MS-potilas

Mahtipontisella suomenkielisellä nimellä varustetussa BBC:n tuottamassa dokumentissa (Prisma: Totuus kannabiksesta) päih­teisiin erikoistunut psykologi John Marsden esittelee kannabiksen eri puolia ainakin näennäisen neutraalisti. John Marsden on aikaisemmin juontanut TV-sarjaa nimeltä ”Body Hits”, ja hän on rauhallinen ja karismaattinen esiintymisessään kameran edessä. Katsojan on helppo uskoa, mitä John sanoo.

John Marsden kannabiskasvien keskellä

Viime maanantaina YLE TV1:llä esitetty dokumentti käsittelee sekä päihde- että lääkepuolta, ja mahdollisia kannabiksen hyötyjä ja haittoja. Valitettavasti sisältö loppupäätelmineen näytti olevan jälleen vain yksi uusi vastine Britanniassa käytävälle ”kannabis­käden­väännölle”. Siellä erityisesti niin kutsuttua kannabis­psykoosia ja skitsofreniaa käytetään poliittisena lyömäaseena.

Ohjelmassa ei sentään tultu loppupäätelmään, että kannabis aiheuttaa skitsofreniaa. Mutta ei sitä kumottukaan, ja skitsofrenia-aihe oli kovin paljon esillä ohjelmassa, sen sijaan lääkekäyttöä moninaisine mahdollisuuksineen oli esitelty vähemmän. Monelle katsojista jää ohjelmasta mieleen, sopivan leikkauksenkin ansiosta, lähinnä tämä ääniä kuuleva poikaraukka, ja että ”kannabis sen aiheutti”. Ja että kannabiksen takia heitetään monta elämää hukkaan, mistä Marsden varoitti. Istutaan vain ja pössytellään. Soo soo nuoret! *heristää sormea*

Kannabiksen käyttö on Isossa-Britanniassa, kuten useimmissa muissakin länsimaissa, Suomessakin, kasvanut jo pitkään. Jos kannabis aikuisten oikeasti aiheuttaisi skitsofreniaa, lisääntynyt käyttö näkyisi skitsofreniatilastoissa. Asiaa on tutkittu.

A recent systematic review concluded that cannabis use increases risk of psychotic outcomes independently of confounding and transient intoxication effects. Furthermore, a model of the association between cannabis use and schizophrenia indicated that the incidence and prevalence of schizophrenia would increase from 1990 onwards. – – Between 1996 and 2005 the incidence and prevalence of schizophrenia and psychoses were either stable or declining. Explanations other than a genuine stability or decline were considered, but appeared less plausible. In conclusion, this study did not find any evidence of increasing schizophrenia or psychoses in the general population from 1996 to 2005.

Teksti on tutkimuksesta Assessing the impact of cannabis use on trends in diagnosed schizophrenia in the United Kingdom from 1996 to 2005, joka on julkaistu Schizophrenia Research -lehdessä syyskuussa 2009.

Tätä tutkimusta, joka siis kumoaa paljon huomiota saaneen ”40 % tutkimuksen”, ei ole ollenkaan niin innolla esitelty mediassa. Miksiköhän…

Sama löytyy suomeksi Kannabisuutisista: Tutkimus kumoaa väitetyn yhteyden kannabiksen ja mielisairauksien väliltä.

Aiheeseen liittyy myös mm. uutiset:

• Uusi tutkimus kannabiksen yhteydestä psykoosiin ja skitsofreniaan
• THC voi parantaa skitsofrenian oireita
• Tutkimus selventää kannabiksen ja skitsofrenian yhteyttä ja
• Viisi asiaa, joita media ei halua sinun tietävän kannabiksesta.

Ei ”Totuus kannabiksesta” mielestäni huono ollut, mutta tässäkö se totuus oli? Varmasti kysymyksiä aiheeseen perehtymättömälle jäi yhä. Sanoisin, että jäätiin enintään puoli­totuuteen.

