Päiväannokseni lasku kannabispulssin jälkeen
Heinä-elokuun aikana käytin noin 370 grammaa hyvälaatuista kannabiksen kukintoa syömällä ja noin 130 grammaa höyrystämällä. Tämän ”kannabispulssin” tarkoituksena on oireiden lievityksen lisäksi ollut hakea pidempiaikaisia parannuksia MS:n vaurioittamiin keskushermoston osiin.
Sunnuntaina oli vielä normaali ”pulssipäivä”: syömällä (kaakaon muodossa) aamulla 2 grammaa, päivällä 2 grammaa ja illalla 2 grammaa, yhteensä syömällä 6 grammaa. Lisäksi meni normaaliin tapaan höyrystämällä muutama gramma. Kokonaiskulutus noin 8 grammaa.
Maanantaina syyskuun 1. päivänä aloitin päiväannokseni laskun aiemmin suunnitellun mukaisesti. Jätin aamukaakaon pois, iltapäiväannos oli gramman ja ilta-annos 2 grammaa juuri ennen nukkumaanmenoa. Syöty määrä oli siis yhteensä 3 grammaa ja päivän kokonaiskulutus vaporisoinnin kera noin 5 grammaa.
Tiistaina jätin syötävän aamu- ja iltapäiväannoksen kokonaan pois, ja illalla söin 1,5 grammaa juuri ennen nukkumaanmenoa. Päivän kokonaiskulutus oli noin 4 grammaa.
Tänään keskiviikkona ja tästä eteenpäin on tarkoitus jatkaa tiistain mukaisesti, eli yöksi 1,5 grammaa syömällä. Kokonaisuudessaan päiväannokseni on siis nyt suurin piirtein puolittunut ja syömällä nautittava määrä vain 1/4 aikaisemmasta.
Kylmä kalkkuna? 
Kannabiksen käytön vähentäminen ei aiheuta vieroitusoireita. Jotkin hermovaurioiden aiheuttamat oireet valitettavasti tuntuvat enemmän nyt annoksen laskun jälkeen, esimerkiksi puutuneemman puoleni käsi tuntuu kylmemmältä ja kihelmöi enemmän kuin pulssin aikana. Ei siis kylmää kalkkunaa, mutta hieman kylmemmän tuntuinen käsi. Toimintakyky tuntuisi onneksi olevan huonomman puolen kädessä ja jalassa silti yhtä hyvä. *koputtaa puuta*
Pahoinvointi, joka on itsellä yhtenä MS:n oireena, on hieman lisääntynyt annoksen laskun jälkeen. Höyrystäminen ja tuoreesta inkivääristä tehty juoma auttavat siihen onneksi niin, että ruoka on kuitenkin maistunut.
Eilen tiistaina iski pitkästä aikaa melkoinen fatiikkikohtaus ja nukuin aamupäivästä pitkälle iltapäivään. Toivottavasti tuo eilinen uupuminen ei tarkoittanut mitään sen kummempaa, ja oli seurausta vain yleisestä stressaamisesta ja hermoilusta MS:n oireiden jälleen korostuttua pulssin aikaan verrattuna.
Mutta katsellaan, miten voinnit tästä kehittyvät…
Avainsanat: annostus, fatiikki, kannabispulssi, oireet, puutuminen
11. syyskuuta 2008 kello 13:54
Haluaisin näin (itsekin vastaavaa neurologista sairautta sairastavana) lääketiedekirjoittajana muistuttaa eräästä hyvin tehokkaasta MS-hoidosta, nimittäin pieniannoksisesta naltreksonista (low dose naltrexone eli LDN). Tämä hoito on ollut käytössä MS:ään jo yli 20 vuotta, mutta ensimmäiset viralliset tutkimustulokset tulivat viime viikolla. Tässä tutkimuksessa LDN osoittautui hyvin siedetyksi PPMS:n hoidossa. Spastisuus väheni ja vain yhdellä 40 potilaasta sairaus eteni puolen vuoden tutkimuksen aikana – vaikka kyseessä oli PPMS. Myös III-vaiheen tutkimus LDN:stä MS:n hoidossa on jo tehty, mutta tuloksia ei ole vielä julkaistu. LDN ei siis ole varsinainen oirehoito, vaan sen tarkoituksena on pysäyttää sairauden eteneminen, missä lähes aina onnistutaankin. Lisäksi lihasheikkous, spastisuus, uupumus, tihentynyt virtsaamistarve yms usein helpottavat.
