MS-potilas

Mahtipontisella suomenkielisellä nimellä varustetussa BBC:n tuottamassa dokumentissa (Prisma: Totuus kannabiksesta) päih­teisiin erikoistunut psykologi John Marsden esittelee kannabiksen eri puolia ainakin näennäisen neutraalisti. John Marsden on aikaisemmin juontanut TV-sarjaa nimeltä ”Body Hits”, ja hän on rauhallinen ja karismaattinen esiintymisessään kameran edessä. Katsojan on helppo uskoa, mitä John sanoo.

Viime maanantaina YLE TV1:llä esitetty dokumentti käsittelee sekä päihde- että lääkepuolta, ja mahdollisia kannabiksen hyötyjä ja haittoja. Valitettavasti sisältö loppupäätelmineen näytti olevan jälleen vain yksi uusi vastine Britanniassa käytävälle ”kannabis­käden­väännölle”. Siellä erityisesti niin kutsuttua kannabis­psykoosia ja skitsofreniaa käytetään poliittisena lyömäaseena.

Ohjelmassa ei sentään tultu loppupäätelmään, että kannabis aiheuttaa skitsofreniaa. Mutta ei sitä kumottukaan, ja skitsofrenia-aihe oli kovin paljon esillä ohjelmassa, sen sijaan lääkekäyttöä moninaisine mahdollisuuksineen oli esitelty vähemmän. Monelle katsojista jää ohjelmasta mieleen, sopivan leikkauksenkin ansiosta, lähinnä tämä ääniä kuuleva poikaraukka, ja että ”kannabis sen aiheutti”. Ja että kannabiksen takia heitetään monta elämää hukkaan, mistä Marsden varoitti. Istutaan vain ja pössytellään. Soo soo nuoret! *heristää sormea*

Kannabiksen käyttö on Isossa-Britanniassa, kuten useimmissa muissakin länsimaissa, Suomessakin, kasvanut jo pitkään. Jos kannabis aikuisten oikeasti aiheuttaisi skitsofreniaa, lisääntynyt käyttö näkyisi skitsofreniatilastoissa. Asiaa on tutkittu.

A recent systematic review concluded that cannabis use increases risk of psychotic outcomes independently of confounding and transient intoxication effects. Furthermore, a model of the association between cannabis use and schizophrenia indicated that the incidence and prevalence of schizophrenia would increase from 1990 onwards. – – Between 1996 and 2005 the incidence and prevalence of schizophrenia and psychoses were either stable or declining. Explanations other than a genuine stability or decline were considered, but appeared less plausible. In conclusion, this study did not find any evidence of increasing schizophrenia or psychoses in the general population from 1996 to 2005.

Teksti on tutkimuksesta Assessing the impact of cannabis use on trends in diagnosed schizophrenia in the United Kingdom from 1996 to 2005, joka on julkaistu Schizophrenia Research -lehdessä syyskuussa 2009.

Tätä tutkimusta, joka siis kumoaa paljon huomiota saaneen ”40 % tutkimuksen”, ei ole ollenkaan niin innolla esitelty mediassa. Miksiköhän…

Sama löytyy suomeksi Kannabisuutisista: Tutkimus kumoaa väitetyn yhteyden kannabiksen ja mielisairauksien väliltä.

Aiheeseen liittyy myös mm. uutiset:

• Uusi tutkimus kannabiksen yhteydestä psykoosiin ja skitsofreniaan
• THC voi parantaa skitsofrenian oireita
• Tutkimus selventää kannabiksen ja skitsofrenian yhteyttä ja
• Viisi asiaa, joita media ei halua sinun tietävän kannabiksesta.

Ei ”Totuus kannabiksesta” mielestäni huono ollut, mutta tässäkö se totuus oli? Varmasti kysymyksiä aiheeseen perehtymättömälle jäi yhä. Sanoisin, että jäätiin enintään puoli­totuuteen.

BBC:llä on dokumentista eri mittaisia versioita, ja Suomessa näytetty ohjelma oli noin 8 minuuttia lyhyempi kuin täysimittainen. Pois oli leikattu mm. ahdistukseen kannabista käyttävän potilaan osuus ja ”kannabisnarkomaani”. Onkohan tämäkin jotain kannabis­politiikkaa? Vai ohjelma­politiikkaa? Kannabis­ohjelma­politiikkaa?

Jos et huomannut katsoa ohjelmaa maanantaina tai uusintaa tiistaina, katso uusinta lauantaina 6.2.2010 TV1:ltä kello 11:10.

Ohjelma löytyy (ainakin jonkin aikaa) YouTubestakin:

• Prisma: Totuus kannabiksesta (alusta puuttuu noin 20 sekuntia) ja
• ”leikkaamaton versio” Cannabis: The Evil Weed.

Kannabiskasvin naaraskukinnossa THC-pitoisuus on tyypillisesti muutamasta prosentista noin 20 %:iin. Muiden kannabinoidien pitoisuudet ovat yleensä alle yhden prosentin, paitsi joissain lääke­lajikkeissa, joiden CBD-pitoisuus voi olla muutamien prosenttien luokkaa (1–7 %).

Myös muut kannabiskasvin osat (lukuun ottamatta juuria) sisältävät kannabinoideja, kannabiksen lääkinnällisiä yhdisteitä, mutta pienempinä pitoisuuksina. Lehtien kannabinoidi­pitoisuudet voivat olla alle prosentista muutamaan prosenttiin, ja varsien hieman lehtiä alhaisempi.

