Hamppu.net
 Etusivu > MS-potilas > Kyselytutkimus: Kannabiksen kotikasvatus  

Kyselytutkimus: Kannabiksen kotikasvatus

Tiedoksi erityisesti kannabista kasvattaville blogin lukijoille:

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toteuttaa tutkimushankeen ”Domestic cannabis in Denmark and Finland”, johon kuuluu kyselytutkimus. Tutkimuksella kartoitetaan kannabiksen kotikasvatuksen laajuutta ja toiminnan ominaispiirteitä Suomessa ja Tanskassa. Tutkimus on osa laajempaa kansainvälistä tutkimusyhteistyötä, missä Suomen ja Tanskan lisäksi ovat mukana Belgia, Hollanti, Iso-Britannia, Espanja, Kanada, Yhdysvallat, Australia ja Uusi-Seelanti.

Kyselytutkimus toteutetaan netissä ja se avataan vastaajille maanantaina 18.5.2009 osoitteessa www.thl.fi/kukka. Kysely on avoinna neljä viikkoa. Vastaaminen tapahtuu nimettömänä ja vastaukset käsitellään luottamuksellisina. Tulokset julkaistaan siten, että yksittäistä vastaajaa ei voi niistä tunnistaa.

Jotta Suomen tilanteesta saataisiin mahdollisimman edustava kuva, toivomme runsasta osallistumista tutkimukseen.

Pekka Hakkarainen       Jussi Perälä
Osastojohtaja Hankkeen tutkija
Päihteet ja riippuvuus osasto
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätietoja hankkeesta antaa tutkija Jussi Perälä (jussi.perala@thl.fi, GSM 040-4840988)

Itse aion toki osallistua, ja toivon myös, että moni muukin kannabista kasvattava huomaa kyselyn ja vastaa. Hienoa, että tällaisia asioita tutkitaan nykyään. Vastausaikaa on neljä viikkoa eli sunnuntaihin 14.6.2009 saakka.

Linkki kyselyyn: www.thl.fi/kukka

Avainsanat: , , , ,

2 kommenttia merkintään “Kyselytutkimus: Kannabiksen kotikasvatus”

  1. Fallen To Rise Again sanoo:

    Kiitokset jutusta! On erittäin mielenkiitoista nähdä, että asiaa tutkitaan.

    Olisiko mitenkään mahdollista, että teksit ns. seurantakartan miten sairautesi on edistynyt ennen ja kannabiksen käytön aikana (EDSS)?

    Luin, että olit kirjoittanut kommenteissasi kannabinoidien vaikuttavan glutamaatin määrään vaurioalueella keskushermostossa. Olisiko mahdollista saada linkki kyseiseen tutkimukseen?

    Glutamaatin määrällä on uuden tutkimuksen mukaan selkeä yhteys MS-taudin kulkuun http://www.prweb.com/releases/UCSF_Glutamate/Multiple_Sclerosis/prweb2367794.htm

  2. MS-potilas sanoo:

    EDSS-asteikolla olen kai jotain neljän tietämissä, virallista arviota ei ole tehty. Kävelymatka on parantunut hyvin vajaan vuoden aikana. Toinen puoli kropasta on (edelleen) puutunut (vaikkakin hieman parantunut, osaksi ehkä tottumista) ja sen puolen käsi kömpelö ja heikompi (ei oikein pysy tavarat käsissä yms). Puutunut puoli on myös spastisempi ja kramppailee enemmän, ja askelet ovat eri mittaiset. Näköhäiriöt ovat pahentuneet (aivan viime aikoinakin). Virtsaamiseen liittyvät vaivat ovat onneksi helpottaneet lähes kokonaan (ne sitten osasivatkin laskea elämänlaatua; vähän aikaa sitten olleen huononemisen aikana sai vähän muistutusta). Kokonaista työpäivää en ole jaksanut enää pitkään aikaan, ja olenkin ollut useamman vuoden jo sairaseläkkeellä. No, ensi vuonna tulee 20 vuotta ensimmäisistä selkeistä taudin oireista, että voisi kai tässä huonomminkin mennä.

    Joitain osa-alueita voisi varmaan ”käppyröidä” tästä taudin etenemisestä, mutta vähän tämä on ollut sellaista ”taistelua”, missä jollain rintamalla on voittoja, mutta joillain tauti on päässyt etenemään. Sanoisin, että voittoja viime aikoina kuitenkin enemmän. Itse ajattelen tuota ”kävelykykyä” eli -matkaa hieman tässä seurailla, mutta tuskin kovin systemaattisesti rupean niitä matkoja kirjaamaan ylös.

    Kannabinoidien vaikutusta glutamaatin tuotantoon/esiintymiseen keskushermostossa on tutkittu paljonkin. Vaikutus tapahtuu ilmeisesti sekä kannabinoidireseptorien aktivaation, että jonkin toisenkin mekanismin kautta. Kokonaislopputulos kuitenkin on, että glutamaatin määrä vähenee.

    Tässä pari tutkimuslinkkiä, ja esim. hakusanoilla ”cannabinoids glutamate” löytää paljon lisää:

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9653176
    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/11152748
    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/14622229
    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15772347

    Tämä on mielenkiintoinen tutkimuskohde mm. MS-, Parkinsonin ja Huntingtonin taudin sekä myös traumaperäisten aivovaurioiden korjaamisen kannalta.