Minulla ei siis ole mitään lääkekannabista vastaan, olen siihenkin aiheeseen perehtynyt paljon ja olen ilahtunut siitä, että Suomessakin jotkut saavat nyt laillisesti käyttää tätä lääkettä. LDN on kuitenkin aivan ehdoton lääke MS-tautia sairastaville (samoin kuin moniin muihin sairauksiin joihin lääkekannabiskin auttaa, kuten Crohnin tauti, muut autoimmuunisairaudet, Alzheimerin tauti ja HIV/AIDS) ja paras tulos varmasti saavutetaan näiden hoitojen yhdistelmällä. Opioidireseptorien ja kannabinoidireseptorien välisen yhteyden ansiosta uskon, että vaikutus on todennäköisesti synerginen.
Vielä kun hoitoon yhdistää karnitiinin ja lipoiinihapon (molemmat uupumukseen, lihasheikkouteen ja neuropatiaan) saa varmasti yli 90% potilaista hyviä tai erinomaisia tuloksia – mitä ei todellakaan voi sanoa ”virallisista” MS-hoidoista.
13. syyskuuta 2008 kello 10:57
Kiitos viestistäsi. LDN on todellakin huomionarvoinen hoitomuoto. Mutta valitettavan vähän tutkittu, kuten moni muukin edullinen ja turvallinen hoito ja lääke, kannabis mukaan lukien.
Saatat olla tässä hyvinkin oikeassa.
Oirelääkkeenä kannabis on hermovaurioissa (mm. kivut, mutta myös muut häiriöt) monessa tapauksessa voittamaton. Mutta hyödyt eivät jää oireiden lievityksen tasolle.
MS-tauti estää normaalia elimistön kannabinoidien ohjaamaa neuroprotektiomekanismia. Normaalisti esim. pään ja selkäytimen vammoissa endokannabinoidijärjestelmä aktivoituu vaurioiden korjaamiseksi, mutta MS-taudissa keskushermostossa olevien T-solujen erittämä gammainterferoni estää endokannabinoidien tuotantoa ja neuroprotektio kärsii. Endokannabinoiditasot ovatkin tutkimuksen mukaan MS-potilailla keskushermostossa alhaiset, kun niiden pitäisi (vaurioiden korjaamiseksi) olla ennemmin nousseet normaalitasosta. ”Ulkoisella” kannabinoidireseptorien aktivaatiolla (ulkoisesti annostelluilla kannabinoideilla) voidaan hermoston suojausta parantaa. Lisäksi kannabinoidit ovat myös veri-aivoesteen ylittäviä lipidejä antioksidantteja, minkä vuoksi ne auttavat keskushermoston rappeumasairauksissa. Kannabinoidit myös estävät haitallisen glutamaatin tuotantoa aivojen vaurioalueilla.
MS-taudissa myös endorfiinitasot ovat tutkitusti alhaiset ja tämä saa aikaan häiriöitä immuunijärjestelmän toiminnassa. LDN:n tarkoituksena on stimuloida elimistön omaa endorfiinijärjestelmää ja näin nostaa elimistön betaendorfiinitasoja ja parantaa immuunijärjestelmän toimintaa. LDN säätää siis immuunijärjestelmää päinvastaiseen suuntaan kuin immunosupressantit. Omakin mielipiteeni on, että immuunijärjestelmän tukeminen on oikea suunta MS:n hoidossa, eikä sen heikentäminen (vaikka siitäkin jonkinlaista hyötyä osa saa).
Sekä endorfiini- että endokannabinoidijärjestelmän toiminnan tukeminen tuntuisi siis kyllä erittäin järkevältä hoitosuunnalta MS-taudissa. Toivotaan kädet (kainaloita myöten) ristissä, että näitä kansantaloudellisesti ja potilaan terveyden kannalta edullisia hoitoja tutkittaisiin lisää. Ja että sitä ennen löytyy rohkeita lääkäreitä, jotka ovat valmiita ajamaan potilaan etuja lääkeyhtiön edunvalvonnan tai oman maineensa puolustamisen sijaan.
Lisätietoja LDN:stä suomeksi:
- Wikipedia: Pieniannoksinen naltreksoni
- LDN-verkko
------
Toisaalta kauhulla odotan päivää, jolloin luontaistuoterohdokset, lisäravinteet ja vitamiinit ovat siirtyneet ensin apteekin tiskin taakse ja sitten vain reseptillä saatavaksi. Sitä voi vain arvailla, kirjoittaako kukaan lääkäri enää reseptejä niihin ”maineensa menettämisen pelossa”
Lääketehtaiden patentoidut, kalliit molekyylit ovat ainoa sallittu hoitomuoto… Tällaistakin suuntausta on havaittavissa. Lääkelaitos on ryhtynyt luokittelemaan vapaasti myytyjä rohdosvalmisteita pois terveyskauppojen hyllyiltä.
Asiaan liittyvä adressi: Luontaistuotealan adressi valinnanvapauden puolesta (allekirjoittaaksesi klikkaa aukenevalta sivulta ALLEKIRJOITA ADRESSI -kohtaa).