Lehtiä voi jossain määrin syödä sellaisenaankin, tai jauhettuna ruokaan sekoitettuna, tai leivottuna. Kasvimateriaalia joutuisi kuitenkin syömään melkoiset määrät, ja luultavasti oma vatsani ei pidemmän päälle sellaista ruohon­syöntiä kestäisi. Millä muilla tavoin lehtiä ja kasvin varsia voisi sitten hyödyntää lääkinnällisesti? Esittelen tässä pari itse käyttämääni tapaa.

Lehtikaakao

Punnitse kattilaan 30–50 grammaa kannabiksen lehtiä. Kaada seuraksi 2 desiä (soija)maitoa ja 4 desiä vettä, yhteensä 6 dl nestettä. Maito on hyvä olla tällä tavoin vedellä ”lantrattua” (suhteella 1/3…1/4), koska tunnin keittelyn jälkeen siitä voi ruveta muuten erottumaan tofua tai juustoa. Lisää pari kolme ruoka­lusikallista ruokaöljyä tai kookosrasvaa, tätä ohjetta varten kokkaillessa käytin 1 rkl luomurypsiöljyä ja 1 rkl hampunsiemenöljyä.

Lehtikaakaon valmistus

Laita levy pienelle lämmölle, ettei keitos pala pohjaan tai kiehu yllättäen yli. Kun kiehuminen alkaa, laita levy pienimmälle lämmölle ja jatka hiljaista keittelyä kansi päällä ainakin tunnin verran.

Siivilöi lehdet ja neste erilleen. Puristele lehdet vielä siivilän päällä, heitä takaisin kattilaan ja lisää pari desiä kiehuvaa vettä lehtien huuhteluun. Siivilöi nämäkin nesteet edellisten sekaan, puristele jälleen lehdet mahdollisimman hyvin ja heitä sen jälkeen kompostiin.

  

Lehtikaakaon viimeistely

Nestettä jäi yhteensä vähän alle 6 desilitraa. Tähän lisäsin 3 teelusikallista kaakaojauhetta, 3 teelusikallista makeutus­jauhetta ja ripauksen chiliä.

Kaakao vastasi tällä lehtimäärällä noin 2–4 kukkagramman kaakaota. Maku ei hurmaa, mutta on siedettävä.

Varsikaakao

Lehtien sijaan käytetään noin 40–60 grammaa (hyvälaatuisia, kasvin yläosan) varsia ja nestettä 8 desiä (esim. 2 desiä maitoa ja 6 desiä vettä). Rasvaa lisätään 2–4 ruokalusikallista, itse käytin seuraavaa kuvaa ottaessani 30 grammaa kookosrasvaa ja ruoka­lusikallisen hampun­siemen­öljyä.

Ohjeet ovat muuten samanlaiset kuin lehtikaakaossa. Ohjeiden ainemäärät ovat suuntaa-antavia, kaikkea voi käyttää enemmän tai vähemmän. Mielestäni varsikaakao on paljon paremman makuista kuin lehtikaakao, mutta lehtiä voi onneksi hyödyntää myös muilla tavoin.

Bubblehasis

Kannabiskasvin pinnalla on pieniä hartsirauhasia, joiden kannabinoidi­pitoisuus on korkea. Hasis valmistetaan erottelemalla kasvimateriaalista jollain menetelmällä tätä hartsia.

Eräs menetelmä, vaikkei ehkä kaikista tuottoisin, valmistaa hasista ilman mitään erikoisvälineitä tai myrkyllisiä liuottimia on käyttää yhdistettyä vesierottelua ja hartsin siivilöintiä Bubblebag-pussien avulla. Bubblebageilla tehty ns. bubblehasis on hyvin puhdasta ja vahvaa. Bubblehasista valmistetaan yleisimmin kasvin lehdistä. Hyvin heikkotehoisetkin lehdet käyvät, sillä niistä erotellaan vain hartsi, lehdet siivilöidään pois ja kompostoidaan.

Perusidea on, että kasvimateriaalia sekoitetaan voimakkaasti vedessä jäiden kanssa, jolloin jäät irroittavat hartsin veden sekaan. Tämän jälkeen neste suodatetaan ensin kerran karkean sihdin läpi, joka päästää hartsirauhaset läpi, muttei muuta kasvimateriaalia. Sen jälkeen neste hartseineen suodatetaan yhden tai useamman hienomman sihdin läpi, joista hartsi ei pääse läpi, vaan kerätään talteen.

Sadasta grammasta sekalaista lehteä (niin huonoa, ettei sitä viitsi ”vapotella”) saa noin 2–3 grammaa bubble­hasista yhdellä siivilöinti­kerralla. Itse käytän valmistamani bubblehasiksen nykyään pääosin syömällä.

Lisätietoja mm. www.bubblebag.com

Höyrystäminen eli vaporisointi

Ainakin Volcano-vaporisaattorilla voi höyrystää myös lehtien ja jopa varsien sisältämiä kannabinoideja. Maku ei ole niin hyvä kuin kukinnon höyryssä, ja höyry on miedompaa, mutta keuhkot eivät kuitenkaan rasitu niin kuin käytettäessä lehtiä polttamalla. Kannabis­kasvin naaras­kukinnon yhteydessä on ”parempilaatuisia” lehtiä, joiden pinnalla on silmin nähtävää hartsia, nämä kerään valmiita kukintoja peratessani erikseen ja käytän höyrystämällä.