BBC:llä on dokumentista eri mittaisia versioita, ja Suomessa näytetty ohjelma oli noin 8 minuuttia lyhyempi kuin täysimittainen. Pois oli leikattu mm. ahdistukseen kannabista käyttävän potilaan osuus ja ”kannabisnarkomaani”. Onkohan tämäkin jotain kannabis­politiikkaa? Vai ohjelma­politiikkaa? Kannabis­ohjelma­politiikkaa?

Jos et huomannut katsoa ohjelmaa maanantaina tai uusintaa tiistaina, katso uusinta lauantaina 6.2.2010 TV1:ltä kello 11:10.

Ohjelma löytyy (ainakin jonkin aikaa) YouTubestakin:

• Prisma: Totuus kannabiksesta (päivitys 2012: ei toimi enää) ja
• ”leikkaamaton versio” Cannabis: The Evil Weed.

Tiedoksi erityisesti kannabista kasvattaville blogin lukijoille:

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toteuttaa tutkimushankeen ”Domestic cannabis in Denmark and Finland”, johon kuuluu kyselytutkimus. Tutkimuksella kartoitetaan kannabiksen kotikasvatuksen laajuutta ja toiminnan ominaispiirteitä Suomessa ja Tanskassa. Tutkimus on osa laajempaa kansainvälistä tutkimusyhteistyötä, missä Suomen ja Tanskan lisäksi ovat mukana Belgia, Hollanti, Iso-Britannia, Espanja, Kanada, Yhdysvallat, Australia ja Uusi-Seelanti.

Kyselytutkimus toteutetaan netissä ja se avataan vastaajille maanantaina 18.5.2009 osoitteessa www.thl.fi/kukka. Kysely on avoinna neljä viikkoa. Vastaaminen tapahtuu nimettömänä ja vastaukset käsitellään luottamuksellisina. Tulokset julkaistaan siten, että yksittäistä vastaajaa ei voi niistä tunnistaa.

Jotta Suomen tilanteesta saataisiin mahdollisimman edustava kuva, toivomme runsasta osallistumista tutkimukseen.

Pekka Hakkarainen	Jussi Perälä
Osastojohtaja	Hankkeen tutkija
Päihteet ja riippuvuus osasto
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätietoja hankkeesta antaa tutkija Jussi Perälä (jussi.perala@thl.fi, GSM 040-4840988)

Itse aion toki osallistua, ja toivon myös, että moni muukin kannabista kasvattava huomaa kyselyn ja vastaa. Hienoa, että tällaisia asioita tutkitaan nykyään. Vastausaikaa on neljä viikkoa eli sunnuntaihin 14.6.2009 saakka.

Linkki kyselyyn: www.thl.fi/kukka

”Höpöhöpö”, totesi Kirsi Virtanen nimikko-ohjelmassaan 20.8.2008 YLE Radio 1 -kanavalla. Monen aamukahvi taisi mennä väärään kurkkuun, kun Kirsi ravisteli huolella ja faktoihin pohjautuen vanhoja huume­kauhu­valistuksen luomia käsityksiä erityisesti kannabiksesta.

Ohjelma on kuunneltavissa 20.10.2008 saakka YLE Areenassa (mp3-versio). Kannattaa kuunnella! Ohjelman pituus on noin 45 minuuttia. Ohjelmasta voi keskustella Kirsi Virtasen blogissa.

Ohjelmassa viitataan tohtori Pekka Saarnion kirjoitukseen Alkoholin ja kannabiksen haitta­vaikutusten kautta suomalaiseen huumaus­aine­politiikkaan.

