julkaisen tämän avoimen kirjeen.

Otetaan varovainen arvio hamppuviljelmän kuivatuotosta 5 tonnia hehtaarilta, esim. Maatilan Pirkka arvioi 6–12 tn/ha.^[2]

Näin saadaan sadoksi 1,7 ha x 5 tn/ha = 8500 kg. Poliisi kertoi takavarikoineensa tuhansia kiloja kannabiskasveja, joten suuruusluokka ainakin täsmää.

Siemennetystä kannabiskasvustosta 18 % on kukkaa.^[3]

Kuva teoksesta Cannabis Yields and Dosage^[3]

8500 kiloa siemennettyä kannabiskasvustoa sisältää siis:
18 % x 8500 kg = 1530 kg kuivaa kukintoa, josta siemenet poistettu.

Lisäksi saadaan mm.:
23 % x 8500 kg = 1955 kg siemeniä, suoraan 100 % ihmisravinnoksi käytettävissä.

Oletetaan, että kukinnon THC-prosentti olisi 1–2 %, kun (vahvoissa) lääkelajikkeissa se voi olla 10–20 %, esim. Bedrobinol ~12 %, Bedrocan ~18 %^[4]. Näin ollen kukan vahvuus olisi noin 1/10 normaalista lääkevahvuudesta (hieman niin kuin viina vs. olut; silti siitä voitaisiin erotella vaikuttavat aineet esimerkiksi öljyksi Rick Simpsonin ohjeen mukaan tai hienostuneemmillakin kemiallisilla prosesseilla). Kemiallisilla prosesseilla kannabinoideja voidaan helposti erotella muistakin kasvinosista, mutta pidetään laskelma varovaisena ja säästetään ne prosessoimattomina kuitu- ja energiakäyttöön. Osaamista kannabinoidien erotteluun ja kannabinoidi­lääkkeiden valmistamiseen kyllä löytyy Suomesta, esimerkiksi Kuopion yliopistossa on tehty kannabinoidien lääke­tutkimusta 1990-luvulta alkaen.^[5]

1530 kiloa kukintoa vastaisi siis suhdeluvulla 1/10 noin 150 kiloa lääkekannabiksen kukintoa kannabinoidisisällöltään.

Mitä 150 kilolla lääkekannabista olisi voinut saada?

Jos itse käytän 2 kg / vuosi (~5g/pv), siinä olisi ollut minulle lääkettä 75 vuodeksi (eli ”olisi saattanut” jäädä jollekin muullekin muutamaksi vuodeksi hieman).

TAI

300 ”Rick Simpsonin syöpähoitoa” (noin puoli kiloa / hoito^[6]). 300 mahdollisuutta nujertaa syöpä. Tai vähintään 300 mahdollisuutta elää parempaa elämää syövästä ja/tai sen rankoista hoidoista huolimatta.

Kannabiksen siemenistä olisi voinut jatkojalostaa (yksinkertaisesti kylmäpuristamalla) terveellistä hampunsiemenöljyä, jota voisi käyttää polttoaineena, ravintona ja jolla on myös lääkinnällisiä ominaisuuksia mm. atooppisen ihon hoidossa^[7]. Öljyä olisi saatu noin 500 litraa (hampunsiementen öljypitoisuus on tavallisesti 25–30 %). Hampunsiemenöljyn hyvistä rasvahapoista on hyötyä myös MS-taudissa. Atooppisen ihon hoidossa öljyä nautitaan 30 ml/vrk^[7], siis noin litra kuukaudessa eli 12 litraa vuodessa. Tästä sadosta olisi saatu yhteensä yli 40 vähemmän kutisevaa vuotta.

500 litraa hampunsiemenöljyä maksaa Suomessa noin:
500 l x 32 e / l = 16000 euroa.

150 kiloa Bedrocania maksaa Suomessa noin:
150000 g x 12 e / g = 1,8 miljoonaa euroa. Kotimaiselle lääkkeelle voisi toivoa alhaisempaa hintaa kuin hollantilaiselle tuontituotteelle.

Tämä kaikki lääkepotentiaali yhdessä vuodessa, 1,7 hehtaarin sadosta, Suomessa, nyt kynnettynä peltoon. Kuitu- ja energiakäyttö olisi ollut myös mahdollista samasta kasvustosta. On järjetöntä haaskata tämä kaikki. Lakeihin on saatava muutos. Menestystä taisteluusi.