Blogin pitoa aloittaessani kävelymatkani oli parin kilometrin luokkaa, ja olen sitä saanut pikkuhiljaa hilattua ylöspäin, ja viime kesänä se oli jo 6 kilometriä.

Syksyllä oli voinnissa alamäkeä, minkä johdosta päivittäiset kävelyni ovat olleet melko pitkään 2–4 kilometrin luokkaa, kuutta kilometriä en ole joko jaksanut tai ei ole ollut aikaa kävellä. Viime sunnuntaina päätin kokeilla, vieläkö tämä matka menee.

Kunnon höyryt ennen liikkeellelähtöä oloa parantamaan, ja eiku matkaan.

3 km: oikea jalka kränää hieman, mutta rupeaa jälleen toimimaan
5 km: päätän yrittää kävellä 8 km; aivot ovat jo hieman ”lomalla”, mutta jalat toimivat
6 km: vatsassa kramppailua ja jaloissa jotain ongelmia, hetken tuntuu, että voimat loppuvat täysin; menee ohi
8 km: olen ylittänyt itseni, olo on ”väsynyt mutta onnellinen”; kotitielle kääntymisen sijaan valitsen vielä 2,2 km lisälenkin
10 km: kotona noin 2 tuntia liikkeellelähdön jälkeen; Volcano lämpiämään; loppupäivä pääosin lepäilyä ja toipumista
Seuraava päivä: mikään paikka ei hiertynyt, hajonnut tai kipeytynyt liikaa.

Tein siis uuden oman, itse asiassa koko MS-diagnoosini aikaisen, kävelyennätyksen. Kartasta (Google Maps) mitattuna matka oli 10,3 km! Tehkääpä perässä. Hyvää joulua kaikille.

Olen tässä blogissa keskittynyt esittelemään lääkekannabiksen käyttöäni sairastamani sekundaarisesti progressiivisen MS-taudin hoidossa. Noin puolentoista vuoden aikana, mitä blogia olen pitänyt, olen saanut jalkojeni toimintaa paremmaksi, maksimi kävelymatka on noussut parista kilometristä kuuteen. Myös käsien toiminta on parantunut, nyt voin mm. taas syödä veitsellä ja haarukalla sekä soittaa pianoa. Valitettavasti myös joitain oireita on ilmaantunut ja pahentunut, mikä on edelleen hankaloittanut arjessa selviämistä.

Tänä vuonna on tullut uutta mielenkiintoista tutkimustietoa MS-tautiin liittyen, tästä kirjoitin jo aiemmin Onko MS pohjimmiltaan verenkiertosairaus? -merkinnässä. On vahvaa näyttöä siitä, että MS-tautiin liittyy kroonista keskus­hermosto­laskimoiden vajaa­toimintaa, englanniksi Chronic Cerebrospinal Venous Insufficiency eli CCSVI. Asiaa on tutkinut mm. italialaislääkäri professori Paolo Zamboni.

CCSVI pähkinänkuoressa:

• keskushermostolaskimoissa mekaanisia ongelmia (”vääntyneitä” suonia, ahtaumia, ym.) ja rakenteellisia ongelmia (mm. enemmän suonia supistavia sileitä lihaksia kuin terveillä; eroja laskimoiden endoteelissa)
• veri ei pääse normaalisti poistumaan aivoista, syntyy takaisinvirtausta
• aivojen ravinteiden ja hapensaanti sekä ”huuhtelu” huononee, lämpötila nousee, veri-aivoeste rupeaa vuotamaan, syntyy rautakeräytymiä, tulehdusreaktio -> MS-plakit.

Muutamia CCSVI-linkkejä:

• This is MS -keskustelupalstan CCSVI-osio
• Kansainvälinen Facebook-ryhmä
• MS-MRI-sivusto
• MS Crossroadsin ”CCSVI-keskusteluketju”
• ”Erekin” CCSVI-sivut
• Terveysuutiset: Mullistava teoria MS-taudin syystä
• Kanadan TV:n lähettämä ohjelma CCSVI:stä: The Liberation Treatment: A whole new approach to MS, kannattaa katsoa!

Oli tämä CCSVI sitten MS:ään kuuluvien keskus­hermoston tulehdus­reaktioiden syy, seuraus tai muuten vaan kumppani, näitä laskimo-ongelmia MS-tautisilla on. Jos ei ”puukkoon kosketa” (esim. pallo­laajennus tai laskimo­suntin asennus), ja vaikka koskettaisiinkin, hermosto­vaurioiden hoitamisen lisäksi mielestäni on tärkeää mm. ravinnon avulla hoitaa myös veren­kierron ja veren­kierto­elimistön ongelmia. Näin saadaan mahdollisesti ennalta­ehkäistyä uusien vaurioiden syntymistä. Esimerkiksi sepel­valtimo­taudissa elämän­tapa­muutokset mm. ruoka­valion ja liikunnan suhteen ovat olennainen osa onnistunutta hoitoa.

Verenkierto-ongelmiin mahdollisesti liittyy tutkitusti todettu huono hapenottokyky MS-sairailla (suomalainen tutkimus; pubmed-linkki, keskustelua).

CCSVI-kuvantamisia saatikka -leikkauksia tuskin aivan lähi­aikoina tehdään Suomessa, ja kaikissa leikkauksissa on toki aina riskinsä, Terry Walshia lainaten. Lisäksi uusi paradigma on (lääke­kannabiksen tavoin) uhka MS-taudin lääkehoidoilla runsaasti rahaa tekeville lääke­yhtiöille, minkä vuoksi ”taistelu” tullee olemaan kovaa.