Olen aikaisemmin maininnut nauttivani syömäni kannabiksen pääosin kaakaon muodossa. Aloitin näiden kaakaoiden keittämisen tänä keväänä ja resepti on hioutunut kokemusten myötä itselleni hyväksi ja toimivaksi. Ns. kannabisteetä en ole kokeillut vielä keittää. Kaakaossa on ainakin se hyvä puoli, että kaiken kukkamateriaalin voi juoda/syödä kaakaon seasta ilman ällötystä. Luulisin, että teestä kasvimateriaali täytyy siivilöidä pois, jolloin vaikuttavia aineita voi jäädä hyödyntämättä. Kuvaamani kukkakaakao on myös suhteellisen nopea valmistaa, koska aikaa vieviä haudutteluja ei tarvita.

Tällaisen kaakaon keitän siis itse kolme kertaa päivässä: heti heräämisen jälkeen tavallisesti kello 6:n jälkeen, iltapäivällä ja illalla tavallisesti ennen kello 22.

Kannabiskaakaon aineksia

Tarvittavat aineet

• 1–2 rkl kookosrasvaa tai rypsiöljyä
• 1,3–2 grammaa ”grindattua” kuivaa kannabiksen kukintoa
• 1–2 tl kaakaojauhetta
• 1–2 dl soijamaitoa
• makeutus mieltymyksen mukaan, esim. makeutusaine, sokeri tai hunaja

Valmistus

Lämmitä kattilassa 1–2 rkl kookosrasvaa tai esim. rypsiöljyä noin 100–150 °C lämpöön ja käännä levy pois päältä. Lisää lämpimään rasvaan/öljyyn grinderillä (kuvassa oranssinen Volcanon mukana tullut grinderi) mahdollisimman hienoksi jauhettu kukka. Kukka sihisee hieman lämpimässä öljyssä, kun kukassa ollut jäännös­kosteus haihtuu yli 100 °C lämmössä. Kannabinoidit rupeavat höyrystymään noin 170 asteessa, joten liian kuumaa öljy ei saa olla.

Jos kukka höyryää voimakkaasti tai jopa savuaa tai ruskettuu, oli öljy liian kuumaa. Voit yrittää pelastaa kukan vaikuttavia aineita kuumuudelta kaatamalla nopeasti sekaan valmiiksi mittaamasi maidon, mikä jäähdyttää kukka-öljyseoksen nopeasti 100 asteeseen tai alle. Tämän pelastusoperaation jälkeen lisää kaakaojauhe ja makeutus.

Mikäli öljy ei ollut liian kuumaa, sekoittele kukka-öljyseosta minuutti pari, ja lisää sekaan kaakaojauhe ja sekoittele koko hommasta kauniin ruskea kaakao-kukka-öljyseos. Esilämmitä tällä välin soija­maitoa mikroaaltouunissa minuutin verran.

Kattilassa lämmitetty kookosrasva ja kukkarouhe, toisessa kuvassa mukaan lisätty kaakaojauhe

Käännä levy takaisin päälle ja lisää esilämmitetty maito. Sekoita pohjaan­palamisen välttämiseksi, kunnes kaakao kiehahtaa.

Maito lisätty kaakaoon

Käännä levy pois päältä ja kaada kaakao (tarpeeksi isoon) mukiin. Huuhtele kattilasta sinne mahdollisesti jäävät kukkamurut ja rasva vesi­tilkalla (enintään puoli desiä, ettei kaakao vesity) ja kaada tämä ”huuhteluvesi” mukiin kaakaon sekaan.

Makeutus, maustaminen ja nauttiminen

Makeuta kaakao oman makusi mukaan. Itse käytän makeutukseen pääosin makeutusainetta, koska vältän ylimääräisiä hiilihydraatteja ruokavaliossani. Sokeri ja esimerkiksi hunaja käyvät makeutukseen myös hyvin.

Vinkki: Kokeile maustaa kaakao ripauksella chilijauhetta.

Nauti kaakao kukkamuruineen. Myös mukin reunoille jäävät murut ja rasvat kannattaa kaapia ja syödä tarkkaan. Bon Appétit