Ystävällisin terveisin,

MS-potilas

Alaviitteet

[1] Lukuisat uutiset Keiteleen hamppupellosta syksyllä 2009, mm.:

• Yle.fi: Ennätyssuuri kannabistakavarikko Keiteleellä
• Savon Sanomat: Hamppumies suree menetettyä satoaan
• Nelonen.fi video: Suomen suurin kannabiksenkasvattaja: En ole rikollinen

[2] Maatilan Pirkka: Ruotsissa innostuttu hampusta
[3] Chris Conrad: Cannabis Yields and Dosage
[4] Bedrocan-lääkekannabisyhtiön tuotesivut
[5] Kuopion yliopisto, farmaseuttisen kemian laitos, tutkimus: Elimistön kannabinoidijärjestelmään vaikuttavien lääkeaineiden kehittäminen
[6] Rick Simpsonin ohjeet kannabisöljyn tekemiseen: Make the medicine!
[7] Journal of Dermatological Treatment. 2005; 16: 87–94: Efficacy of dietary hempseed oil in patients with atopic dermatitis

Katso myös:

• Nelonen.fi uutisvideo: Suuri kannabisviljelmä on protesti lainsäädäntöä vastaan
• Kannabisuutiset: Timo Haaran ajatuksia hampusta

Erityisen kätevä tämä laite on jauhemaisten aineiden kapselointiin – itse olen kannabiksen lisäksi kapseloinut mm. C-vitamiinijauhetta ja beeta-alaniinijauhetta – mutta se nopeuttaa huomattavasti myös kannabiskapseleiden tekoa. Kapseleiksi valitsin koko numero 0:n ”vegekapselit”, joihin mahtuu noin 1/4-grammaa kukintoa per kapseli.

Tarveaineet:

12,5 g kannabiksen kukintoa
17 g kookosrasvaa
50 tyhjää kapselia (koko numero 0)

Valmistus

Jauha kannabiksen kukinto hienoksi, siivilöi se metallisiivilän läpi, jauha siivilän päälle jääneet osat uudelleen ja siivilöi. Mitä hienojakoisempaa rouhetta saat aikaan, sitä helpompi se on kapseloida – ”tikut” rouheen seassa hankaloittavat kapselointia erityisesti.

Lämmitä kookosrasva kattilassa hieman yli 100-asteiseksi (kuitenkin reilusti alle 170 asteen) ja lisää kukinto. Kuumaan rasvaan sekoitettaessa kukinnosta kiehuu siinä oleva jäännöskosteus nopeasti pois. Sekoittele tasaiseksi massaksi ja siirrä kattila jäähtymään.

Avaa kapselit ja laita niiden alaosat (isompi puolisko) kapselointilaitteeseen. Lusikoi pari lusikallista kukka-rasvaseosta laitteen päälle ja ”hiero” se kapselien sisään.

Välillä massaa voi painaa syvemmälle kapseleihin erityisellä ”tamppaajalla” (tamper/tamping tool). Kun kaikki massa on levitelty ja paineltu kapseleihin sisälle, lasketaan kapselointilaitteen ylätaso niin, että kapseleiden kaula paljastuu. Laita kapseleiden yläosat (alustavasti) paikoilleen.

Poista kapselit laitteesta, napsauta jokainen kapseli vielä loppuun asti kiinni ja pyyhkäise puhtaaksi. Tämän jälkeen kapselit ovat valmiita säilöttäväksi jääkaappiin (säilynee joitain kuukausia) tai pakastimeen (säilyy vuosia). 50 kapselia valmistaa noin tunnissa. Sopiva annoskoko itselleni on ollut 4 kapselia kerralla.

Valmistajan sivuilta löytyy animaatio laitteen toiminnasta.

Palkittu dokumenttielokuva ”Waiting to Inhale” (2005) kertoo kannabiksen lääkekäytöstä Yhdysvalloissa.

Erityisen mielenkiintoista oli nähdä mm. Sativex-lääkkeen kehittäneen lääkeyhtiö GW Pharmaceuticalsin kasvihuoneita, sekä oaklandilaisen kannabisklubin toimintaa, josta mm. MS-tautia sairastava Yvonne haki lääkkeensä. Mukana ovat myös mm. Yhdysvaltain ensimmäinen lääkekannabispotilas Robert Randall sekä blogistakin jo tutut Raphael Mechoulam ja Lester Grinspoon.

Elokuva on vastikään tekstitetty suomeksi ja löytyy YouTubesta, pituus on 73 min. Videotiedosto paremmalla kuvanlaadulla löytyy torrentin avulla.