Oma hoitoni

Omat työkaluni MS-taudin hallintaan ovat muodostuneet ja hioutuneet tässä hiljalleen ajan mittaan, mm. perinteisten MS:n hermosto­vaikutusten, ravinnon tärkeyttä korostavien tutkijoiden ja uuden CCSVI-teoriankin pohjalta. Esitän seuraavassa nämä tällä hetkellä käytössäni olevat ”eväät” MS-taudin kanssa elämiseen. Tästä tulee jossain määrin luettelomainen esitys, jotta selkeys säilyisi. Toivottavasti joku saa näistä ajatuksia esimerkiksi oman sairautensa hoitoon, vaikka terveellinen ruoka ja elämäntavat kyllä ovat ihan suositeltavia terveillekin.

Ravinnon, liikunnan ym. luetellun lisäksi nostin viime viikolla sängyn päätyä 10 cm, jotta veren poistuminen aivoista todennäköisesti ahtautuneiden laskimoiden kautta voisi helpottua nukkuessa.

Ravinto, lisäravinteet yms.

(annosmäärät per vuorokausi, jos ei muuta mainittu)

• monivitamiini- ja B-monivitamiinitabletti (ruokailujen yhteydessä)
• D-vitamiini 25–75(–100) µg (+muut lähteet, mm. monivitamiinitabletti) (annostus mm. vuodenajasta riippuen)
• C-vitamiini 1–3 g
• niasiini (B3-vitamiini) 2–3 x 100 mg (+muut lähteet, mm. monivitamiini- ja B-monivitamiinitabletti) ”avaa verisuonia”
• 350–700 mg magnesium (pääosin illalla)
• (1–3 x beeta-alaniini 2 g tai karnosiini 400 mg, käyttö hieman epäsäännöllistä)
• (L-arginiini 1–3 x 2 g, oli kokeilussa, ei enää säännöllisessä käytössä)
  
  
• E-EPA/DHA (kalaöljykapselit) 2 kpl päivässä (yht. 1000 mg)
• pellavansiemenöljy 2 rkl (30 ml, shottilasista kerralla)
  
  
• rypsiöljy 2–3 rkl ruoanlaittoon
• 100–200 g pähkinöitä päivässä (hassel-, cashew-, saksan-, pekaanipähkinä ja manteleita)
• 4–5 cl siemensekoitus (usein hampunsiemen, auringonkukansiemen ja seesaminsiemen) liotettuna (4–)12h
• aamulla aamupuuro (luomukaurahiutaleista), iltapalalla näkkileipää 2 viipaletta, ei muita viljatuotteita
• marjajauheita käytän puuron ja soijajogurtin seassa
• syön paljon kaalia, erityisesti keräkaaleja (säilyvyytensä vuoksi käteviä, kotimaisuus plussaa), ja sipulia
• hyvin usein ruoassa on nykyään myös varsiselleriä
• pääruoan proteiinilähteenä on tavallisesti jokin soijaproteiinituote
• valkosipulia 4–5 kynttä raakana päivässä (ruoan kera)
• porkkana tai pari (lähes) joka päivä
• kookosöljyä voi käyttää vapaasti (sen tyydyttyneet rasvahapot ovat keskipitkiä rasvahappoja ja lauriinihappoa, jotka toimivat lähinnä elimistön energianlähteenä)
• kookoshiutaleita menee ruokaan ja jogurttiin ja sellaisenaankin herkkuna
• oliiviöljyä voi käyttää (pääosin omega-9-rasvahappoja)
• mahdollisuuksien mukaan kotimaisia marjoja
• (mahdollisuuksien mukaan goji-marjat, kaakaopavut ym. ”superruoka”)
  
  
• hiilihydraatit rajoitettu, noin 80–150 g/vrk, ei ”nopeita”
• kovien, tyydyttyneiden ja kovetettujen rasvojen syöntiä on rajoitettu
• ei eineksiä, pikaruokia, keksejä, ym. kovetetun rasvan, hiilihydraattien ja lisäaineiden lähteitä
• ei lihaa, en syö myöskään kalaa (”vain öljyt”) (jo useampi vuosi ilman näitä)
• en syö enää maitotuotteita enkä kananmunia (lopetin kesällä, lähinnä mahdollisesti haitallisten rasvojen vuoksi)
  
  
• kramppailevaa ja moniongelmaista vatsaa hoitamaan Bioteekin Elinvoimakuitu ja/tai Lepicol, ja maitohappobakteerit (aamulla ja illalla), muutama (kuivattu) luumu aina ruoan jälkeen ja muutenkin vatsaystävällinen ruokavalio
  
  
• ASA 50 mg joka toinen päivä (joka päivä ei ole tarpeen; saatan lopettaa tämän syömisen, kun paketti tyhjenee)

Lääkekannabis

• päivän mittaan höyrystän yhteensä noin 2 g kannabiksen kukintoa
• höyrystäminen helpottaa monia MS:n oireita
• lääkekannabis helpottaa liikuntaa ja antaa parempia suorituksia liikkuessa, jos otan höyryt ennen esimerkiksi kävelylle tai pyöräilemään lähtöä, maitohapot polttavat lihaksissa vähemmän ja ”potkua” löytyy paremmin, myös hapenotto tuntuisi toimivan paremmin höyryjen (myös esim. kannabiskaakaon) jälkeen, lihakset eivät myöskään kramppaa niin helposti/nopeasti
• tarpeen mukaan (oireiden vaatiessa) kannabiskaakao kukasta, lehdistä tai varsista, tai kukan syöminen jollain muulla tavalla
• muiden vaikutustensa lisäksi kannabis myös laajentaa verisuonia (joillekin miehille kannabis voi toimia ”luonnon Viagrana”)
  (omaa pohdintaa: tämä voi olla yksi niistä mekanismeista, mitä kautta kannabis akuutisti helpottaa MS:n oireita)

Liikunta

Maksimi kävelymatkani on tällä hetkellä noin 4–6 kilo­metria (kuuden kilo­metrin kokeilemisesta on kyllä jo kuukausi-pari aikaa). Olen pyrkinyt joka päivä käymään vähintään 2 kilometrin kävelyllä, satoi tai paistoi. Huonoina päivinä on voinut olla hidasta nilkuttamista (jaloissa kipuja) tai vähän laitamyötäisen näköistä menoa (tasapaino heittänyt). Muutama satunnainen päivä on täytynyt jättää kokonaan väliin. Kasvien kanssa on lisäksi monenlaista hyötyliikuntaa, mm. kasvatusastioiden ja vesiämpärien nostelua ja kanniskelua. Kesällä pyöräilin runsaasti kävelyn sijaan, toivottavasti vielä ensi kesänäkin.

Joka päivä tulisi liikkua aktiivisesti vähintään 30 minuuttia.

Stressi on myrkkyä

Stressi ja stressaavat tilanteet saavat aikaan stressihormonien erittymistä, ja näistä esimerkiksi adrenaliini supistaa laskimoiden sileitä lihaksia. Esimerkiksi suuttuminen ja vähempikin hermostuminen (vaikkapa jokin yllättävä, odottamaton tilanne) pistää minun pääni nykyään kovin sekaisin, ja raiteilleen palautuminen kestää pahimmillaan päiviä, joten sellaisia välttelen. ”Aiemmassa elämässäni” käytin hallittua stressiä työkaluna parempiin suorituksiin, minkä vuoksi stressitön lähestymistapa asioihin on vaatinut ja vaatii opettelua.

Minun EI-listani

Yhteenveto

• verisuoniston ja muutenkin elimistön toimintaa tukeva dieetti
• haitallisten nautinto- ja ravintoaineiden sekä stressin välttäminen
• kannabis hermoston vaurioiden ja MS-oireiden hoitoon
• liikuntaa joka päivä vähintään 30 minuuttia päivässä

Alamäkeä

Monenlaiset oireet ovat olleet kiusana, ilmestyneet tai pahentuneet syksyn mittaan. Erityisesti kognitiiviset hankaluudet ovat vaivanneet ja haitanneet arjessa selviämistä enenevässä määrin. Miten yksinkertaistaa elämää ja päivärutiinia niin, että oireiden ja kognitiivisten ongelmien kanssa selviää kaikesta tarpeellisesta? Tämä on ollut jokapäiväinen kuuma kysymys jo pitkään, mutta senkin ratkaiseminen vaatisi resursseja, jotka hupenevat siihen selviämiseen.

Lue lisää MS:n kognitiivisista oireista esimerkiksi multippeli­skleroosi.fi-sivuston artikkeleista Haastateltavana neuropsykologi ja Kognitio vaikuttaa työhön ja arkeen.

Voimakas hoitoväsymys, MS:n fatiikki sekä kognitiiviset oireet yhdistyvät suunnattomaksi elämänhalun syöväksi uupumukseksi, minkä jyllätessä voimakkaimmillaan tekisi mieli luopua aivan kaikesta. Ei enää edes jaksaisi elää, yhä vain uudestaan kohdata samoja vanhoja ja luultavasti kasan uusiakin vaikeuksia. Parempinakin hetkinä elämään on vaikea saada mahtumaan mielekästä sisältöä, kun ei ole voimia eikä meinaa selviytyä entisistäkään. Tämä kaikki masentaa hyvin voimakkaasti.

Rämpimistä

Tällä hetkellä yritän selviytyä niin, että ”perus­annostuksena” höyrystän päivässä 1,5–2,5 grammaa kannabiksen kukintoa. Vasta jos tulee pahoja MS:n aiheuttamia oireita (esimerkiksi paha kramppi, virtsaumpi tai jokin suunnaton kipu) otan höyrystämisen lisäksi kannabista syömällä 1–3 grammaa vuoro­kaudessa kuurinomaisesti riippuen oireiden helpottamisesta. Vaikka syötävä kannabis auttaisi myös kognitiivisiin oireisiin, mielialaan ja esimerkiksi joihinkin hermokipuihin mukavasti vaikka joka päivä, yritän selvitä niiden kanssa höyrystämällä. Näin saan mahdollisesti kerättyä turvallisen tuntuisen lääkevaraston, sen vieläkin pahemman päivän varalta, tai päivän, jolloin kasvatukset on sairauden vuoksi tai jostain muusta syystä lopetettava ja ryhdyttävä sitä lääkemääräystä metsästämään. En halua, että aivan heti olisi toisten armoilla ja paskat tai kuset housussa, kirjaimellisesti tai kuvainnollisestikaan, vaan olisi aikaa miettiä ja etsiä ratkaisuja.

Kun nyt vaan tulisi se hieman parempi päivä ja mielellään parikin, niin ehtisi miettiä asioita loppuun, olisi aikaa suunnitella tekemisiä (mm. kasvatteluja) kunnolla, ehtisi saada rästihommia tehtyä, jaksaisi lukea uusia tutkimuksia, ehtisi kirjoittaa blogiin, ehtisi selvittää asioita lääkekannabisreseptin hankkimiseen liittyen…

Mutta on mahdollista, ettei sellaisia tule.

Siis kannabista reseptillä?

Jossain vaiheessa ainoa mahdollisuuteni, jos Suomessa pysyn, eikä tästä haluja tai voimia ole minnekään lähteä, on yrittää hankkia lääkekannabisresepti. Mutta mistä? Miten? Korvataanko lääke? Kysymyksiä riittää.

Ei tähän elämään oikein mahdu enää uutta ”taistelua”. Olen kovin väsynyt. Haluaisin paremmin voida keskittyä asioihin, joista vielä voin saada hyvää oloa. Kuten musiikkiin.

Musiikki

Onneksi elämässäni on musiikki. Sairastuttuani MS-tautiin ja jäätyäni sairas­eläkkeelle aloin harrastaa uudelleen klassista musiikkia. Nuorena olin soittanut joitain vuosia pianoa, ja hieman yli kolme vuotta sitten aloin uudestaan harjoitella pianonsoittoa. Soittamisen lisäksi toki kuuntelen myös monipuolisesti klassista musiikkia.

Vajaa 2 vuotta sitten soittoharrastukseni ja sitäkin kautta koko vähäinen ”jäljelle jäänyt” elämäni koki kovan kolauksen, kun toinen puoli vartalostani, mukaan lukien sormet, puutuivat. Toisen käden toimintakyky meni todella huonoksi: puutuneisuuteen liittyvä pistely oli jatkuvaa ja lähes sietämätöntä, käden ja sormien lihasten toimintakyky huononi ja jääkylmiltä tuntuvissa sormissa oli välillä voimakkaita kipuja. Pianonsoitto, kuten moni muukaan asia, ei enää onnistunut sillä kädellä.

Vain kahdessa sormessani on enää normaaliksi luokiteltavissa oleva tunto, toisen käden 5 sormea ovat kaikki melko syvästi puutuneet, ja niissä lopuissa kolmessa on eriasteisia puutuneisuuksia.

Pitkä tarina lyhyeksi, jonkin ajan kuluttua onnekseni huomasin, että kannabis erityisesti syötynä auttoi pistelyyn ja käden kylmyyteen, kuten muihinkin neuropaattisiin oireisiin. Tämän ansiosta mm. pystyin harjoittelemaan jälleen pianonsoittoa (käytännössä jouduin toisen käden osalta opettelemaan sen uudestaan). Olen nyt saanut yli 1,5 vuotta ”lisää soittoaikaa” elämääni ja toivottavasti vielä lisääkin tulevaisuudessa (ettei tarvitse ruveta laulamaan, heh heh).

Jos ei muusta syystä, niin musiikin vuoksi ”tämä kaikki” on kannattanut.

ain’t nothin’ to it

classical music                    
 gangsta rap  made me do it

Elokuva

Vastikään Hamppuforum-yhteisön toimesta suomennettu kanadalainen The Union: The Business Behind Getting High -elokuva käsittelee jälleen kannabiksen kieltolain syitä ja seurauksia eri kanteilta. Laittomana ”pilvi” on mm. erittäin kannattavaa vero­vapaata liike­toimintaa.

Elokuvassa esiintyvät jälleen blogissakin mainitut tohtorit Lester Grinspoon ja Tod Mikuriya, joiden lisäksi näemme mm. Pelkokerroin-ohjelman juontajan Joe Roganin, kanadalaisen ”pilven prinssin” Marc Emeryn, kannabiksen kasvattajia, tuomareita, lainvalvojia, poliitikkoja, lääkäreitä ja professoreita. Mukana on myös MS-tautia sairastava Greg Cooper, joka saa kannabiksesta silmin­nähden huomattavaa helpotusta mm. pahaan koko­vartalo­ataksiaansa.

Katso elokuva: The Union: Bisnes pilven takana (104 minuuttia, tekstitetty suomeksi).

HamppuTV

Elokuva löytyy Youtubeen perustetun HamppuTV:n alaisuudesta. Jos aikaa riittää, kannattaa katsella myös muita videoita ja elokuvia kyseiseltä kanavalta, siinä vierähtää mukavasti tovi jos toinenkin.

Päivitys 1.1.2010

Elokuva on poistettu Youtubesta tekijänoikeussyistä. Ilman tekstitystä elokuva löytyy yhä Google videos -palvelusta ja mikäli torrenttien käyttö sujuu, tekstien kanssa TBP:stä.

Syksy, kosteat ilmat ja home ovat täällä taas. Kuusi päivää sitten, viime viikon torstaina, löysin ensimmäiset homeet kahdesta kukituksessa olevasta kasvista, joiden laskettu sadonkorjuuaika olisi ollut ensi kuun alkupuolella. Tämän jälkeen homehtuneita kohtia on saanut leikata pois lähes päivittäin.

Joudun aikaistamaan sadonkorjuuta, minkä vuoksi menetän hieman sadosta, ja osan kukista syö home, kuten kuvasta näkyy. Paljon ylimääräistä tarkkailua ja työtä tämä tietysti myös aiheuttaa.

Maria! Televisiossa tänään!

Jätän sanaleikit tästä Nelosen ohjelman nimestä edelliseen otsikkoon, mutta vinkiksi blogin lukijoille, tänään näyttäisi Nelosen Maria! -ohjelmassa olevan vieraana hampunviljelijä Timo Haara. Saa nähdä, mitä on luvassa ja mitä miehellä on sanottavaa.

Maria!

Nelonen Klo: 22.00 Pvm: 21.10.2009

Marian vieraina hampunviljelijä Timo Haara, menestyskirjailija Monika Fagerholm ja burleskitaiteilija Sugar Kane. (44′)

Tiedon tarjosi Telkku.com.

Katso ohjelma jälkikäteen www.ruutu.fi-palvelusta. Kohdasta 26 minuuttia 30 sekuntia alkaen haastatellaan ensin lääkekannabiksen käyttäjää, minkä jälkeen on Timo Haaran osuus. Timo Haaran haastattelu löytyy myös YouTubesta.

Parahin Timo Haara,

Laskeskelin tuhotun hamppusatosi^[1] mahdollista lääke­potentiaalia. Käytän itse kannabista sairastamani MS-taudin hoidossa. Lääke­kannabis­reseptejä on tällä hetkellä Suomessa vaikea tai mahdoton saada ja lääke on sietämättömän kallis. Kasvatan siksi lääkkeeni itse, vaikka se sairaana onkin usein kovin raskasta, ja jossain vaiheessa sairauden edetessä se tulee olemaan mahdotonta. Pidän blogia osoitteessa http://mspotilas.hamppu.net/, jossa julkaisen tämän avoimen kirjeen.

Otetaan varovainen arvio hamppuviljelmän kuivatuotosta 5 tonnia hehtaarilta, esim. Maatilan Pirkka arvioi 6–12 tn/ha.^[2]

Näin saadaan sadoksi 1,7 ha x 5 tn/ha = 8500 kg. Poliisi kertoi takavarikoineensa tuhansia kiloja kannabiskasveja, joten suuruusluokka ainakin täsmää.

Siemennetystä kannabiskasvustosta 18 % on kukkaa.^[3]

8500 kiloa siemennettyä kannabiskasvustoa sisältää siis:
18 % x 8500 kg = 1530 kg kuivaa kukintoa, josta siemenet poistettu.

Lisäksi saadaan mm.:
23 % x 8500 kg = 1955 kg siemeniä, suoraan 100 % ihmisravinnoksi käytettävissä.

Oletetaan, että kukinnon THC-prosentti olisi 1–2 %, kun (vahvoissa) lääkelajikkeissa se voi olla 10–20 %, esim. Bedrobinol ~12 %, Bedrocan ~18 %^[4]. Näin ollen kukan vahvuus olisi noin 1/10 normaalista lääkevahvuudesta (hieman niin kuin viina vs. olut; silti siitä voitaisiin erotella vaikuttavat aineet esimerkiksi öljyksi Rick Simpsonin ohjeen mukaan tai hienostuneemmillakin kemiallisilla prosesseilla). Kemiallisilla prosesseilla kannabinoideja voidaan helposti erotella muistakin kasvinosista, mutta pidetään laskelma varovaisena ja säästetään ne prosessoimattomina kuitu- ja energiakäyttöön. Osaamista kannabinoidien erotteluun ja kannabinoidi­lääkkeiden valmistamiseen kyllä löytyy Suomesta, esimerkiksi Kuopion yliopistossa on tehty kannabinoidien lääke­tutkimusta 1990-luvulta alkaen.^[5]

1530 kiloa kukintoa vastaisi siis suhdeluvulla 1/10 noin 150 kiloa lääkekannabiksen kukintoa kannabinoidisisällöltään.

Mitä 150 kilolla lääkekannabista olisi voinut saada?

Jos itse käytän 2 kg / vuosi (~5g/pv), siinä olisi ollut minulle lääkettä 75 vuodeksi (eli ”olisi saattanut” jäädä jollekin muullekin muutamaksi vuodeksi hieman).

TAI

300 ”Rick Simpsonin syöpähoitoa” (noin puoli kiloa / hoito^[6]). 300 mahdollisuutta nujertaa syöpä. Tai vähintään 300 mahdollisuutta elää parempaa elämää syövästä ja/tai sen rankoista hoidoista huolimatta.

Kannabiksen siemenistä olisi voinut jatkojalostaa (yksinkertaisesti kylmäpuristamalla) terveellistä hampunsiemenöljyä, jota voisi käyttää polttoaineena, ravintona ja jolla on myös lääkinnällisiä ominaisuuksia mm. atooppisen ihon hoidossa^[7]. Öljyä olisi saatu noin 500 litraa (hampunsiementen öljypitoisuus on tavallisesti 25–30 %). Hampunsiemenöljyn hyvistä rasvahapoista on hyötyä myös MS-taudissa. Atooppisen ihon hoidossa öljyä nautitaan 30 ml/vrk^[7], siis noin litra kuukaudessa eli 12 litraa vuodessa. Tästä sadosta olisi saatu yhteensä yli 40 vähemmän kutisevaa vuotta.

500 litraa hampunsiemenöljyä maksaa Suomessa noin:
500 l x 32 e / l = 16000 euroa.

150 kiloa Bedrocania maksaa Suomessa noin:
150000 g x 12 e / g = 1,8 miljoonaa euroa. Kotimaiselle lääkkeelle voisi toivoa alhaisempaa hintaa kuin hollantilaiselle tuontituotteelle.

Tämä kaikki lääkepotentiaali yhdessä vuodessa, 1,7 hehtaarin sadosta, Suomessa, nyt kynnettynä peltoon. Kuitu- ja energiakäyttö olisi ollut myös mahdollista samasta kasvustosta. On järjetöntä haaskata tämä kaikki. Lakeihin on saatava muutos. Menestystä taisteluusi.

Ystävällisin terveisin,

MS-potilas

 

Alaviitteet

[1] Lukuisat uutiset Keiteleen hamppupellosta syksyllä 2009, mm.:

• Yle.fi: Ennätyssuuri kannabistakavarikko Keiteleellä
• Savon Sanomat: Hamppumies suree menetettyä satoaan
• Nelonen.fi video: Suomen suurin kannabiksenkasvattaja: En ole rikollinen

[2] Maatilan Pirkka: Ruotsissa innostuttu hampusta
[3] Chris Conrad: Cannabis Yields and Dosage
[4] Bedrocan-lääkekannabisyhtiön tuotesivut
[5] Kuopion yliopisto, farmaseuttisen kemian laitos, tutkimus: Elimistön kannabinoidijärjestelmään vaikuttavien lääkeaineiden kehittäminen
[6] Rick Simpsonin ohjeet kannabisöljyn tekemiseen: Make the medicine!
[7] Journal of Dermatological Treatment. 2005; 16: 87–94: Efficacy of dietary hempseed oil in patients with atopic dermatitis

Katso myös:

• Nelonen.fi uutisvideo: Suuri kannabisviljelmä on protesti lainsäädäntöä vastaan
• Kannabisuutiset: Timo Haaran ajatuksia hampusta

Olen joskus aiemmin tehnyt kannabislääkekapseleita Hamppuforumin lääkealueen postin ohjeen mukaisesti. Käsin kapselointi on kuitenkin kovin hidasta, minkä vuoksi hankin itselleni Cap-M-Quik -merkkisen kapselointilaitteen, jolla voi täyttää 50 kapselia kerrallaan.

Erityisen kätevä tämä laite on jauhemaisten aineiden kapselointiin – itse olen kannabiksen lisäksi kapseloinut mm. C-vitamiinijauhetta ja beeta-alaniinijauhetta – mutta se nopeuttaa huomattavasti myös kannabiskapseleiden tekoa. Kapseleiksi valitsin koko numero 0:n ”vegekapselit”, joihin mahtuu noin 1/4-grammaa kukintoa per kapseli.

Tarveaineet:

12,5 g kannabiksen kukintoa
17 g kookosrasvaa
50 tyhjää kapselia (koko numero 0)

Valmistus

Jauha kannabiksen kukinto hienoksi, siivilöi se metallisiivilän läpi, jauha siivilän päälle jääneet osat uudelleen ja siivilöi. Mitä hienojakoisempaa rouhetta saat aikaan, sitä helpompi se on kapseloida – ”tikut” rouheen seassa hankaloittavat kapselointia erityisesti.

Lämmitä kookosrasva kattilassa hieman yli 100-asteiseksi (kuitenkin reilusti alle 170 asteen) ja lisää kukinto. Kuumaan rasvaan sekoitettaessa kukinnosta kiehuu siinä oleva jäännöskosteus nopeasti pois. Sekoittele tasaiseksi massaksi ja siirrä kattila jäähtymään.

Avaa kapselit ja laita niiden alaosat (isompi puolisko) kapselointilaitteeseen. Lusikoi pari lusikallista kukka-rasvaseosta laitteen päälle ja ”hiero” se kapselien sisään.

Välillä massaa voi painaa syvemmälle kapseleihin erityisellä ”tamppaajalla” (tamper/tamping tool). Kun kaikki massa on levitelty ja paineltu kapseleihin sisälle, lasketaan kapselointilaitteen ylätaso niin, että kapseleiden kaula paljastuu. Laita kapseleiden yläosat (alustavasti) paikoilleen.

Poista kapselit laitteesta, napsauta jokainen kapseli vielä loppuun asti kiinni ja pyyhkäise puhtaaksi. Tämän jälkeen kapselit ovat valmiita säilöttäväksi jääkaappiin (säilynee joitain kuukausia) tai pakastimeen (säilyy vuosia). 50 kapselia valmistaa noin tunnissa. Sopiva annoskoko itselleni on ollut 4 kapselia kerralla.

Valmistajan sivuilta löytyy animaatio laitteen toiminnasta.

Ollaan rehellisiä.

Lääkekannabista eivät suosittele lääketieteen ammattilaiset vaan erilaiset hahmot, jotka haluaisivat elämänsä olevan hauskempaa.

Kannabis on huijausta.

(lainaus elokuvasta)

Palkittu dokumenttielokuva ”Waiting to Inhale” (2005) kertoo kannabiksen lääkekäytöstä Yhdysvalloissa.

Erityisen mielenkiintoista oli nähdä mm. Sativex-lääkkeen kehittäneen lääkeyhtiö GW Pharmaceuticalsin kasvihuoneita, sekä oaklandilaisen kannabisklubin toimintaa, josta mm. MS-tautia sairastava Yvonne haki lääkkeensä. Mukana ovat myös mm. Yhdysvaltain ensimmäinen lääkekannabispotilas Robert Randall sekä blogistakin jo tutut Raphael Mechoulam ja Lester Grinspoon.

Elokuva on vastikään tekstitetty suomeksi ja löytyy YouTubesta, pituus on 73 min. Videotiedosto paremmalla kuvanlaadulla löytyy torrentin avulla.